Suomen uudet liikennebiokaasutilastot julkaistu

30.09.2014 14:29

Suomen uudet liikennebiokaasutilastot "Liikennebiokaasu Suomessa 1941-2014" on julkaistu Itä-Suomen yliopiston julkaisusarjassa kattaen tilastot käytön alkamisesta vuonna 1941 elokuun 2014 tilanteeseen asti.

 

Sen jälkeen kun vuonna 1947 alkanut pitkä käyttökatkos vuonna 2002 loppui, biokaasun liikennekäyttö on kasvanut keskimäärin 180 % vuodessa (alla kuva raportin sivulta 13). Vuonna 2013 kasvu oli 168 %. Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyn biokaasun määrä puolestaan väheni 2 % vuonna 2013. Suomen biokaasumarkkinoiden kasvu keskittyy siis liikennekäyttöön. Se on ympäristönsuojelumielessä erinomainen asia, sillä liikenteessä biokaasun käytön positiiviset ympäristövaikutukset maksimoituvat.

Silti vuonna 2013 Suomessa vain 2 % biokaasusta käytettiin liikenteessä, kun Ruotsissa tuo osuus oli 54 %. Liikennebiokaasun käyttöä on siten mahdollista lisätä paljon jo nykyisellä tuotannolla, mutta vielä paljon enemmän, mikäli biokaasuteknologian osuus biojätteiden käsittelyssä saataisiin kasvamaan. Vuoden 2014 aikana liikennebiokaasun tuotantokapasiteettia on kasvatettu merkittävästi ja otettu käyttöön paljon uusia tankkausasemia. Nykyinen tuotantokapasiteetti mahdollistaa liikennebiokaasun kulutuksen kymmenkertaistamisen vuoden 2013 tasosta. Liikenteeseen on saatu uusia ajoneuvoja, jotka voisivat nostaa biokaasun kulutusta merkittävästi (jos niissä siirryttäisiin maakaasusta biokaasuun).

 

Elokuussa Suomessa oli 9 kaupallista biokaasujalostamoa (liikennebiokaasun tuotantopaikkaa) ja 23 julkista CBG100-tankkausasemaa. Syyskuussa CBG100-asemien määrä kasvoi yhdellä 24:ään. Kaikki myytävä liikennebiokaasu on biojäteperäistä ja suurin osa siitä on WC-jätteistä valmistettua, joten se on ympäristövaikutuksiltaan erityisen hyvälaatuista liikennebiopolttoainetta. Kaikki biokaasu on kotimaista ja sitä myydään ainoastaan puhtaana eli sekoituksia fossiilimetaanin kanssa ei ole saatavissa: CBG100 tarkoittaa 100 % biokaasua paineistettuna (Compressed BioGas 100 %).

 

Julkisten tankkausasemien kautta biokaasua myy ajoneuvoihin nykyään jo seitsemän yritystä, kun niitä vuonna 2012 oli vain kaksi. Vuoden 2014 aikana mukaan on tullut kolme uutta yritystä:

  1. Metener Oy (vuodesta 2004; avattiin yksityisenä vuonna 2002 ja voitiin ottaa julkiseen käyttöön vasta, kun biokaasuautojen käyttövoimavero oli kumottu vuoden 2004 alusta lukien)
  2. Gasum Oy (vuodesta 2011)
  3. Haminan Energia Oy (vuodesta 2013)
  4. Envor Biotech Oy (vuodesta 2013)
  5. Joutsan Ekokaasu Oy (vuodesta 2014)
  6. Jepuan Biokaasu Oy (vuodesta 2014)
  7. Mäntsälän Sähkö Oy (vuodesta 2014)

Yllä on kuvat jokaisen julkisen tankkausasemaoperaattorin asemalta aloittamisjärjestyksessä: Metener, Gasum, Haminan Energia, Envor Biotech, Joutsan Ekokaasu, Jepuan Biokaasu ja Mäntsälän Sähkö. Julkisten asemien, joita syyskuussa on 24, lisäksi biokaasua tankataan yksityisiltä asemilta, kotitankkausasemilta ja mobiilitankkausasemilta.

 

Liikennebiokaasua valmistetaan yhdeksässä biokaasujalostamossa, joista neljä on otettu käyttöön vuonna 2014:

  1. Laukaa-1 (Kalmarin maatila, vuodesta 2002)
  2. Kouvola (KSS Energia, vuodesta 2011)
  3. Haapajärvi (Haapajärven ammattiopisto, vuodesta 2012)
  4. Espoo (Gasum Oy, vuodesta 2012)
  5. Forssa (Envor Biotech Oy, vuodesta 2013)
  6. Joutsa (Joutsan Ekokaasu Oy, vuodesta 2014)
  7. Uusikaarlepyy (Jepuan Biokaasu Oy, vuodesta 2014)
  8. Lahti (Gasum Oy, vuodesta 2014)
  9. Laukaa-2 (Kalmarin maatila, vuodesta 2014)

 

Vuodesta 1998 alkaen kaikki kansalaiset ja organisaatiot ovat voineet siirtyä 100 % uusiutuvan energian käyttöön sähkön kulutuksessaan. Uusiutuvan sähkön kuluttajat eivät koskaan hanki sekoituksia fossiilisen tai ydinsähkön kanssa, vaan aina 100 % uusiutuvaa. On luonnollista, että kuluttajat edellyttävät samaa liikenne-energian kulutuksessaan eli sekoituksia fossiilisten kanssa ei hyväksytä. Tähän mennessä 100 % uusiutuvaa liikenne-energiaa ei ole ollut saatavilla, mutta nyt biokaasu mahdollistaa sen. Julkiset biokaasuasemat ovat ainoat 100 % uusiutuvaa energiaa tarjoavat julkiset tankkaus/latausasemat Suomessa. Biokaasu on siten ainut vaihtoehto niille kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille, jotka haluavat siirtää motorisoidun liikenne-energian kulutuksensa 100 % uusiutuvalle energialle, mutta jotka eivät omista omaa uusiutuvan energian tankkaus/latausasemaa. Länsi-Euroopan tankkausverkoston voimakkaan kehityksen takia biokaasu ja muut uusiutuvat metaanilajit ovat ainut 100 % uusiutuva käyttövoima, joka mahdollistaa liikenteen läpi Länsi-Euroopan.

Vuonna 2013 biokaasu ja raideliikenteen vesisähkö dominoivat puhtaan (100 %) uusiutuvan energian käyttöä Suomen liikenteessä. Oheisessa kuvassa niiden osuudet on esitetty EU:n uusiutuvan energian direktiivin (UE-direktiivi 2009/28/EY) määräämän ympäristöpainotteisen tilastoinnin mukaisesti. Biojäteperäisen biokaasun käyttöä painotetaan ympäristösyistä laskettaessa direktiivin jäsenmaille asettamien velvoitteiden toteuttamista, erityisesti velvoite saavuttaa vuoteen 2020 mennessä uusiutuvalle energialla vähintään 10 % osuus  liikenteen energiankäytöstä.

 

Julkisten biokaasuasemien verkosto kattaa nykyään yli 2 miljoonan suomalaisen asuma-alueet 8 maakunnassa. Verkosto sisältää 7 Suomen 10 suurimmasta kaupungista ja lisäksi 2 muuta, jotka ovat 20 suurimman joukossa. Suunnitelmissa olevat uudet julkiset tankkausasemat laajentavat kattavuuden 5 uuteen maakuntaan yli 3 miljoonan suomalaisen ulottuville vuoteen 2016 mennessä. Tällöin 9 Suomen 10 suurimmasta kaupungista ja 15 Suomen 20 suurimmasta kaupungista olisivat kattavuusalueella. Lisäksi 2 maakunnassa aloitettaisiin yksityisen tankkausaseman voimin. Suomen maakunnista enää neljässä ei ole tankkausasemia eikä suunnitelmia sellaisten perustamiseksi vuoteen 2016 mennessä: ne ovat Satakunta, Pohjois-Savo, Keski-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa.

 

Uudet Suomen liikennebiokaasutilastot julkaistiin osana Suomen uutta biokaasutilastoa: Suomen Biokaasulaitosrekisteri 17. Suomen Biokaasulaitosrekisteri on Itä-Suomen yliopiston vuosittain julkaisema Suomen biokaasun tuotannon ja käytön tilasto. Liikennebiokaasun osalta sen on kirjoittanut Ari Lampinen kattaen tilastot vuodesta 1941 elokuuhun 2014. Markku Huttunen ja Ville Kuittinen ovat kirjoittaneet muut osat kattaen vuodet 1994- 2013. Liikennebiokaasutilastot ovat luvussa ”Liikennebiokaasu Suomessa 1941–2014” julkaisun sivuilla 12-26.

 

Lisätietoja: