Hallitus asetti 50.000 kaasuauton tavoitteen

24.11.2016 17:36

Hallituksen uusi energia- ja ilmastostrategia julkaistiin tänään. Se sisältää ns. ”vähäpäästöisten” autojen tavoitteet. Tämä termi on sisältynyt Suomen lainsäädäntöön jo 1980-luvulta, mutta sillä on strategian sisällä oma merkityksensä, jota ei suoraan ole määritelty. Sisällöstä voi kuitenkin päätellä, että sillä tarkoitetaan EU:n puhtaiden liikenteen käyttövoimien infrastruktuuridirektiivin (2014/94/EU) tankkausinfrastruktuurin rakentamisvelvoitteen piirissä olevia käyttövoimia eli

  • metaania,
  • vetyä ja
  • sähköä.

 

Strategia asettaa vuodelle 2030 tavoitteet ”vähäpäästoisten” autojen määrille seuraavan taulukon mukaisesti:

Ryhmä Tavoite 2030 Puhtaat käyttövoimat Teknologiat
"Sähköautot” 250.000 kpl Sähkö, Vety BEV, PHEV, H2V
”Kaasuautot” 50.000 kpl Metaani MGV (paitsi MG-PHEV)

 

”Sähköautot” tarkoittavat strategiassa akkusähköautoja (BEV), ladattavia hybridejä (PHEV) sekä vetyautoja (H2V). BEV- ja PHEV-autojen mukanaolo tässä ryhmässä on loogista. Hybridit (HEV) on aivan oikein suljettu pois: HEV-teknologiahan ei sellaisenaan tuota vaihtoehtoisen käyttövoiman autoa, vaan se riippuu käytettävästä polttoaineesta. Ne eivät pysty lataamaan sähköä verkosta.

Vetyautojen sisällyttäminen tähän ryhmään on outoa. Verkkosähkön käyttöön pystyviä vetyautoja on olemassa, mutta vain erittäin harvinaisina demonstraatioina. Useimmat vetyautot ovat polttokennoautoja (FCEV), joiden liikevoiman tuottavat sähkömoottorit, mutta ne eivät lataa sähköä verkosta, vaan tuottavat sitä vetypolttokennoilla. Polttomoottorivetyautot puolestaan vastaavat muita polttomoottoriautoja eli niissä ei ole sähkömoottorivetoa. Olisi ollut suotavaa asettaa vetyautoille erilliset tavoitteet, mutta strategian sisällön perusteella voi päätellä, että siihen ei ollut poliittista tahtoa. Siinä tilanteessa on paljon parempi sisällyttää vetyautot kumpaan tahansa ryhmään kuin jättää ne kokonaan tavoiteasettelun ulkopuolelle.

”Kaasuautot” tarkoittavat strategian sisällön perusteella metaaniautoja (MGV), vaikka ko. termi voisi sisältää monia muitakin kaasumaisia polttoaineita. Vetyautot on sijoitettu sähköautojen ryhmään. Ladattavia metaanihybridejä (MG-PHEV) Suomessa ei vielä ole, mutta ne ilmeisesti laskettaisiin muiden ladattavien hybridien joukkoon sähköautoiksi.

 

Strategian mukaan biokaasun tuotantoa sekä UE-sähkön tuotantoa lisätään, mutta tavoitteita ja toimenpiteitä ei ole kohdistettu UE-sähkön, UE-metaanin ja UE-vedyn osuuden kasvattamiseksi vähäpäästöisten ajoneuvojen tankkaus/latausasemilla. Mikäli 50.000 kaasuautoa käyttäisivät pelkästään biokaasua, niiden avulla päästäisiin 20 %:iin Ruotsin nykyisestä biokaasun autokäytöstä. Määrällisesti Ruotsissa ollaan nyt 50.000 auton tasolla, mutta niiden biokaasukäyttö painottuu raskaaseen liikenteeseen. Suomen hallituksen vähäpäästöisten autojen tavoitteet eivät koske raskaita autoja.

 

Vähäpäästöisten autojen tavoitteiden toteuttamisen instrumentit on jätetty auki. Tankkausinfrastruktuuridirektiivin vastaisesti jopa mainitaan, että tankkausasemaverkoston kehitys jätetään markkinavoimille. Mutta liikenne- ja viestintäministeriölle ehdotetaan budjetoitavaksi vähäpäästöisten autojen hankintatukiin 25 miljoonaa euroa vuodessa alkaen vuodesta 2018.

 

Bensiinin ja dieselin biokomponenttien tilanne on aivan päinvastainen. Niitä varten on luotu erittäin voimakas valtion ohjausinstrumentti, sekoitusvelvoite, jonka avulla bensiinin ja dieselin tankkausverkosto pakotetaan kehittymään. Strategiassa esitetään, että biokomponenttien sekoitusvelvoite nostetaan 30 %:iin vuonna 2030. Oleellista on, että bensiini ja diesel ovat fossiilisia polttoaineita biokomponenttien osuuden nostosta huolimatta. Ne siis täyttävät fossiilisten polttoaineiden laatuvaatimukset ja suurimmassa osassa niistä energiasisältö on pääasiassa peräisin raakaöljystä. Nämä korkeapäästöiset polttoaineet siis ylläpitävät raakaöljyriippuvuutta päinvastoin kuin edellä käsitellyt vähäpäästöiset polttoaineet, jotka tarjoavat raakaöljyriippumattomuuden.

Nestemäisilläkin biopolttoaineilla voitaisiin saavuttaa raakaöljyriippumattomuus, mutta se edellyttää niiden 100 % käyttöä varten suunniteltuja monofuel- tai FFV-autoja. Tämä autokannan kehittäminen ei sisälly hallituksen strategiaan.