Biokaasuasemaverkon kattavuus paranee Suomessa

31.07.2017 15:31

Suomen biokaasuasemaverkon kattavuus on vuoden 2017 ensimmäisen puolikkaan aikana parantunut selvästi kuuden uuden aseman ansiosta (Lempäälä, Mustasaari, Haukivuori, Hämeenlinna, Pori ja Vantaa). Muutos on hyvin suuri verrattuna vuosiin 2015 ja 2016, jolloin ainuttakaan uutta julkista asemaa ei saatu lisättyä vuonna 2014 saavutettuun 24 aseman verkostoon. Tässä uutisessa kerrataan vuoden alusta heinäkuuhun mennessä tapahtunut kehitys kattavuuden kannalta.

 

1. Maakunnallinen kattavuus

Kattavuuden kannalta kaikkein merkittävintä oli Etelä-Savon ja Satakunnan maakuntien ensimmäisten julkisten CBG-asemien avautuminen Haukivuoressa ja Porissa. Nyt 10 maakunnassa on vähintään yksi julkinen CBG-asema: Keski-Suomi (vuodesta 2004), Kymenlaakso (2011), Uusimaa (2011), Kanta-Häme (2011), Päijät-Häme (2011), Pirkanmaa (2011), Etelä-Karjala (2011), Pohjanmaa (2014), Etelä-Savo (2017) ja Satakunta (2017). Nämä on väritetty vihreällä värillä vasemmalla olevalla maakuntien tilannetta kuvaavalla kartalla (© MML, 2017).

Näistä 8 maakuntaa erottuu tummalla värillä, jolla tarkoitetaan sellaista asemaverkon tiheyttä, että kaikkialta maakunnan alueelta on vähemmän kuin 150 km matka lähimmälle julkiselle CBG-asemalle. Kaikissa maakunnissa sitä ei kokonaan ole saavutettu omilla asemilla, vaan se johtuu osittain naapurimaakuntien asemista.

Punaisella väritetyn maakunnan alueella ei ole CBG-asemia, mutta on julkinen CNG-asema. Mustalla väritetyistä 8 maakunnasta julkiset metaaniasemat puuttuvat, mutta niistä kahdessa on yksityinen CBG-asema (Kainuu ja Etelä-Pohjanmaa).

Julkinen CBG-asemaverkko sijoittuu nyt yhteensä viidelle Suomen kahdeksasta alueesta: Etelä-Savon ja Satakunnan asemien ansiosta Itä-Suomi ja Lounais-Suomi liittyivät Sisä-Suomen (vuodesta 2004), Etelä-Suomen (2011) ja Länsi-Suomen (2014) joukkoon. Lisäksi Pohjois-Suomessa on ollut yksityisiä CBG100-asemia jo vuodesta 2012 alkaen, joten enää kahdelta alueelta (Lappi ja Ahvenanmaa) CBG-infrastruktuuri puuttuu kokonaan.

 

2. Kaupunkialueiden kattavuus

Suomen kaupunkialueiden kattavuus parani selvästi, kun 8. (Pori), 9. (Vaasa) ja 14. (Hämeenlinna) suurimmat kaupunkialueet saivat ensimmäiset asemansa. Nyt 16 kaupunkialueella Suomen 37 kaupunkialueesta on vähintään yksi julkinen CBG-asema. Väkiluvultaan 20 suurimmista kaupungeista Pori (11.), Hämeenlinna (14.), Vaasa (15.) ja Mikkeli (18.) liittyivät julkisen biokaasuasemaverkon kattavuusalueelle, jossa nyt on 13 Suomen 20 suurimmista kaupungeista. Siellä jo aiemmin Helsingin ja Espoon asemien ansiosta ollut Vantaa (4.) sai ensimmäisen oman asemansa. Hämeenlinnan aseman seurauksena Kanta-Hämeestä tuli neljäs maakunta, jonka kaikilla kaupunkialueilla on julkisia CBG-asemia.

Vasemmalla olevalla kartalla on väritetty tumman vihreällä (CBG100-asemia) ja sinisellä (ei CBG100-asemia) 37 kuntaa, jotka kokonaan tai osittain kuuluvat vähintään yhden julkisen CBG-aseman sisältäviin kaupunkialueisiin (© MML, 2017). Vaalean vihreällä on väritetty 4 kaupunkialueiden ulkopuolista kuntaa, joiden alueella on vähintään yksi julkinen CBG100-asema. Punaisella on väritetty 7 kuntaa, jotka kokonaan tai osittain kuuluvat vähintään yhden julkisen CNG-aseman sisältäviin kaupunkialueisiin. Mustalla väritetyt 23 kuntaa kuuluvat kaupunkialueisiin, joissa asemia ei vielä ole. Valkoiseksi on jätetty kunnat, jotka ovat kaupunkialueiden ulkopuolella ja joiden alueilla ei ole julkisia asemia. Osassa niistä on yksityisiä CBG-asemia, mutta niitä ei karttaan ole merkitty.

 

 

3. Kattavuus tieverkossa

Suomen valtatieverkoston asemakanta täydentyi 5 uudella asemalla, mutta niistä yksikään ei sijoittunut valtateille, joilta asemat olivat kokonaan puuttuneet. Suomen 33 valtatiestä 10 on edelleen ilman julkisia CBG-asemia, mutta toisaalta 12 valtatietä täyttää minimitavoitteen korkeintaan 150 km etäisyydestä asemien välillä. Lopuilla 11 valtatiellä on julkisia CBG-asemia, mutta osittain peräkkäiset asemat sijaitsevat yli 150 km päässä toisistaan ja/tai valtatien päätepisteistä.

Kantatieverkossa kaksi kantatietä sai ensimmäisen julkisen CBG-asemansa, joten nyt 10 yhteensä 43 kantatiestä on CBG-asemaverkoston piirissä:

 

 

4. Muu kehitys

Toistaiseksi vuoden 2017 aikana on otettu käyttöön 6 julkista tankkausasemaa, 4 yksityistä tankkausasemaa (kotitankkausasemat poislukien) ja 2 jalostamoa.

Kolme uusista julkisista asemista on uusien kaupallisten operaattorien asemia, joten julkisten asemien operaattoreiden kokonaismäärä on vuoden 2017 aikana noussut 7:stä 10:een. Mustasaaren asema on Suomen historian ensimmäinen sekoiteasema eli biokaasun ja fossiilisen metaanin seosta myyvä asema. Sitä ennen vuodesta 1941 alkaen biokaasua oli ollut tankattavissa ainoastaan puhtaana. Porin asema on Suomen ensimmäinen julkinen tytärasema.

Mustasaaren jalostamo nosti jalostamoteknologioiden määrän neljään, koska se on ensimmäinen kemialliseen absorptioon perustuva laitos. Haukivuoren jalostamo nosti Suomen jalostamokannan suuruudeksi 13.

Uusista yksityisistä biokaasuasemista kaksi on suuria, pelkästään raskasta liikennettä palvelevia asemia. Sellaisten asemien kokonaismäärä Suomessa nousi kolmeen. Jäteautojen nopeatankkausasema otettiin käyttöön Mustankorkean jätekeskuksessa Jyväskylässä huhtikuussa ja bussivarikon hidastankkaustankkausasema Stormossenin jätekeskuksessa Mustasaaressa toukokuussa. Jyväskylän asema on yksityinen tytärasema, johon kaasu tuodaan maanteitse CBG-konteilla emoasemalta Jepualta. Mustasaaren asema, joka alunperin otettiin käyttöön fossiilimetaanilla helmikuussa, on Suomen historian ensimmäinen suuri hidastankkausasema. Sitä ennen hidastankkausteknologiaa on hyödynnetty vain kotitankkausasemien avulla.

 

Lisätietoja:

 

 

Vasemmalla olevalla kartalla on väritetty tumman vihreällä 32 kuntaa, jotka kokonaan tai osittain kuuluvat tavoitteen toteuttaneisiin kaupunkialueisiin (Taulukko 1). Vaalean vihreällä on väritetty 4 kaupunkialueiden ulkopuolista kuntaa, joiden alueella on vähintään yksi julkinen CBG-asema (Taulukko 2). Sinisellä on väritetty 12 kuntaa, jotka kokonaan tai osittain kuuluvat velvoitteen, mutta ei tavoitetta, toteuttaneisiin kaupunkialueisiin (Taulukko 1). Punaisella väritetyt 23 kuntaa kuuluvat kaupunkialueisiin, joissa velvoitetta ei ole toteutettu (Taulukko 1). Valkoiseksi on jätetty kunnat, jotka ovat kaupunkialueiden ulkopuolella ja joiden alueella ei ole julkisia CMG-asemia. Osassa niistä on yksityisiä CBG-asemia (Taulukko 2), mutta niitä ei karttaan ole merkitty.

Lue lisää: http://www.cbg100.net/suomen-biokaasutankkausverkosto/kattavuus/
Vasemmalla olevalla kartalla on väritetty tumman vihreällä 32 kuntaa, jotka kokonaan tai osittain kuuluvat tavoitteen toteuttaneisiin kaupunkialueisiin (Taulukko 1). Vaalean vihreällä on väritetty 4 kaupunkialueiden ulkopuolista kuntaa, joiden alueella on vähintään yksi julkinen CBG-asema (Taulukko 2). Sinisellä on väritetty 12 kuntaa, jotka kokonaan tai osittain kuuluvat velvoitteen, mutta ei tavoitetta, toteuttaneisiin kaupunkialueisiin (Taulukko 1). Punaisella väritetyt 23 kuntaa kuuluvat kaupunkialueisiin, joissa velvoitetta ei ole toteutettu (Taulukko 1). Valkoiseksi on jätetty kunnat, jotka ovat kaupunkialueiden ulkopuolella ja joiden alueella ei ole julkisia CMG-asemia. Osassa niistä on yksityisiä CBG-asemia (Taulukko 2), mutta niitä ei karttaan ole merkitty.

Lue lisää: http://www.cbg100.net/suomen-biokaasutankkausverkosto/kattavuus/