LBG:n käyttöönotolle hyvät edellytykset Suomessa

15.10.2014 16:28

Nesteytetty biokaasu (LBG) on yksi uusimmista liikennepolttoaineista globaalisti. Mutta senkin käyttöönotosta liikenteessä tulee pian kuluneeksi jo 10 vuotta. Vaikka paineistettu biokaasu (CBG) otettiin Suomessa liikennekäyttöön alun perin jo vuonna 1941 ja katkon jälleen uudelleen vuonna 2002, LBG:tä ei Suomessa vielä koskaan ole liikenteessä hyödynnetty. Teknologiasta se ei ole kiinni, vaan Suomessa olisi jo nyt vahva teollinen pohja ponnistaa.

 

 

Nesteytetty biokaasu on yksi uusimmista liikennepolttoaineista globaalisti. Mutta senkin käyttöönotosta liikenteessä tulee pian kuluneeksi jo 10 vuotta. Ensimmäisenä ehdittiin vuonna 2005 Kaliforniassa. Siellä jäteautot ovat alusta asti olleet LBG:n pääkäyttäjiä.

Euroopassakin LBG:tä on käytetty liikenteessä jo vuodesta 2008. Englanti aloitti, Hollanti seurasi ja nyt Ruotsista on tullut huomattava tekijä siinä. Kaikissa näissä kolmessa Euroopan maassa rekat ovat LBG:n pääkäyttöryhmä eli liikennemuoto, joka kasvattaa sekä matkakilometrejä että päästöjä eniten kaikista liikennemuodoista ja jossa siis on aivan erityinen tarve saada korvattua dieselöljyä. Ruotsissa LBG:tä on lisäksi käytetty busseissa. USA:ssa ja Englannissa LBG on kokonaan peräisin kaatopaikkakaasusta, Ruotsissa kokonaan reaktorikaasusta ja Hollannissa molemmista.

Ruotsissa LBG-tuotanto aloitettiin Sundsvallin jätevedenpuhdistamon koelaitoksessa 2010, vuonna 2011 aloitettiin kaatopaikkakaasuperäisen LBG:n tuonti Englannista ja vuodesta 2012 alkaen LBG:ta on tuotettu kaupallisesti Lidköpingin kiinteää biojätettä mädättävällä laitoksella. Vuonna 2013 Ruotsissa käytettiin LBG:tä liikenteessä kolme kertaa enemmän kuin Suomessa käytettiin CBG:tä. Julkisia LBG-tankkausasemia on kuusi. Niiden lisäksi LBG:tä käytetään LCBG-asemilla. Kaikki Ruotsissa tuotettu LBG kulutetaan ajoneuvoissa.

 

Vaikka CBG otettiin Suomessa liikennekäyttöön alun perin jo vuonna 1941 ja katkon jälleen uudelleen vuonna 2002, LBG:tä ei Suomessa vielä koskaan ole liikenteessä hyödynnetty. Teknologiasta se ei ole kiinni, vaan Suomessa olisi jo nyt vahva teollinen pohja ponnistaa.

 

Aivan tuore hyvä uutinen tulee Wärtsilältä. He julkistivat 8.10. sopimuksen LBG-laitossuunnitelmasta Indonesiassa yhdessä kahden indonesialaisen yrityksen kanssa. Tarkoituksena on suunnitella kiinteää yhdyskuntabiojätettä mädättävä laitos, jonka biokaasu nesteytetään ja käytetään LBG:nä liikenteessä. Wärtsilän osuus on biokaasun nesteytys, heidän uusin liiketoiminta-alueensa. Heidän ensimmäinen nesteytyslaitoksensa valmistui keväällä Osloon. Siellä yhdyskuntajätteistä valmistetaan biokaasua, joka Wärtsilän toimittamalla laitoksella nesteytetään. Vuosituotantokapasiteetti on 50 GWh. LBG kuljetetaan kaupunkibussien varikolle 135 bussin polttoainetarpeiksi. Toistaiseksi kuitenkaan LBG:tä ei Oslossa käytetä suoraan busseissa, vaan se höyrystetään CBG-busseja varten.

 

Wärtsilällä on pitkä kokemus LMG-dualfuel-moottorien valmistamisesta laivoihin. Vaikka niitä yleensä käytetään LNG:llä, ne sopivat yhtä hyvin LBG:lle.

Suomen liikenteessä on nyt kaksi sellaista laivaa, Viking Linen suuri matkustaja-alus Viking Grace sekä rajavartiolaitoksen partiolaiva Turva. Vuonna 2015 liikenteeseen on tulossa Helsingissä parhaillaan rakenteilla oleva jäänmurtaja, vuonna 2016 kaksi Containershipin rahtilaivaa ja vuonna 2017 vielä kaksi Containershipin rahtilaivaa lisää. Epäilemättä LBG:n käyttöön soveltuvia kotimaisia laivoja tulee vielä runsaasti, ja niiden lisäksi Suomen satamissa vierailevat ulkomaiset vastaavat laivat.

Tälläisiä laivoja valmistaa Suomessa kolme yritystä. Turun telakka (STX) on valmistanut niitä vuodesta 2012 (Viking Grace), mutta sen varhaisempaan historiaan sisältyy höyryturbiineja käyttävien LNG-laivojen valmistus jo 1990-luvulla. Rauman telakan ensimmäinen tällainen laiva oli Turva vuonna 2014. Arctechin Helsingin telakalla on parhaillaan rakenteilla ensimmäinen: jäänmurtaja valmistuu ensi vuonna.

Toistaiseksi kaikki laivat ovat käyttäneet vain LNG:tä.

 

Laivojen lisäksi Wärtsilän moottorit soveltuisivat myös vetureihin. Vaikka suurin osa rautateiden henkilöliikenteestä kulkee sähköllä, paljon kulkee edelleen myös dieselöljyllä. Tavaraliikenteestä dieselöljyn osuus on merkittävä ja asemien järjestelyveturit ja huoltoveturit toimivat yksinomaan dieselöljyllä, koska niiden on toimittava myös sähkönjakelun katketessa (jatkuvasti yleistyvä ilmiö Suomessa).  Sähköistämätöntä raideliikennettä tulee aina olemaan ja se olisi tarpeen saada siirrettyä dieselöljystä puhtaisiin polttoaineisiin, kuten LBG.

 

LBG:n käyttöön soveltuvia kuorma-autoja on nyt Suomessa yksi, omistajana Containerships, ja he suunnittelevat hankkivansa sellaisia paljon lisää.

Agcon nyt omistama entinen Sisu-diesel valmisti aikanaan Sisu-kuorma-autojen moottoreita. Vuodesta 2009 siellä on valmistettu Valtran CBG-traktorimoottoreita, ja luonnollisestikin siellä voitaisiin edelleen valmistaa myös rekkamoottoreita. CBG-rekkamoottorit olisivat tietenkin helpompia traktorimoottorien kokemuksella, mutta hyppäys ei olisi pitkä myöskään LBG-rekkamoottoreihin. Nämä moottorit soveltuisivat myös busseihin ja vesibusseihin.

 

Gasumin Porvoon nesteytyslaitoksessa on tuotettu jätevesiperäistä LBG:tä vuodesta 2013 alkaen ja sitä on jo ulkomaille viety, mutta ei Suomeen.

Simeonilla on 6 tankkiautoa, joita nyt käytetään laivojen LNG-tankkauksiin, mutta yhtä hyvin ne sopivat LBG-tankkauksiin. Laivojen lisäksi ne voisivat kuljettaa LBG:tä maantieliikenteen tankkausasemille tai yksinkertaisimmillaan viedä perävaunun LBG-mobiilitankkausasemaksi esimerkiksi kuljetusyritysten tai bussiyhtiöiden varikoille. Sillä tavalla LBG:n käyttö Ruotsissa aloitettiin.

Suomessa on kaksi LBG-jakeluun sopivaa yksityistä tankkausasemaa, joista toinen jo tarjoaa LBG:tä.

AGA kuljettaa Ruotsissa LBG:tä ja operoi LBG-asemia. Vastaavat liiketoiminnat voitaisiin aloittaa Suomessa.

 

Suomen biokaasuteollisuus tuottaa runsaasti biokaasua, joka voitaisiin nesteyttää ja käyttää liikenteessä. Biokaasulaitoksia ja biokaasun jalostuslaitoksia valmistetaan Suomessa. Teknologia on valmiina myös nesteytykseen, LBG:n kuljetukseen, tankkaukseen ja käyttöön. Suomessa valmistetaan sekä moottoreita että kokonaisia ajoneuvoja, jotka ovat valmiita LBG:n käyttöön. LBG:n kautta monet yritykset siirtyisivät cleantech-yrityksiksi.

 

Siitä huolimatta LBG:n käyttöönotto ei vielä ole tapahtunut.

 

Varsinkin laivojen siirtymien biokaasulle olisi valtava piristysruiske Suomen biokaasuteollisuudelle ja Suomelle se olisi myös suuri PR-mahdollisuus, sillä toistaiseksi biokaasua ei laivoissa käytetä missään (veneissä ja vesitakseissa käytetään, mutta CBG:nä, ei LBG:nä). Myös LBG-veturien käyttöönotto toisi globaalin pioneeriaseman. CBG:tä on veturikäytössä, mutta ei toistaiseksi LBG:tä.

 

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 18.9. yhteensä 65,2 miljoonaa investointitukina kolmelle LNG-terminaalille Tornioon, Poriin ja Raumalle. Suomen ja Eestin yhteishankkeena valmistellaan paljon suurempaa LNG-terminaalia ja paljon suurempia investointitukia. Vaikka LBG:tä voitaisiin niiden avulla sekä tuoda että viedä, nämä terminaalit on tarkoitettu pelkästään LNG:n ja muiden nesteytettyjen fossiilisten metaanilajien tuontia varten.

 

LBG:n käyttöönotolle on erinomaiset edellytykset teknisesti heti. Poliittisia vaikeuksia asiassa näyttää kuitenkin toistaiseksi olevan.