Ranskassa CBG-käyttö jälleen nousuun

29.09.2014 18:40

Ranska on yksi biokaasun liikennekäytön pioneereista, mutta sen CBG-käyttö ei pitkään aikaan ole kasvanut. Lainsäädännön muutokset tänä vuonna ovat saaneet aikaan uuden investointiaallon, joka lähti liikkeelle Champagnen viljelijöistä ja kasvaa nyt varsinkin kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden kautta.

 

Ranska on Ruotsin jälkeen maailman toinen maa, joka aloitti liikennebiokaasun käytön sen kolmannessa aallossa (1980-luvun lopulta alkaen). Ja Ranskan varhaisempaa alan historiaa koristaa pioneeriasema paineistetun kaupunkikaasun (CTG) liikennekäytössä 1930- ja 1940-luvulla. Sen yhteydessä kehitettiin teknologiaa, joka soveltui myös biokaasulle.

Lillen kaupungissa ensimmäiset CBG-kokeilut tehtiin vuonna 1992 ja pysyvä käyttö alkoi vuonna 1994 (vain Linköpingissä ja Göteborgissa aloitettiin aiemmin). Lille on yksi maailman parhaita liikennebiokaasun käytön esimerkkejä, sillä kaikki kaupunkibussi- ja jäteautoliikenne on siellä siirretty paikallisista biojätteistä (kiinteä biojäte ja jätevesi) valmistetulle biokaasulle. Se on toisaalta erikoinen esimerkki sikäli, että liikennebiokaasua ei käytetä mihinkään muuhun kuin busseihin ja jäteautoihin. Miljoonakaupunkina se on toiminut mallina muille suurille kaupungeille, joille Ruotsin kaupungit (Tukholmakin) on koettu liian pieniksi esimerkin ottamiseen.

 

Mutta Lillen mainio esimerkki ei saanut jatkoa Ranskassa. Lillen suurten jalostamoiden lisäksi vain kaksi pientä jalostamoa on saatu toimintaan muualla Ranskassa. Näistä hienoin esimerkki on Forbachin jalostamo, koska siihen on kytketty Ranskan ensimmäinen, vuonna 2012 avattu julkinen CBG100-tankkauspaikka.

Vuoden 2013 lopulla Ranskassa oli toiminnassa 4 jalostamoa yhteenlasketulta jalostuskapasiteetiltaan 1600 Nm3/h. Näistä kaksi on Lillessä (1300 Nm3/h).

 

Pääsyynä kehityksen puutteeseen on pidettävä Ranskan kieltoa siirtää biokaasua maakaasuverkossa. Vaikka siirto kansallisen kaasuverkon kautta ei tietenkään ole välttämätöntä (Ruotsissahan se on harvinaista), käytännössä muut kunnat eivät ole pystyneet saamaan aikaan Lillen kaupungin mukaisia päätöksiä Lillen hyvistä kokemuksista huolimatta.

Ranskan maakaasuteollisuutta suojeleva biokaasun siirtokielto on ollut EU:n kaasudirektiivin vastainen vuodesta 1998 ja teknisesti perusteeton, kuten hyvin tunnetaan esimerkiksi Hollannista, joka on siirtänyt biokaasua kaasuverkossaan vuodesta 1988 alkaen.

Ranskan siirtokielto on nyt pääosin poistettu. Se on tehty vaiheittain vuodesta 2011 alkaen siten, että tänä vuonna hyväksyttiin jätevedenpuhdistamoista peräisin olevan biokaasun siirto. Kaatopaikkakaasun siirto ei edelleenkään ole sallittua, vaikka se aloitettiin Hollannissa jo vuonna 1988 (ja USA:ssa vuonna 1981). Siirtokiellon purun lisäksi käyttöön otettiin biokaasun syöttötariffi kaasuverkkoon.

 

Tämä lainsäädännön esteiden poistotyö on viimein tänä vuonna johtanut uusiin investointeihin. Se alkoi Champagnen alueen maanviljelijöiden energiayrittäjäaloitteella, joka sisältää kahdeksan biokaasujalostamon rakentamisen. Ensimmäinen käynnistyi heinäkuussa ja muut ovat rakenteilla tai suunnitteilla siten, että kaikki ovat toiminnassa vuonna 2016 ja tuottavat sen jälkeen jalostettua biokaasua yli 100 GWh vuodessa.

 

Parhaillaan suunnitellaan biokaasujalostamoita yli 60 kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon ja näköpiirissä on vähintään 500 GWh:n vuosituotantokapasiteetti niistä lähteistä vuoteen 2020 mennessä. Muita lähteitä tultaneen ottamaan käyttöön myös.

 

Ranskassa on toiminnassa 31 julkista metaanitankkausasemaa, joista 3 on CBG100-asemia. Biokaasun myynti näillä ja perustettavilla uusilla asemilla tulee kasvamaan sekä puhtaana että seoksina.

 

Lisätietoja: