Onko Suomi kykenevä maailman ykköseksi syyskuussa?

26.08.2014 10:35

Kun Suomi jossakin asiassa osoittautuu maailman tai Euroopan ykköseksi, sitä arvostetaan ja käsitellään mediassa runsaasti. Monessa asiassa jo 100 parhaan joukkoon sijoittuminen on suuren huomion aihe.

Tästä syystä aiheuttaa hämmennystä, että mahdollisuuksia nousta maailman ykköseksi globaalisti tärkeissä asioissa jätetään käyttämättä. Liikenteen päästöjen alentaminen on osoittautunut vaikeammaksi kuin minkään muun sektorin johtuen lähes täydellisestä raakaöljyriippuvuudesta. Uusiutuvan energian liikennekäyttö sujuu parhaiten raide- ja tieliikenteessä, mutta muissa liikennemuodoissa tilanne on erittäin heikko. Kaikkein heikoin se on laivaliikenteessä. Sillä alalla olisi mahdollista nousta maailman ykköseksi ja globaaliksi pioneeriksi erittäin nopeasti. Tänä vuonna!

Suomessa olisi tarjolla monia teknologioita uusiutuvan energian laivakäyttöön, mutta purjelaivoja lukuun ottamatta mitään niistä ei ole koskaan hyödynnetty lainkaan.

 

Yksi näistä mahdollisuuksista on aivan valtavan helppo toteuttaa. Heti.

 

Rajavartiolaitoksen uusi partiolaiva Turva otettiin käyttöön keväällä ja sitä on esitelty yleisölle monissa tapahtumissa, ensimmäisenä Porin Suomi-Areenassa heinäkuussa (ohessa kuva tästä esittelystä LNG-tankkiauton kera). Sen suurin erikoisuus on metaanikäyttöisyys. Se tarkoittaa, että se toimisi biokaasulla.

Liikennebiokaasun tuotanto Suomessa riittäisi Turvan kaiken polttoainetarpeen kattamiseen. Vaikka sen käyttöönotto ei ehkä suomalaista mediaa aluksi kiinnostaisi, niin kyllä kiinnostaisi sen jälkeen, kun siitä saisi lukea New York Timesista. Kakkakäyttöinen sotalaiva kuuluisi globaalisti huippu-uutisten joukkoon jo polttoaineen lähteen takia. Mutta se myös nostaisi Suomen maailman ykköseksi uusiutuvan energian laivakäytössä.

 

Mutta kotimaisen biojäteperäisen biokaasun sijaan tämän sotalaivan polttoaineeksi valittiin venäläinen maakaasu. Miten tämä kuin suoraan hölmöläisvitseistä peräisin oleva valtion päätös on selitettävissä.

Resursseilla, tekniikalla, hinnalla, myyjällä ja käyttäjällä ei sen päätöksen kanssa ole mitään tekemistä:

  1. Liikennebiokaasua tuotetaan jo nykyään selvästi enemmän kuin sitä kulutetaan ja se riittäisi kattamaan Turvan polttoainetarpeet. Ja tuotanto on voimakkaassa kasvussa.
  2. Turva käyttää nyt nesteytettyä maakaasua (LNG), joka on peräisin Gasumin nesteytyslaitoksesta Porvoosta. Samassa laitoksessa nesteytetään myös biokaasua (LBG). LBG on kemiallisesti täysin samanlaista kuin LNG ja se kuljetetaan samoilla tankkiautoilla.
  3. Hintaero LBG:n ja LNG:n välillä on marginaalinen. Valtiolla ei ole pienintäkään vaikeutta ostaa LBG:tä valtion yhtiöltä.
  4. Myyjä (Gasum) myisi mieluummin biokaasua kuin maakaasua, koska liikennebiokaasun tuotanto ylittää selvästi kysynnän. Gasum haluaa myydä biokaasua vain liikennekäyttöön.
  5. Rajavartiolaitoksen politiikkaan biokaasun käyttö sopii hyvin.

  

Energian kansallisen huoltovarmuuden kannalta biokaasun etu ei rajoitu kotimaisuuteen. Sen säilyvyys on satoja miljoonia vuosia, kun nykyään varastoitavien raakaöljytuotteiden säilyvyys on vuoden luokkaa. Biokaasun käyttöä tukevat myös turvallisuuspoliittiset, ympäristöpoliittiset, talouspoliittiset, valtionyhtiöiden omistajapoliittiset ja monet muut strategiat. Laiva suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen ja usean ministeriön kanssa painopisteinä Itämeri, ympäristö ja turvallisuus.

 

Sekä EU:n että Suomen julkisen sektorin hankintalainsäädäntö edellyttää ympäristövaikutusten priorisoimista hankintapäätöksissä suoran hankintahinnan sijaan. Ja niitä täydentää valtioneuvoston vuonna 2009 tekemä periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa.

 

Mutta valtion hankintayritys Hansel päätti, että hankitaan maakaasua.

 

Tämä oli suuri päätös, mutta vain jatkumoa aiemmille vastaaville päätöksille. Esimerkiksi Porin Suomi-Areenassa oli esillä myös Tullin metaaniauto, jota käytetään biokaasun sijaan maakaasulla. Valtion organisaatioille näyttää hankintaviranomaisten politiikan takia olevan hyvin vaikea hankkia uusiutuvaa energiaa kaikista strategioista ja lainsäädännöstä huolimatta. Koska valtio on erittäin suuri kuluttaja, se pystyisi edistämään uusiutuvien liikennekäyttöä todella paljon omilla hankinnoillaan. Toki on esimerkkejä myös myönteisistä hankinnoista, ylivoimaisesti suurimpana VR:n siirtyminen uusiutuvan sähkön käyttöön (vaikka se tapahtui yli vuosikymmen Ruotsin valtionrautateiden jälkeen, se on silti erittäin merkittävä askel). Positiivisesta metaaniliikenteestä ovat esimerkkeinä Postin jakeluautot, jotka käyttävät biokaasua. Eräät valtion organisaatiot ovat siis osoittaneet, että ei ole esteitä tehdä oikein. Mutta valtaosa valtion organisaatioista ei ole kyennyt siihen.

Turvan tapauksessa tilanne voitaisiin korjata välittömästi, jos vain löytyisi poliittista halua siihen. Se tarkoittaa, että Suomi voisi nousta maailman ykköseksi uusiutuvan energian laivakäytössä syyskuussa espoolaisten ja kouvolalaisten WC-jätteiden voimalla. Se olisi aikamoinen PR-tilaisuus Suomelle! Miten voisi perustella, että sitä ei tehtäisi?

 

Ensi vuonna tämä toimenpide (joskin WC-jäte ei enää riittäisi, vaan pääosa tulisi erilliskerätystä kiinteästä biojätteestä) nostaisi Suomen vähintään maailman kolmoseksi LBG:n liikennekäytössä kaikki liikennemuodot mukaan laskien, koska LBG:n käyttö on uutta ja toistaiseksi hyvin vähäistä paineistetun biokaasun (CBG) liikennekäyttöön verrattuna. Uusiutuvan energian vesiliikennekäytössäkin Suomi nousisi korkealle maailman tilastoissa. Toistaiseksi venekäyttö dominoi sitä.

Mikäli muissa maissa ei herätä, Suomi nousisi maailman ykköseksi sekä LBG:n käytössä että uusiutuvan energian vesiliikennekäytössä, jos nyt rakenteilla oleva jäänmurtaja myös käyttäisi biokaasua. Sekin on täysin valtion hallinnossa ratkaistava asia. Viking Gracen siirtyminen maakaasusta biokaasuun lisäisi biokaasun liikennekäyttöä vielä enemmän, mutta Suomen nykyinen biokaasutuotanto riittäisi helposti kaikille kolmelle laivalle (ainoastaan biokaasun jalostusta pitäisi lisätä).

 

Lisätietoja: