Saksassa yli 150 UE-metaanijalostamoa

28.08.2014 09:58

Saksassa on yli 150 laitosta, jossa tuotetaan tavanomaisiin metaaniajoneuvoihin soveltuvaa uusiutuvaa metaania. Sitä voi tankata yli 700 asemalta.

 

Saksan energiavirasto DENA julkisti osittaisen biometaanimarkkinaraportin, jossa kerrotaan tilanteesta kesäkuun lopussa. Koska kyseinen raportti käsittelee vain biometaania ja vain kansalliseen kaasuverkkoon syöttäviä laitoksia, sitä on täydennetty alla olevaan katsaukseen tiedoilla Saksan tuulimetaanitilanteesta ja paikallisiin biokaasuverkkoihin syöttävistä biometaanijalostamoista. Myös paljon muita tietoja on lisätty kyseisen raportin ulkopuolelta.

 

Saksassa oli kesäkuussa 157 biometaanijalostamoa ja 1 tuulimetaanijalostamo (tässä jalostetaan sekä tuuli- että biometaania). Kaikki biometaanijalostamot käyttävät biokaasua (BG). Synteettisen biokaasun (SBG) jalostamoita ei ole. Ensimmäinen biokaasujalostamo otettiin käyttöön vasta vuonna 2006 eli 4 vuotta Suomen ensimmäisen, Laukaan jalostamon jälkeen. Mutta sen jälkeen kehitys on ollut erittäin voimakas. Saksassa on kuitenkin pitkät perinteet, sillä siellä oli biokaasujalostamoita toiminnassa jo 1930- ja 1940-luvuilla.

 

Ennen vuotta 2013 kaikki olivat biokaasujalostamoita, mutta vuonna 2013 yhdessä näistä ryhdyttiin jalostamaan myös tuulimetaania. Se on maailman ensimmäinen kaupallinen tuulimetaanin tuotantolaitos.

 

Saksan nykyinen UE-metaanin tuotantokapasiteetti on maailman suurin: 8,2 TWh/v. Tästä 99,84 % on biometaanin ja 0,16 % tuulimetaanin kapasiteettia.

 

Julkisia, ilman erillissopimuksia käytettävissä olevia CBG100-asemia on Saksassa 180. Erillissopimuksin 100 % tuulimetaania on saatavissa 650 asemalta. Yhteensä 100 % UE-metaania tarjoavia asemia on yli 700.

 

Saksan virallisena lakisääteisenä tavoitteena on nostaa biometaanin vuosituotanto 60 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä ja 100 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Tuuli- ja aurinkometaanille ei ole vielä asetettu virallisia tavoitteita, mutta ne ovat välttämättömiä Energiewenden (siirtyminen 100 % uusiutuvaan energiatalouteen vuoteen 2050 mennessä) toteuttamiseksi.

 

Saksa on sekä uusiutuvan että fossiilisen metaanin liikennekäytön pioneerien pioneeri:

  • maailman ensimmäinen liikennemetaanikäyttö kivihiiliperäisellä synteettisellä biokaasulla eli SNG:llä 1920-luvulla
  • maailman ensimmäinen CMG:n liikennekäyttäjä 1920-luvulla
  • maailman ensimmäinen LMG:n liikennekäyttäjä 1920-luvulla
  • maailman ensimmäiset konversiosarjat CMG- ja LMG-ajoneuvoihin 1920-luvulla
  • maailman ensimmäisen (ja nykyään kaikkein kehittyneimmän) jalostusmenetelmän (kryojalostus) kehittäminen 1920-luvulla
  • maailman toisen (ja nykyään yleisimmän) jalostusmenetelmän (vesipesu) kehittäminen 1930-luvulla
  • maailman ensimmäinen biokaasun liikennekäyttäjä 1930-luvulla (CBG:nä) henkilö- ja kuorma-autoissa
  • maailman ensimmäinen CBG:n liikennekäyttäjä 1930-luvulla puhdistetulla (jalostamattomalla) biokaasulla käyttäen jätevedenpuhdistamoiden kaasua
  • maailman ensimmäinen CBG:n liikennekäyttäjä 1930-luvulla jalostetulla biokaasulla käyttäen jätevedenpuhdistamoiden kaasua
  • maailman ensimmäiset CBG100-tankkausasemat 1930-luvulla
  • ajoneuvojen CMG-konversiosarjojen kaupallistaminen 1930-luvulla ja vienti ulkomaille (mm. Suomeen 1940-luvulla)
  • maailman ensimmäinen (ja ainut) atmosfäärisen biokaasun liikennekäyttäjä tieliikenteessä 1940-luvulla (myöhemmin on käytetty atmosfääristä maakaasua)
  • maailman ensimmäinen aurinko- ja tuulimetaanin tuotantolaitos ja tankkausasema 2009
  • maailman ensimmäinen kaupallinen tuulimetaanin tuotantolaitos ja liikennekäyttö 2013

 

Lisätietoja: