Vaasan kaupunkibussien biokaasukäyttö käynnistyi

08.05.2017 14:46

Vaasasta tuli Helsingin ja Vantaan jälkeen Suomen kolmas kaupunki, jossa biokaasua hyödynnetään kaupunkibussien polttoaineena. Tämän mahdollisti kunnallisen jäteyhtiön Stormossen Oy:n uusi biokaasujalostamo, joka elinkeinoministerin arvovallalla vihittiin käyttöön 5.5.2017 Mustasaaressa, sekä Vaasan kaupungin päätös biokaasukäyttöisen bussiliikennöinnin aloittamisesta.

Uusi jalostamo nosti Suomessa toiminnassa olevien liikennebiokaasun tuotantolaitosten lukumäärän 12:een. Alueellisen huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla on nyt kaksi tuotantolaitosta, jotka voivat tarvittaessa tukea toisiaan poikkeustilanteiden aikana. Jepuan Biokaasu Oy:n vuonna 2014 käynnistämä Pohjanmaan ja Länsi-Suomen ensimmäinen liikennebiokaasun tuotantolaitos sijaitsee 60 km päässä Uudessakaarlepyyssä. Mustasaaren laitos on Suomen ensimmäinen amiinipesuteknologiaan perustuva jalostamo eli se edustaa ympäristölaadullisesti parasta saatavissa olevaa teknologiaa. Sen koko tuotanto käytetään ajoneuvopolttoaineena.

Mustasaaren laitoksen ansiosta Vaasan alueen kunnallisesta biojätteestä valmistettu biokaasu otettiin käyttöön 12 kaupunkibussissa, joilla toteutetaan pääosa Vaasan kaupunkibussiliikennöinnistä Vaasan Paikallisliikenne Oy:n operoimana. Vaasassa siirryttiin valtaosin biokaasukäyttöiseen kaupunkibussiliikenteeseen ensimmäisenä Suomen kaupunkina. Vaikka Helsingissä ja Vantaalla biokaasubusseja on käytetty jo vuodesta 2012, biokaasun osuus kaupunkibussien koko polttoainekäytöstä näissä kaupungeissa on edelleen alhainen.

Bussit tankataan Mustasaaren yksityisellä tankkausasemalla, joka on Suomen ensimmäinen suuri kaupallinen hidastankkausasema. Sitä ennen hidastankkausta (joka käytännössä tarkoittaa tankkausta yön yli paikoituksen aikana) on Suomessa käytetty vain kotitankkauslaitteiden avulla. Sen lisäksi bussien käytettävissä on myös tavanomainen nopeatankkausasema.

Samalla biokaasu tuli saataville kansalaisille ja organisaatioille E8-valtatien varrella Mustasaaressa, 9 km päässä Vaasan keskustasta, sijaitsevan julkisen tankkausaseman avulla. Se on Länsi-Suomen toinen julkinen tankkausasema vuonna 2014 Uudessakaarlepyyssä avatun Jepuan Biokaasun aseman jälkeen. Vaasan ensimmäinen julkinen tankkausasema on suunniteltu avattavaksi vuonna 2018, ja lisää perustetaan sen jälkeen tarpeen mukaan.

Vaasa on Suomen ensimmäinen kunta, joka on toteuttanut ilmaisen paikoituksen biokaasuautoille. Vaasan keskustassa parhailla paikoilla on alueita, joissa paikoitus edellyttää tuulilasissa olevaa biokaasuauton tunnustarraa. Tarran myöntää Stormossen ja sen olemassaolon vaatimus mainitaan paikoitusalueiden liikennemerkeissä.

Tässä on kyse merkittävästä menestystarinasta sekä kansallisesti, maakunnallisesti että kunnallisesti. Mikäli journalisteille tai sanomalehdille olisi myönnettävissä mahdollisimman heikosti ymmärretyn uutisoinnin palkinto, vaasalaisen ja maakunnallisen sanomalehden Pohjalaisen uutisointi 6.5. Mustasaaressa 5.5. järjestetystä avajaistilaisuudesta olisi vahva kandidaatti palkinnon vastaanottajaksi. Hyvän vertailukohdan luo vaasalaisen ja maakunnallisen ruotsinkielisen sanomalehden Vasabladetin asiantunteva uutisointi 6.5.

 

Länsi-Suomen liikennebiokaasuverkoston kehityshistoria

Vaasa oli yksi ensimmäisistä Suomen kaupungeista, joissa ryhdyttiin valmistelemaan liikennebiokaasun käyttöönottoa. Aloite Vaasan kaupungille tuli vuonna 2004 Jyväskylän ja Vaasan yliopistoista ja se perustui lukuisten Ruotsin kuntien toteutuksiin ja pitkäaikaisiin hyviin kokemuksiin. Alusta asti, Ruotsin kaupunkien esimerkkien mukaisesti, kunnallista biojätettä pidettiin tärkeimpänä resurssina ja kaupunkibusseja pääkäyttäjänä, ja niiden lisäksi oleellista oli mahdollistaa kansalaisille ja organisaatioille siirtyminen biokaasuajoneuvojen käyttäjiksi julkisten tankkausasemien avulla.

Ruotsin kuntien mallissa liikenteen energiakäytön UE-transitio mahdollistetaan kunnallisin toimenpitein sekä julkisen liikenteen käyttäjille että omia ajoneuvoja käyttäville kuntalaisille ja organisaatioille hyödyntäen kuntalaisten WC-jätteiden ja muun biojätteen tuotantoa maksimaalisella jalostusarvolla.

Vaasan kunnalliset keskustelut johtivat vuonna 2007 käynnistyneeseen Vaasan yliopiston vetämään Biomode-hankkeeseen toimenpiteiden valmistelemiseksi. Tämä EU:n rakennerahastoista pääosin rahoitettu Länsi-Suomen liikennebiokaasuverkoston kehityshanke painottui Vaasan ja Seinäjoen seudulle, mutta toimi myös muualla Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Pohjanmaan ensimmäinen liikennebiokaasun tuotanto- ja tankkauspaikka otettiin käyttöön Uudessakaarlepyyssä vuonna 2014 (Jepuan Biokaasu Oy). Mustasaari on Pohjanmaan toinen, ja myöhemmin vuoden 2017 aikana käynnistyy Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen liikennebiokaasun tuotanto- ja tankkauspaikka Kauhajoella.

 

Vaasan/Mustasaaren toteutus

Käytännön toteutus lähti liikkeelle vuonna 2013 Vaasan kaupungin ja kunnallisen jäteyhtiön Stormossenin neuvotteluista. Stormossen Oy on Vaasan alueen kuuden kunnan (Vaasa, Mustasaari, Vähäkyrö, Isokyrö, Vöyri ja Maalahti) omistama jäteyhtiö, joka aloitti biokaasun tuotannon kiinteistä yhdyskuntabiojätteistä ensimmäisenä Suomessa vuonna 1990. Toiminnan laajentuminen liikennekäyttöön mahdollistui, kun Vaasan kaupunki päätti vuonna 2014 vaatia bussiliikennöintikilpailutuksessaan biokaasukäyttöisiä kaupunkibusseja ja hankkia biokaasun Stormossenilta. Vaasan kaupunki huolehti 12 biokaasubussin leasing-hankinnasta ja niiden tarjoamisesta liikennöitsijöiden käyttöön. Stormossen huolehti tuotannon aloittamisesta, tankkauspaikkojen rakentamisesta ja kaasun saannin varmistamisesta poikkeustilanteiden aikana.

 

Poikkeustilanteet tarkoittavat suunniteltuja ja suunnittelemattomia tuotantokatkoja sekä normaalikulutukseen verrattuna poikkeuksellisen korkeaa kulutusta, jolloin tavanomainen normaalipaineinen ja paineistettu varasto ei riitä. Poikkeustilanteisiin varautuminen on oleellista, koska bussit edustavat monofuel-CMG-teknologiaa (eli ne toimivat vain paineistetulla metaanilla) ja Mustasaari on ainut paikallinen tuotantopaikka. Vastaavaa varautumista ei tarvita kaupungeissa, joissa biokaasua käytetään pelkästään bifuel-ajoneuvoissa, koska bifuel-ajoneuvoissa on varapolttoaineen käyttömahdollisuus.

Jepuan Biokaasun tankkauspaikka 60 km päässä tarjoaa busseille avun hätätilanteissa, mutta paikallinen varmistus tarvitaan myös. Ruotsissa on käytössä lukuisia tapoja ja niiden yhdistelmiä, joista yleisin on CBG-konttisiirron infrastruktuuri ja logistiikka yhteistyössä muualla sijaitsevien tuotantopaikkojen kanssa. Se tarkoittaa paineistetun biokaasun (CBG) kuljetusmahdollisuutta standardikokoisissa merikonteissa maanteitse, rautateitse tai vesiteitse. CBG sopii pitkäaikaiseen (yli 100 vuotta) varastointiin, koska biokaasu ei pilaannu (päinvastoin kuin bensiini ja dieselöljy) eikä biokaasu normaalitapauksissa vuoda pulloista ainakaan ensimmäisen vuosisadan aikana. Siten CBG-konttikuljetuksia välttämättä tarvitaan vain silloin, kun CBG-varmuusvarastoihin on todella jouduttu tukeutumaan. Koska Jepualle rakennettiin biokaasulaitoksen ja jalostamon yhteyteen vuonna 2014 myös CBG-konttien täyttöasema, se tarjosi valmiin ratkaisun kaasun saatavuuden varmistamiseen Mustasaaressa. Sellainen toteutus tarjosi vastavuoroisesti saatavuuden varmistamisen Mustasaaren kaasun avulla Jepualla.

Mustasaaren laitoksen suunnittelussa päädyttiin kuitenkin nesteytetyn metaanin käyttöön. Alunperin kyse oli nesteytetystä maakaasusta (LNG), mutta koska Porin LNG-terminaali avattiin vuonna 2016, varapolttoaine on alusta asti ollut sen kautta tuotavaa nesteytettyä metaanipolttoainetta. Se voi olla maakaasua, mutta myös muuta fossiilista metaania. Erittäin alhaisesta varastointilämpötilasta (-160 – -130 ⁰C) johtuen se ei sovellu pitkäaikaiseen varastointiin, vaan osa varastosta höyrystyy päivittäin. Koska höyrystynyttä metaania ei saa voimakkaan kasvihuonekaasuvaikutuksen vuoksi päästää ilmakehään, se on käytettävä. Mustasaaren LNG-varastosta päivittäin höyrystyvä kaasu vastaa noin kolmen auton tankkausmäärää. Mustasaaressa tankattavan metaanin energiasisällöstä fossiilisen metaanin osuus on alkuarviossa noin 5 %, mutta se tarkentuu myöhemmin. Ruotsissa vastaavissa järjestelmissä fossiilisen metaanin osuus vaihtelee välillä 2-60 %. Olettaen 5 % fossiiliosuus, tankattava polttoaineen merkintätunnus on CBG95. Se siis ei ole puhdasta, 100 % biokaasua (CBG100).

Koko Suomen vuonna 1941 alkaneen liikennebiokaasun käytön historian aikana Mustasaaren asema on ensimmäinen sekoiteasema. Sitä ennen liikennebiokaasua on ollut Suomen markkinoilla tarjolla pelkästään puhtaana. Vaikka fossiilisen metaanin osuus on vain 5 %, Vaasan CBG95-bussien ilmastovaikutukset ovat pääosin fossiilimetaanin kulutuksesta johtuvia.

Stormossenin suunnitelmissa on alusta asti ollut aloittaa LNG:llä ja korvata se aikanaan LBG:llä (nesteytetty biokaasu). LBG-varaston tapauksessa höyrystyminen ei aiheuta ongelmaa, koska tankattava kaasu on joka tapauksessa puhdasta biokaasua. LBG:n käyttöönoton ajankohdasta ei kuitenkaan vielä ole päätöstä. LNG/LBG-varastointiratkaisun seurauksena Vaasan bussikaasun ympäristölaatu kehittyy kolmessa vaiheessa:

  1. Helmikuu 2017: Tankkausasema ja metaanibussit otettiin käyttöön 100 % fossiilisella metaanilla (CNG).
  2. Toukokuu 2017: Jalostamon käyttöönoton seurauksena bussit siirtyivät 95 % biokaasun ja 5 % fossiilimetaanin sekoitekaasuun (CBG95).
  3. Suunniteltu, mutta toistaiseksi tuntematon tulevaisuuden ajankohta: LNG-varastoinnin korvaaminen LBG-varastoinnilla siirtää bussit puhtaan biokaasun käyttäjiksi (CBG100).

 

Myös Mustasaaren julkiselta tankkausasemalta tankattava sekoitekaasu (CBG95) vaihtuu puhtaaksi biokaasuksi (CBG100), kun varastokaasu vaihdetaan LNG:stä LBG:ksi. Hankkeessa on siis päästy erittäin pitkälle, mutta viimeinen askel on vielä jäljellä.

 

Lisätietoja: