UE-metaanin ennätystehtailu jatkuu Pohjoismaissa

18.04.2017 13:04

Pohjoismaat ovat 1940-luvulta alkaen esiintyneet näkyvästi uusiutuvan metaanin liikennekäytön globaaleissa vertailuissa. Vaikka Ruotsi menetti määrällisen johtoaseman vuonna 2015 USA:lle, Ruotsi ja muut Pohjoismaat jatkavat ennätystehtailua monilla UE-metaanin liikennekäytön alueilla. Erityisen merkittävä tuore asia on Tanskan herääminen pitkästä unestaan. Se on tulevan kehityksen kannalta tärkein asia, joten sille omistetaan pääosa tästä uutisesta. Sitä ennen annetaan lyhyt yhteenveto muista Pohjoismaista. Paljon lisätietoa on tarjolla tuoreessa artikkelissa: Pohjoismaiden UE-metaanin liikennekäyttö.

 

Islanti jatkaa ympäristölaadullisesti maailman ylivoimaisena ykkösmaana. Kaikki UE-metaani on siellä biojäteperäistä, ja fossiilista metaania ei käytetä lainkaan liikenteessä eikä muissakaan tarkoituksissa. Tämä tilanne on säilynyt koko Islannin UE-metaanin liikennekäytön historian ajan eli vuodesta 2000. Vuonna 2003 Islannista tuli maailman ensimmäinen maa, jossa uusiutuvaa energiaa käytetään liikenteessä pelkästään puhtaiden käyttövoimien avulla kattaen kaikki puhtaat käyttövoimat (UE-sähkö, UE-vety ja UE-metaani), ja kaikkien puhtaiden käyttövoimien UE-osuus on 100 %. Tämä tilanne kesti vuoteen 2012 asti. Vuonna 2009 Islannista tuli maailman ensimmäinen maa, joka lopetti biokaasun kulutuksen sähkön ja lämmön tuotantoon. Sen jälkeen biokaasuresurssit on suunnattu kestävän kehityksen kannalta maksimaalisen tehokkaasti: kulutusmuotoon, jossa saavutetaan parhaat mahdolliset ympäristönsuojeluvaikutukset. Islanti on maailman ykkösmaa myös UE-metaanin osuudessa motorisoidun liikenteen uusiutuvan energian kokonaiskäytöstä. Kaikki liikennemuodot huomioon ottaen, vuonna 2015 UE-metaanin osuus oli 20 %. Puhtaiden käyttövoimien (UE-metaani + UE-sähkö) yhteenlaskettu osuus oli 30 %.

 

Määrällisesti Ruotsi on edelleen kaukana muiden Pohjoismaiden edellä. Myös tekniseltä diversiteetiltään Ruotsi on aivan omaa luokkaansa. Ruotsin historiasta löytyy erityisen paljon pioneerisaavutuksia monien vuosikymmenten ajalta, ja ne jatkuvat edelleen. Uusimpiin pioneerisaavutuksiin lukeutuvat synteettisen biokaasun (SBG) ja biohytaanin (HCBG) kaupallisen liikennekäytön aloittaminen ensimmäisenä maana maailmassa vuonna 2015. Biokaasua on Ruotsissa käytetty liikenteessä maakaasua enemmän, kaikki liikennemuodot mukaan lukien, vuodesta 2006 alkaen, ks. uutinen yli 50 % maista.

 

Norja aloitti UE-metaanin liikennekäytön myöhään (2001), ja monien vuosien ajan kasvu oli hidasta. Mutta tilanne muuttui vuonna 2015, ja alan kasvu on ollut sen jälkeen siellä Pohjoismaista selvästi parasta. Norja ohitti sekä Islannin että Suomen vuonna 2015 erittäin vauhdikkaasti. Vuonna 2016 Norja ansioitui ottamalla ensimmäisenä maailmassa nesteytetyn biokaasun (LBG), ja ylipäänsä biokaasun, laivakäyttöön. Sitä ennen biokaasun hyödyntäminen vesiliikenteessä oli rajoittunut paineistetun biokaasun (CBG) venekäyttöön.  Parhaillaan Norjassa rakennetaan suomalaisella teknologialla Pohjoismaiden suurinta biokaasujalostamoa ja tankkauspaikkaa .

 

Suomen suurimpana meriittinä on biokaasun liikennekäytön aloittaminen vuonna 1941 toisena maana maailmassa Saksan jälkeen, ja jopa hieman ennen Ruotsia. Biokaasun liikennekäyttö on Suomessa kasvanut jatkuvasti jo yli vuosikymmenen ajan, ja ympäristölaadullisesti Suomi kuuluu maailman huippumaihin. Globaaleja ykkössijoja on Suomelle ollut tarjolla viime vuosina useita, mutta niihin ei ole tartuttu. Murheellisin esimerkki on LBG:n laivakäyttö, jossa Suomi olisi saavuttanut kunnian globaalina pioneerina, jos valtio olisi suostunut hankkimaan omistamiinsa laivoihin kotimaista biojätteistä valmistettua biokaasua Venäjältä tuodun maakaasun sijaan. Tämä tilaisuus on käsittämättömistä syistä menetetty, mutta monia muita on edelleen tarjolla.

 

Tanskan herääminen on kaikkein tärkein tuore asia. Tanska on ollut Pohjoismaiden vertailussa UE-metaanin liikennekäytön alueella heikkoudessaan aivan omaa luokkaansa. Sen ymmärtäminen on hyvin vaikeaa ottaen huomioon biokaasusektorin historia siellä. Tanska on ainut Pohjoismaa, joka aloitti biokaasun tuotannon jo 1800-luvulla. Globaalisti se oli yksi ensimmäisistä maista, ja sieltä biokaasuteknologia siirtyi moniin muihin maihin, kuten Suomeen ja Ruotsiin. Nykyäänkin Tanskan biokaasutuotanto on lähes Ruotsin tasolla ja selvästi Suomen ja Norjan edellä. Mutta biokaasun liikennekäyttö alkoi vasta vuonna 2014, ja vielä vuonna 2015 Tanska oli Pohjoismaiden vertailussa erittäin heikko (Taulukko alla).

 

Pohjoismaiden UE-metaanin liikennekäytön tilastotietoja vuodelta 2015.
  Kulutus Liikenteen osuus
biokaasun
kulutuksesta
Jätteiden osuus
liikennebiokaasun
 tuotannossa
Metaanin
maantie-
liikennekäytön
UE-osuus
Tankkaus-
asemia
Islanti 19 GWh 100 % 100 % 100 % 5
Ruotsi 1160 GWh 63 % 99 % 74 % 211
Norja 105 GWh 53 % 100 % 46 % 23
Suomi 23 GWh 4 % 100 % 54 % 26
Tanska 0,2 GWh 0,02 % 100 % 1 % 1
YHT. 1,3 TWh n. 30 % n. 99 % n. 70 % 266

 

Tanskan heikkoutena on ollut UE-liikenne kokonaisuutenakin, eikä pelkästään UE-metaani, muutamista alan meriiteistä huolimatta. Toisaalta Tanska on jo pitkän aikaa ollut kestävän kehityksen edelläkävijä ja toiminut mallina monille muille maille. Näiden kahden asian yhteensovittaminen on johtanut erään erittäin kielteisen esimerkin kansainväliseen leviämiseen. Hiilineutraalius tarkoittaa poliittisena käsitteenä eri asiaa kuin tieteellisenä käsitteenä. Poliittisesti hiilineutraalius (tai joskus ilmastoneutraalius) tarkoittavat päästöjen siirron sisällyttämistä ilmastopolitiikkaan. Ääritapauksessa jopa päästöjen kasvu sallitaan, mutta niitä kompensoidaan hyvin monenlaisten joustomekanismien kautta. Useimmiten käsite kuitenkin tarkoittaa päästöjen vähentämisen ja päästöjen siirron kokonaisuutta. Tanska on tuonut käsitteen globaaliin tietoisuuteen erityismerkityksessä, jossa fossiilisen energian päästöt lopetetaan muussa energiakäytössä paitsi liikenteessä. Tanskassa hiilineutraalius siis tarkoittaa, että bensiinistä ja dieselöljystä ei haluta luopua liikennepolttoaineina pitkälläkään tähtäimellä, vaikka fossiilisista polttoaineista muuten halutaan luopua viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Erityisen valitettavaa on tämän asenteen leviäminen muihin maihin.

Ruotsissa tilanne on aivan toinen. Siellä liikennesektori on ollut kiinteästi mukana ilmastopolitiikassa Rion vuoden 1992 YK-huippukokouksesta alkaen, ja joissakin kunnissa jo sitä ennen. Sekä kunnallisessa, maakunnallisessa että valtakunnallisessa politiikassa tavoite on fossiilivapaus koskien kaikkia sektoreita, liikenne mukaan lukien. Joissakin tapauksissa Ruotsissa tavoite on tarkalleen se, mitä sanotaan, mutta joissakin tapauksissa siihen sisältyy kompromisseja avoimesti ja/tai piilotetusti. Mutta ainakin pitkällä tähtäimellä fossiilivapaus tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista myös liikennesektorilla. Liikennesektorilla Ruotsin käsite "fossiilivapaus" siis tarkoittaa fossiilisista energialähteistä luopumista, mutta Tanskan käsite "hiilineutraalius" ei tarkoita sitä, ja se jopa sallii fossiilisten energialähteiden käytön kasvattamisen.  


Tilanne Tanskassa alkoi parantua vuonna 2014, jolloin biokaasun ajoneuvokäyttö alkoi. Mutta vielä vuonna 2015 liikennebiokaasun kulutus oli hyvin vähäistä, kuten taulukosta yllä näkyy. Taustalla kuitenkin oli jo aiemmin tapahtunut kehitystä, joka mahdollistaa hyvin nopean kulutuksen kasvun. Biokaasujalostamoteknologia saapui Tanskaan todella myöhään (2011) ja sektori oli senkin jälkeen pari vuotta pysähdyksissä. Mutta vuodesta 2013 alkaen jalostamoiden määrän kasvu on ollut poikkeuksellisen voimakasta: 100 % vuodessa (ks. Euroopan biokaasujalostamotilastot 2015). Jalostamoita oli vuonna 2015 jo 12 kpl ja jalostetun biokaasun tuotanto (280 GWh) ylitti Norjan, Suomen ja Islannin yhteenlasketun tuotannon. Vaikka vain yhden jalostamon tuotetta vuonna 2015 käytettiin liikenteessä, mahdollisuus nopeaan laajentamiseen oli valmiina.

Tämä kehitys loi Tanskaan myös oman biokaasujalostamoteollisuuden, joka nyt näkyy konkreetisti Suomessakin: toukokuussa Vaasassa vihitään käyttöön Suomen ensimmäinen tanskalaisvalmisteinen biokaasujalostamo, josta samalla tulee Suomen ensimmäinen ympäristölaadullisesti parasta saatavissa olevaa teknologiaa edustava jalostamo.

Vuonna 2016 Tanska pääsi jo alan pioneeritilastoihin: siellä aloitettiin toisena maana maailmassa (Saksan jälkeen) tuulimetaanin tuotanto.

Ja viimein vuonna 2017 alkoi UE-metaanin laajamittaisen liikennekäytön tiellä olevien monenlaisten tulppien poisto. Kööpenhaminassa aloitettiin biokaasubussiliikennöinti huhtikuussa viimeisenä Pohjoismaiden pääkaupunkina. Johtuen olemassaolevista valmiuksista se aloitettiin heti suuressa skaalassa, kalustona 41 kpl MANin suuria 150 matkustajan nivelbusseja.

 

Tällä Kööpenhaminan kunnallisen politiikan menestystarinalla ei vielä varmisteta Suomen ohittamista liikennebiokaasun käytössä, mutta todennäköiseltä näyttää, että Tanska vuonna 2017 Suomen ohittaa. Suomessakin olisi teknisiä valmiuksia erittäin voimakkaaseen kasvuun, joten nähtäväksi jää, kuinka Suomi poliittisesti suoriutuu. Suomen poliittisen suoriutumisen kannalta Tanskan kehitys saattaa nousta ratkaisevaan asemaan.

Koska Norjassa liikennebiokaasun kulutuksen kasvu on erittäin voimakasta, ja tekniset valmiudet ovat Pohjoismaiden parhaat (laajan LNG-laivaliikenteen vuoksi), Norjan ohittaminen vaatii Tanskalta vielä paljon lisää. Lisää Tanskassa on jo suunnitelmissa mm. LBG:n laivakäytön alueella, joten hyviä uutisia on luvassa jatkossakin.

Tanskan biokaasutuotanto (1,8 TWh/v) ylittää Ruotsin liikennebiokaasun kulutuksen, ja biokaasun siirtoverkko on lähes kattava, joten teknisesti jopa Ruotsin ohittaminen olisi mahdollista lyhyelläkin tähtäimellä. Sen toteuttaminen edellyttää voimakasta kehitystä politiikassa ja nykyisten tavoitteiden perusteellista muuttamista.

On jokseenkin varma, että Tanska määrällisesti ohittaa Islannin vuonna 2017.

Ympäristölaadullisesti Islantia ei voi saavuttaa, ellei Islannissa lasketa omaa tasoa. Se ei ole näköpiirissä.

 

 

Lisätietoja: