Suomi liittyi Länsi-Euroopan CBG-asemaverkkoon

07.09.2017 07:12

 

Kunnallinen jäteyhtiö Oulun Jätehuolto Oy* avasi julkisen biokaasuaseman (Ruskon biokaasu) Ruskon jätekeskuksessa Oulussa paikallista biojätettä mädättävän biokaasulaitoksen ja biokaasujalostamon yhteyteen (CBG100 Oulu). Oulu oli Suomen CBG-asemaverkon kattavuuden kannalta ylivoimaisesti tärkein jäljellä ollut tankkausaseman sijoituspaikka. Se avasi pohjoisen Suomen biokaasuliikenteelle sekä toi Ruotsin ja sen kautta koko Länsi-Euroopan CBG-asemaverkon kaikkien käyttöön lopettaen tarpeen turvautua bensiinin kulutukseen Suomen ja Välimeren maiden välisellä automatkalla.

 

Suomen ja Länsi-Euroopan CBG-verkkojen yhdistäminen on erittäin huomionarvoinen kunnallispoliittinen saavutus, 

sillä sekä Oulun asema että Ruotsin lähin asema Bodenissa ovat kunnallisia asemia. Tämä osoittaa, että kunnallispolitiikassa voidaan toteuttaa kunnallisten tavoitteiden lisäksi myös kansallisia ja jopa kansainvälisiä tavoitteita. Sen ymmärtäminen vaikuttaa olevan poikkeuksellisen vaikeaa Suomessa, joten juuri Suomessa tämänkaltaiset ensiluokkaiset suoriutumiset ovat erityisen arvokkaita.

Suomen liikennebiokaasuinfrastruktuurin kehityshistoriassa Oulun asema kuuluu kaikkein merkittävimpien joukkoon. Siksi Oulun aseman kontribuutiota tarkastellaan alla usealta kannalta ja suhteutettuna muun Suomen kehitykseen.

 

 

1. Kansainvälinen merkitys

Oulun asema (kunnallisen jäteyhtiön operoima asema) puolitti etäisyyden Suomesta Ruotsin lähimmälle julkiselle CBG-asemalle (Bodenissa) 260 km:iin. Se on kaikkien biokaasuautojen biokaasutoimintamatkan sisällä. Aiemmin vain pieni osa biokaasuautoista pystyi kulkemaan Suomesta Uudenkaarlepyyn (CBG100 Uusikaarlepyy) tai Laukaan (CBG100 Laukaa) asemilta Ruotsiin ilman tarvetta bensiinin käyttöön. Mutta nyt kaikki maantieliikenteeseen tarkoitetut biokaasuajoneuvot pystyvät siihen. Bodenin aseman (Bodenin kunnan teknisen viraston operoima asema) jälkeen CBG-asemaverkko on tarpeeksi tiheä aina Välimeren maihin asti.

Biokaasukäyttöinen liikenne Ruotsiin tuli mahdolliseksi vuonna 2007, kun Bodenin asema avattiin (Lampinen & Laakkonen 2010, 95-96). Vuonna 2004 julkisena avatulta Laukaan asemalta (Lampinen 2004) etäisyys sinne on 600 km, joka jo tuolloin oli joidenkin biokaasuautojen biokaasutoimintamatkan sisällä, mutta vielä nykyäänkin sellaiset autot ovat harvinaisia. Vuonna 2014 Jepualla avattu asema lyhensi etäisyydeksi 520 km, mutta sekin on enemmän kuin useimpien automallien biokaasutoimintamatka. Mutta etäisyys Oulusta (260 km) on biokaasutoimintamatkan sisällä kaikissa sen käyttöön kykenevissä automalleissa.

Se tarkoittaa, että (rajoitettu) eristyneisyyden tilanne Suomessa päättyi: enää ei tarvita bensiiniä maantieliikenteessä Suomesta Ruotsiin eikä Länsi-Euroopan läpi Välimerelle asti. Ja luonnollisesti vastaava muutos toteutui myös ulkomaisille Suomen vierailijoille, jotka nyt voivat tulla Suomeen biokaasuauton mallista riippumatta ilman bensiinin käytön pakkoa.

 

2. Alueellinen ja maakunnallinen merkitys

Oulun asema on Pohjois-Pohjanmaan maakunnan, Pohjois-Suomen alueen ja koko pohjoisen Suomen ensimmäinen julkinen CBG-asema (huom. ei kuitenkaan 1. asema, sillä yksityisiä siellä on ollut jo aiemmin). Sen kautta merkittävä osa pohjoista Suomea avautui biokaasuliikenteelle. Se lisäsi välttämättömän tankkauspaikan eteläisen ja pohjoisen Suomen välisille pääväylille (E8 ja E75), jonka lisäksi se toi ensimmäisen tankkauspaikan itään suuntautuville valtateille 20 ja 22.

Pohjois-Suomen alueen 1. julkisen aseman avauduttua Suomen 8 alueesta enää kahdesta (Lappi ja Ahvenanmaa) CBG-asemien infrastruktuuri puuttuu kokonaan. Ottaen huomioon tulevia asemia koskevat suunnitelmat, tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Ahvenanmaa jäisi viimeiseksi biokaasuvapaaksi alueeksi Suomessa. Sen ymmärtäminen ei ole helppoa ottaen huomioon Ahvenanmaan ruotsinkielisyys, Ruotsin läheisyys, poikkeukselliset siteet Ruotsiin, Ruotsin johtava asema liikennebiokaasun käytössä ja heti Tukholmasta alkava tiheä CBG-asemaverkko.

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan 1. julkisen aseman avauduttua 12 Suomen maakunnasta löytyy vähintään 1 julkinen CBG-asema. Niiden lisäksi vielä yhdestä maakunnasta löytyy yksityinen CBG-asema ja yhdestä julkinen fossiilimetaaniasema. Enää 5 maakunnassa metaanin tankkausasemainfrastruktuurin rakentamista ei vielä lainkaan ole käynnistetty. Edellä mainittujen Ahvenanmaan ja Lapin lisäksi Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Keski-Pohjanmaa ovat sellaisia maakuntia.

 

3. Paikallinen merkitys

Oulun asema toi 1. tankkauspaikan Suomen 5. suurimpaan kaupunkiin ja 4. suurimmalle kaupunkialueelle. Paikallisesti muutos on ratkaisevan suuri poikkeuksellisen suurelle väestömäärälle, koska lähimmät biokaasuasemat olivat yli 200 km päässä eli käytännössä vain harvinaisissa tapauksissa biokaasuajoneuvojen käyttö oli mahdollinen.

Nyt 8 Suomen 10 suurimmasta kaupungista on sisällyttänyt vähintään 1 julkisen CBG-aseman alueilleen. Enää kahdesta (Turku ja Kuopio) sellainen edelleen puuttuu, ja Kuopio jäi historiaan Suomen viimeisenä täysin metaanivapaana TOP10-kaupunkina, koska siellä ei ole mitään metaanipolttoaineita saatavissa.

Suomen yhteensä 37 kaupunkialueesta julkinen CBG-asema on nyt tarjolla 18 kaupunkialueella. Näiden sisällä 10 suurimmasta kaupunkialueesta 7 alueella liikennebiokaasua on saatavilla. Edellä mainittujen Turun ja Kuopion lisäksi Joensuun kaupunkialue kuuluu ryhmään, jossa tätä ei vielä ole toteutettu.

Julkisia CBG-asemia sisältävien kaupunkialueiden yhteenlaskettu väestö on Oulun suuren lisäyksen jälkeen 2,6 miljoonaa, joka on 47 % Suomen väestöstä.

 

4. Muu kansallinen merkitys

Edellä käsitellyt asiat ovat osa kansallista merkitystä, mutta sellaisia asioita on enemmänkin. Oulun asema on 9. vuonna 2017 käyttöön otettu julkinen CBG-asema sekä yhteensä Suomen 33. julkinen CBG-asema ja 32. julkinen CBG100-asema. Oulun Jätehuolto Oy:stä tuli Suomen 13. julkisten CBG-asemien operaattori.

Samalla myös uusi liikennebiokaasun tuotantopaikka otettiin käyttöön, joten niidenkin verkko kasvoi Suomessa. Se ei kuitenkaan ole Pohjois-Suomen alueen eikä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ensimmäinen tuotantopaikka, koska molemmissa Pohjois-Suomen alueen maakunnissa lähdettiin liikkeelle jo vuosia sitten yksityisiä tankkauspaikkoja palvelevien tuotantolaitosten kautta. Liikennebiokaasun tuotantopaikkoja on nykyään 10 maakunnassa. Suomessa on 3 maakuntaa (Etelä-Karjala, Pirkanmaa ja Satakunta), joissa on julkisia CBG-asemia, mutta ei tuotantopaikkoja.

Koska Oulun asema toi ensimmäiset tankkauspaikat 2 valtatielle (20 ja 22), Suomen yhteensä 34 valtatiestä 25 sisältää nyt vähintään 1 julkisen CBG-aseman. Enää 9 valtatieltä julkiset CBG-asemat kokonaan puuttuvat. Vaikka alueellisesti Suomen CBG-verkon nykyiset aukot näkyvät etenkin Lapissa ja Ahvenanmaalla, biokaasuvapaiden valtateiden tuoma aukko painottuu eteläiseen Suomeen. Maakunnallisessa tarkastelussa aukkoja tulee paljon lisää, sillä Kymenlaakso on ainut maakunta, jonka sisällä kaikilta valtateiltä löytyy CBG-asemia.

Oulun aseman ansiosta pohjoisen Suomen kaupunkialueiden kattavuuden rakentaminen alkoi, mutta sitä ennenkään pohjoinen Suomi ei tässä asiassa tuonut suurinta kattavuusaukkoa. Itäinen Suomi muodosti jo aiemmin ja muodostaa nyt vieläkin selvemmin suurimman kaupunkialueiden kattavuusaukon. Siellä on 7 kaupunkialuetta, joista kaikista tällä hetkellä CBG-asemat puuttuvat. Niiden joukossa on 2 TOP10-kaupunkialuetta (Kuopio ja Joensuu). Oulun aseman avaamisen jälkeen Rovaniemi (13. suurin kaupunkialue Suomessa) erottuu pohjoisen Suomen suurimpana kattavuusaukkona. Muuallakin Suomessa aukkoja hajanaisesti on, sillä biokaasuvapaita kaupunkialueita löytyy 14 maakunnasta. Toistaiseksi vain 5 maakunnassa CBG-asemapalvelu on saatu kaikille kaupunkialueille: Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Uusimaa, Kanta-Häme ja Keski-Suomi.

 

5. Oulun viive

Edellä on käyty läpi Oulun aseman positiivisia merkityksiä, mutta myös varsin vaikeita viiveitä prosessiin on sisältynyt. Pieni yhteenveto tästä kääntöpuolestakin on paikallaan.

Oulu oli suurin kaupunki, josta julkinen CBG-asema oli puuttunut eli kaikissa sitä suuremmissa kaupungeissa (ja monissa pienemmissä kaupungeissa) tämä oli jo saavutettuna. Julkisia CBG-asemia oli perustettu 13 vuoden aikana yli 30 ennen Oulun asemaa, ja jopa Pohjois-Suomessa ensimmäinen yksityinen CBG-asema otettiin käyttöön jo 5 vuotta sitten. Oulun sijainti tuo asemalle poikkeuksellisen suuren merkityksen, mutta sen ei saa antaa peittää varhaisempia pioneerisaavutuksia muualla Suomessa. Oulun suuri saavutus syntyi osittain siksi, että se saattoi seistä jättiläisten olkapäillä. Mutta valtaosa Suomen kaupungeista ei ole pystynyt sellaiseen, vaikka nekin voisivat yhtä lailla seistä jättiläisten olkapäillä.

 

 

Lähdeviitteet:
  • Lampinen A (2004) Biogas Farming – An Energy Self-Sufficient Farm in Finland. Refocus 5(5):30-32.
  • Lampinen A & Laakkonen A (2010) Kunnat liikennebiokaasun tuottajina ja käyttäjinä – Kuntapäättäjän syventävä opas. Suomen Biokaasuyhdistys ry, 102 s.

 

----------

*Päivitys: Oulun Jätehuolto Oy muutti nimensä 23.9. Uusi nimi on Kiertokapula Oy, joka soveltuu paremmin Oulun lisäksi 7 muun kunnan omistaman yhtiön nimeksi.