Jyväskylän kunnallinen liikennebiokaasuhanke toteutui

18.08.2017 09:35

Kunnallinen jäteyhtiö Mustankorkea Oy vihki eilen (17.8.2017) käyttöön Jyväskylän ensimmäisen julkisen biokaasun tankkausaseman (CBG100 Jyväskylä) Mustankorkean jätekeskuksessa. Tämä tarkoittaa, että Jyväskylän ilmastostrategiatyöryhmän vuonna 2003 tekemä ehdotus Jyväskylän kunnallisesta liikennebiokaasuinfrastruktuurista on merkittävimmiltä osiltaan toteutunut. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti tarjonta ja kysyntä luotiin samanaikaisesti kunnallisilla päätöksillä. Investoinnit tarjontaan sisältävät kunnalliseen jätekeskukseen rakennetun biojätettä mädättävän biokaasulaitoksen, liikennebiokaasua tuottavan biokaasujalostamon, julkisen tankkausaseman sekä kaasun saatavuuden varmistamisen tytärasemateknologialla. Investoinnit kysyntään sisältävät kunnallisten ajoneuvojen hankinnan sekä biokaasukäyttöisten jäteautojen vaatimuksen jätekuljetusten kilpailutuksessa. Jäteautot edustavat monofuel-teknologiaa (eli ne toimivat pelkästään metaanilla), joten niiden käyttöönotto edellytti kaasun saatavuuden varmistuksen: paikallisesti tuotetun biokaasun lisäksi asemalle voidaan tuoda biokaasua maanteitse CBG-konteissa muilta biokaasulaitoksilta, aluksi Jepualta (CBG100 Uusikaarlepyy). Lisäksi käytettävissä on vuonna 2002 Leppävedellä avattu tankkausasema (CBG100 Laukaa).

Jyväskylän ilmastostrategiatyöryhmän vuoden 2003 ehdotus oli Suomen ensimmäinen kunnallisen liikennebiokaasuinfrastruktuurin suunnitelma. Sen merkitys ei rajoitu Jyväskylän toteutukseen, jossa tuli valitettava 12 vuoden viive, vaan sitä käytettiin pohjana monissa muissa liikennebiokaasuhankkeissa. Osa niistä toteutui ennen Jyväskylää vaihtelevin tavoin. Vaikka alkuperäinen tarkoitus saada Jyväskylään Laukaan jälkeen Suomen toinen julkinen biokaasuasema ei toteutunut, uusi asema ehti reilusti 100 ensimmäisen joukkoon. Se on Suomen 30. julkinen CBG100-asema. Jyväskylä on 6. kunta, johon on rakennettu kunnallinen liikennebiokaasun tuotantolaitos. Useimmiten se on tehty usean kunnan yhteistyönä, ja niin myös Jyväskylässä tapahtui.

Mustankorkea Oy on kunnallinen jäteyhtiö, jonka omistajakunnat ovat Jyväskylä, Muurame ja Laukaa. Siitä tuli Suomen 11. julkisia biokaasuasemia operoiva yritys, joista nyt 5 on kunnallisia yhtiöitä. Ennen julkista asemaa Mustankorkean jätekeskuksessa otettiin käyttöön yksityinen tankkausasema jäteautoja varten maaliskuussa. Vuoden 2018 aikana Mustankorkea Oy suunnittelee avaavansa Jyväskylään 1-2 julkista tankkausasemaa.

 

Jyväskylä oli jo aiemmin suurelta osin biokaasuasemaverkon kattavuusalueella muutaman kilometrin päässä sijaitsevan Laukaan aseman ansiosta, mutta uusi asema on ensimmäinen, joka sijoittuu Jyväskylän alueelle. Se helpottaa biokaasuautoilua sekä Jyväskylän paikallisliikenteessä että ohikulkuliikenteessä. Väkiluvultaan Suomen 10 suurimmista kaupungeista Jyväskylä (7. suurin) on seitsemäs, jonka alueelta nyt löytyy vähintään yksi julkinen biokaasuasema. Jyväskylän kaupunkialue on väkiluvultaan 5. suurin yhteensä 37 kaupunkialueesta, joista nyt 17 sisältää vähintään yhden julkisen biokaasuaseman. Se on Keski-Suomen maakunnan ainut kaupunkialue, joten uuden aseman seurauksena Keski-Suomesta tuli 5. maakunta, jossa on asemia kaikilla kaupunkialueilla. Ensimmäisenä sen saavutti Etelä-Karjala vuonna 2012, sitten Kymenlaakso sekä Uusimaa seuraavana vuonna, ja juuri ennen Keski-Suomea ehti tänä kesänä Kanta-Häme.

 

Lisätietoja:

 

 

 

Lyhyt historiikki: Jyväskylän liikennebiokaasuhankkeen kehityshistoria

Helsingin 1940-luvun kunnallisen liikennebiokaasuinfrastruktuurin jälkeen Jyväskylä oli Suomen ensimmäinen kunta, jossa ryhdyttiin valmistelemaan liikennebiokaasun tuotantoa ja käyttöä. Aloite tuli Jyväskylän yliopistosta vuonna 2003 osana Jyväskylän ilmastostrategiatyöryhmän työtä. Ilmastostrategiatyöryhmä koottiin Jyväskylän ympäristöviraston aloitteesta koostuen kunnallishallinnon, kunnallisten yhtiöiden, elinkeinoelämän ja tutkimuksen edustajista. Ilmastostrategiaa valmisteltaessa vuonna 2003 oli tiedossa (Lampinen 2003a-c):

  1. Vuodesta 1965 voimassa ollut uusiutuvan energian käyttöön pystyvien autojen käyttövoimavero (n. 10.000 euroa/v) tulee poistumaan vuoden 2004 alussa.
  2. Kalmarin maatilalla Laukaassa vuonna 2002 tutkimus- ja demonstraatiohankkeena (Metener Oy:n hanke, jossa Jyväskylän yliopisto oli mukana) yksityisenä avattu biokaasun tankkauspaikka tulee käyttöön julkisena asemana vuoden 2004 alussa.
  3. Suuri määrä Ruotsin kuntia oli toteuttanut kunnallisen liikennebiokaasuinfrastruktuurin, joten toimintatavat ja talous olivat tiedossa ja kaupallinen teknologia kaikin puolin saatavissa.

 

Aloite muotoiltiin osaksi Jyväskylän ilmastostrategiatyöryhmän keväällä 2004 julkaistua ehdotusta Jyväskylän ilmastostrategiaksi (Jyväskylä 2004), jonka lisäksi se oli osa kestävän liikenteen mallikuntatoimintaa (Jyväskylä 2005). Lukuisten Ruotsin kuntien esimerkkien tapaan tarkoituksena oli toteuttaa liikennebiokaasun tarjonta ja kysyntä samanaikaisesti, sillä molemmat ovat kunnallisen päätöksenteon vallassa. Ruotsin kuntien tapaan kysyntä tarkoitti kaupunkibusseja, jäteautoja ja kunnallisia ajoneuvoja, sillä ne ovat kunnallisesti päätettävissä. Lisäksi ilmastostrategia sisälsi työryhmään osallistuneiden muiden toimijoiden biokaasuajoneuvohankinnat. Biokaasubussit ja -jäteautot ovat monofuel-ajoneuvoja, joiden käyttöönotto edellyttää biokaasun saatavuuden varmistuksen. Se oli jo toteutettuna Laukaan aseman ansiosta.

Tarjonta tarkoitti Ruotsin kuntien esimerkkien mukaisesti liikennebiokaasun tuotantoa kunnallisesta biojätteestä, koska se on kunnallisessa päätösvallassa. Tavalliseen tapaan jäteveden käsittely (Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy) ja kiinteän biojätteen käsittely (Mustankorkea Oy) on eriytetty tarkoituksia varten perustetuille yhtiöille. Kuten muissakin kunnissa liikennebiokaasua on kunnallisin päätöksin saatavissa seuraavista lähteistä:

  1. Jätevesi: jätevedenpuhdistamon biokaasureaktori (oli valmiina vuonna 2003)
  2. Kiinteä biojäte: jätekeskuksen biokaasureaktori (ei ollut olemassa vuonna 2003)
  3. Kaatopaikkakaasu: jätekeskuksen kaatopaikkakaasulaitos (oli valmiina vuonna 2003)

 

1) Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo oli selvästi helpoin tapa aloittaa, josta syystä ilmastostrategiatyöryhmän puitteissa siitä tehtiin esiselvitys, joka valmistui keväällä 2004 (Jyväskylän teknologiakeskus 2004). Mitään kovia faktapohjaisia esteitä tämän toteuttamiselle ei ollut, vaan se oli taloudellisesti kannattava ja teknisesti mahdollinen rakentaa jopa vuoden 2004 aikana, joskin tavoitevuosi oli 2005. Kunnallispoliittisesti asiassa päästiin hyvin pitkälle, kunnes päätöksentekoketjun sisälle ilmestyi hankkeen etenemisen pysäyttänyt heikko lenkki. Nenäinniemen tankkausaseman korvasi Viitaniemen liikennepuistoon rakennettu polkuautojen tankkausasema, jonka avulla tulevia kuntapäättäjiä ja muita autoilijoita totutetaan biokaasuun ajoneuvopolttoaineena.

 

2) Kiinteään biojätteeseen pohjautuva ratkaisu oli tarkoitus toteuttaa toisena, koska se edellytti lisäksi biokaasulaitoksen rakentamista ja erityisesti koska siihen sisältyi todellinen rakenteellinen este. Tuo este saatiin poistettua vasta vuoden 2014 lopussa, jonka jälkeen toteutus oli mahdollinen, ja siinä onnistuttiin. Käytännön toimenpiteisiin ryhdyttiin heti, kun se tuli mahdolliseksi, eli vuoden 2015 alussa. Kilpailutuksen voittajana laitostoimittajaksi valittiin jyväskyläläinen BioGTS, joka aloitti rakennustyöt Mustankorkean jätekeskuksessa keväällä 2016. Biokaasulaitos, jalostamo ja tankkausasema valmistuivat kesällä 2017. Kunnallisten ajoneuvojen hankinta aloitettiin vuonna 2016 hyödyntäen Laukaan tankkausasemaa. Jätekuljetuskilpailutuksessa edellytettiin biokaasukäyttöisiä jäteautoja, joista kolme ensimmäistä aloitti liikennöinnin huhtikuun 2017 alussa. Niitä varten rakennettiin yksityinen tankkausasema, johon kaasu tuodaan maanteitse konteissa. Biokaasujalostamon käyttöönoton jälkeen asemalla myydään pääasiassa paikallista biokaasua, mutta myös konttikuljetuksen mahdollisuus säilyy kaasun saatavuuden varmistamiseksi. Se on oleellista erityisesti jäteautojen kannalta, koska ne ovat monofuel-autoja eli pelkästään metaanilla kulkevia.

 

3) Kaatopaikkakaasua oli vuonna 2003 saatavissa, mutta hyödyntäminen ajoneuvopolttoaineena on teknisesti vaikeampaa ja kalliimpaa kuin reaktorikaasun. Sekä teknisten että taloudellisten riskien vuoksi ei voitu suositella Jyväskylän liikennebiokaasutuotannon aloittamista kaatopaikkakaasusta. Mutta Mustankorkean jätekeskuksen reaktorikaasuperäisen liikennebiokaasun tuotantokäytön aloittamisen jälkeen kaatopaikkakaasu tarjoaa lisäresurssin, jolla voidaan lisätä liikennebiokaasun tuotantoa.

 

Koska Jyväskylässä tehtiin ensimmäinen liikennebiokaasuinfrastruktuurin suunnitelma, sitä hyödynnettiin esikuvana monissa myöhemmissä suunnitelmissa muualla Suomessa. Osa niistä toteutui aiemmin kuin Jyväskylässä.

 

Lähdeviitteet:

  • Jyväskylä (2004) Jyväskylän ilmastostrategia – päästöjen kehittyminen ja vähentämismahdollisuudet. Työryhmän ehdotus 2.3.2004. Jyväskylän ilmastostrategiatyöryhmä ja Electrowatt-Ekono Oy, 21+3 s.
  • Jyväskylä (2005) Jyväskylä – Kestävän liikenteen mallikuntatoiminta 2002-2004. Tekninen palvelukeskus, 66 s.
  • Jyväskylän teknologiakeskus (2004) Biokaasun liikennekäyttö Jyväskylän seudulla – Esiselvitys. Uusi-Penttilä P (toim.), Jyväskylän liikennebiokaasuhankkeen esiselvitystyöryhmä ja Jyväskylän teknologiakeskus Oy, 60 s.
  • Lampinen A (2003a) Jätteiden liikennekäyttöpotentiaali Suomessa. Kuntatekniikka 58(1)31-34.
  • Lampinen A (2003b) Liikenteen biopolttoaineiden lainsäädäntö. Bioenergia 1(4)28-29.
  • Lampinen A (2003c) Biokaasun käyttö liikenteessä Ruotsissa. Bioenergia 1(4)30-31.