Kalifornian ilmastolaki edistää puhtaita käyttövoimia

07.04.2015 09:43

Eduskunta hyväksyi maaliskuussa ilmastolain. Sen tulevista vaikutuksista Suomessa harvoilla on selvää kuvaa, joten Kalifornian ilmastolain kokemukset voivat auttaa mahdollisuuksien ymmärtämisessä.

Kaliforniassa säädettiin ilmastolaki vuonna 2006. Kalifornian tavoite on sama kuin Suomessa eli kasvihuonekaasupäästöjen alentaminen vähintään 80 % alle vuoden 1990 tason vuoteen 2050 mennessä. EU-tason vähennysvelvoite sekä koko EU:lle että jokaiselle jäsenmaalle on 80-95 %, mutta Suomen lakiin kirjattiin sen sijaan 80 % eli alin mahdollinen taso. Kalifornia toimii oleellisesti Kioton protokollan mukaisesti, vaikka USA vain allekirjoitti, mutta ei ratifioinut sitä.

Ilmastolain avulla sähkön tuotantorakenne on Kaliforniassa puhdistunut merkittävästi. Näkyvimmät esimerkit ovat tuulivoima, jota vuonna 2014 kulutettin 25 TWh ja aurinkovoima, jota kulutettiin 10 TWh. Ne ovat Suomesta katsoen häkellyttäviä saavutuksia.

Puhtaat liikenteen käyttövoimat (eli UE-metaani, UE-vety ja UE-sähkö) ovat nyt Suomessa erityisen mielenkiinnon kohteena, koska EU edellyttää niiden käytön voimakasta lisäämistä puhtaiden käyttövoimien infrastruktuuridirektiivin kautta. Kaliforniassa niitä on edistetty voimakkaasti vuodesta 2012 alkaen monimuotoisella toimenpidevalikoimalla, joka tarjoaa erinomaisen esimerkin Suomelle. Alla olevassa taulukossa on esitetty puhtaiden käyttövoimien kulutus Kaliforniassa vuonna 2013 ja tavoite vuodelle 2020. Vuonna 2013 metaania, vetyä ja sähköä kulutettiin liikenteessä yhteensä 6,2 TWh, josta 14 % oli uusiutuvia. Vuoden 2020 tavoitteena on 22 TWh:n kulutus siten, että uusiutuvien osuus on 76 %. Ilmastolain avulla toteutetaan siis sekä määrällisesti että varsinkin laadullisesti erittäin merkittävää kehitystä, jossa uusiutuvalla metaanilla on päärooli. UE-metaani käytetään valtaosin raskaassa liikenteessä, kun taas UE-sähkö ja UE-vety kulutetaan valtaosin kevyessä liikenteessä, paitsi UE-sähkön raideliikennekäyttö.

[GWh/v] Fossiilinen 2013 Uusiutuva 2013 Yhteensä 2013 Fossiilinen 2020 Uusiutuva 2020 Yhteensä 2020
Metaani 4700 700 5400 4000 16000 20000
Vety 2 1 3 65 45 110
Sähkö 668 167 835 1330 670 2000
YHT. 5370 868 6238 5395 16715 22110
Osuus 86 % 14 %   24 % 76 %  

 

Toimenpiteiden vaikutus näkyy jo konkreettisesti, kun vuonna 2014 liikennebiokaasun kulutuksessa ensi kertaa ylitettiin 1 TWh:n raja. Se vei samalla USA:n ensi kertaa tuon rajapyykin ohi. Vuonna 2015 Kalifornian liikennebiokaasun kulutuksen ennakoidaan kaksinkertaistuvan 2 TWh:iin ja vuoden 2020 tavoite on 16 TWh. Kaikki Kalifornian liikennebiokaasu on biojäteperäistä ja valtaosa siitä on valmistettu kaatopaikkkakaasusta. Liikennebiokaasu myydään julkisilla asemilla aina 100 %:na eli joko CBG100- tai LBG100-polttoaineina. Kaatopaikkakaasu otettiin globaalisti ensimmäisenä liikennekäyttöön Kaliforniassa vuonna 1993, jolloin sitä tankattiin yksityiseltä CBG100-asemalta. Kaliforniassa myös aloitettiin ensimmäisenä maailmassa nesteytetyn biokaasun liikennekäyttö vuonna 2006, sekin alunperin kaatopaikkakaasusta valmistettuna ja sekin oli aluksi saatavissa vain yksityiseltä LBG100-tankkauspaikalta. Julkiset tankkauspaikat ovat uusi asia Kaliforniassa, ja niiden käyttöönotto on mahdollistanut voimakkaan kehityksen.

Liikennebiokaasun käytön aloittamisesta (1993) alkaen ensimmäiset 20 vuotta olivat valtaosin kunnallista toimintaa eli sitä tuotettiiin kunnallisilla kaatopaikoilla (ja hieman myös kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla) ja sitä käytettiin paikallisesti (eli hyvin vähän biokaasun kuljetusta) valtaosin yksityisten tankkauspaikkojen kautta kunnallisessa liikenteessä kuten jäteautot, lakaisukoneet, bussit ja kunnan ajoneuvot. Kunnat ovat perustaneet 11 yksityistä LMG-asemaa ja 43 yksityistä CMG-asemaa palvelemaan kunnallista liikennettä (tarkoittaa sekä kunnan ajoneuvoja että kunnan tilaamaa liikennettä). Esimerkiksi Los Angeles lopetti dieselbussien käytön kaupunkibussiliikenteessä vuoden 2011 alussa. Siellä on yli 2200 metaanikaupunkibussia (jotka elokuvien ja TV-sarjojen kautta ovat tulleet erittäin tutuksi näyksi suomalaisillekin) ja yli 500 metaanikoulubussia. Yksi maailman ensimmäisistä tai mahdollisesti jopa maailman ensimmäinen kunta, joka dieselkaupunkibussien käytön lopetti, oli kalifornialainen Palm Springsin kaupunki tehdessään sen jo vuonna 1994. Kalifornian kunnat ovat hankkineet tai tilanneet liikenteeseen yhteensä yli 13.000 CMG-bussia ja 600 LMG-bussia.

Yllä olevan taulukon vuoden 2013 tilanne on siis valtaosin kunnallisen toiminnan seuraus. Vuonna 2011 kuvernöörin virkaan palannut Jerry Brown aloitti vuonna 2012 monenlaisten edistämistoimien hyödyntämisen sillä seurauksella, että yksityinen sektori tuli merkittävällä tavalla mukaan ja sen avulla sekä UE-metaanin että UE-vedyn ja UE-sähkön liikennekulutus tulee kasvamaan voimakkaasti. Edellinen kuvernööri Arnold Swarzenegger ansioitui monissa ilmastopoliittisissa asioissa (kuten Kalifornian ilmastolain säätämisessä), mutta puhtaiden liikenteen käyttövoimien osalta hänen aikanaan ei juuri edistytty. Se johtui mm. painotuksesta vetyyn: paljon julkisuutta saanut Kalifornian vetyvaltatiehanke epäonnistui mm. siksi, että yksityistä sektoria ei merkittävällä tavalla saatu mukaan (mutta vaikka olisi saatu, teknologiset ja taloudelliset esteet eivät olisi sallineet vedylle merkittävää roolia liikenteen energian kulutuksessa). Uuden kuvenöörin myötä myös vedyn tilanne on parantunut, mutta oleellisempaa on huomion kääntäminen UE-metaaniin, joka voi sekä teknologisten että taloudellisten etujen seurauksena nopeasti nousta merkittävään rooliin.

 

Näistä asioista kerrotaan paljon lisää uudessa CBG100 Suomi -julkaisussa "Liikenteen ympäristövaikutusten alentaminen Kaliforniassa".