UE-direktiivin mukainen uusiutuvien energialähteiden liikennekäytön ympäristöpainotettu tilastointi

UE-direktiivi (2009/28/EY) edellyttää ympäristöperusteisten painotusten käyttöä liikennebiopolttoaineille määritettäessä direktiivin jäsenmaille asettamien sitovien velvoitteiden toteuttamista (huom. painotuksia on myös UE-sähkön liikennekäytössä).  Nämä painotukset ovat mukana Eurostatin tilastoissa, monien jäsenmaiden, kuten Ruotsin, kansallisissa tilastoissa, mutta ei vielä Suomen kansallisissa tilastoissa.

Painotuksia sovelletaan sekä liikenteen uusiutuvan energian osuuden velvoitteeseen (vähintään 10 % jokaisessa jäsenmaassa vuonna 2020) että uusiutuvan energian kokonaisosuuden velvoitteeseen (jäsenmaakohtainen, Suomelle 38 % vuonna 2020).  Painotukset johtuvat erittäin suurista liikennebiopolttoaineiden tuotantoketjujen kasvihuonekaasupäästöjen, biodiversiteettivaikutusten ja maankäytön muutosten eroista. Eräiden tuotantoketjujen elinkaaripäästöt ylittävät fossiilisten polttoaineiden elinkaaripäästöt. Joidenkin tuotantoketjujen ympäristövaikutusten arviointi on erittäin vaikeaa, koska ne sisältävät hyvin suuria potentiaalisia riskejä. Epäsuorien maankäytön muutosten (iLUC; energiakasvituotannon seurauksena ruoantuotannon siirtyminen muualle) aiheuttamia päästöjä ja muita ympäristövaikutuksia on erittäin vaikea määrittää. Koska tarkka kvantitatiivinen erottelu ei ole mahdollista, liikennebiopolttoaineet on UE-direktiivissä jaettu kolmeen ryhmään, joilla on tilastoinnissa erilainen painokerroin:

  1. Painokerroin 0: Biopolttoaineet, jotka eivät täytä direktiivissä säädettyjä kestävyyskriteereitä. Niitä ei luokitella uusiutuvaksi energiaksi, vaikka ne olisivatkin biomassasta valmistettuja. Ne tilastoidaan uusiutumattomaksi bioenergiaksi.
  2. Painokerroin 1: Energiakasviperäiset biopolttoaineet, jotka täyttävät kestävyyskriteerit.
  3. Painokerroin 2: Jätteistä, tähteistä, muiden kuin ruokakasvien selluloosasta ja lignoselluloosasta valmistetut biopolttoaineet.

Myös tukien on noudatettava tätä eli kestävyyskriteeristöä täyttämättömiä ei saa tukea ja toisaalta jäteperäisiä saa ympäristöperustein tukea enemmän kuin energiakasviperäisiä.

Painokerrointa 0 sovelletaan myös mikäli kestävyyskriteerienmukaisuutta ei ole todennettu. Suomessa sitä ei toistaiseksi (heinäkuu 2014) ole todennettu millekään biopolttoaineelle johtuen äärimmäisen hitaasta viranomaistoiminnasta todentamisjärjestelmän luomisessa. Suomi on ilmoittanut liikennebiokaasukäyttönsä komissiolle UE-direktiivin toteutuksen seurantaraportissa 24.1.2014: Finland’s Second Progress Report According to Article 22 of Directive 2009/28/EC. Siinä ei kuitenkaan ole kerrottu, että kriteerienmukaisuutta ei ole millekään biopolttoaineelle todennettu. Kaikki biokaasu on siinä ilmoitettu energiakasviperäiseksi (1-kertoimella), koska  Biokaasulaitosrekistereissä  raaka-aineiden jakaumaa ei ole tähän mennessä ollut. Tämä korjataan seuraavassa Biokaasulaitosrekisterissä, joka julkaistaan syyskuussa 2014, sisältäen vuoden 2013 tiedot.

Suomi on ilmoittanut liikennebiokaasun käytön myös Eurostatin energiatilastoon. Se sisältää tiedot, että todennusta ei millään biopolttoaineella ole. Sen seurauksena Eurostatin tilastoissa Suomen liikenteen UE-käyttö koostuu pelkästään VR:n sähköjunien UE-sähköstä. Kuriositeettina mainittakoon, että mikäli vuoden 2013 tilastoissa mikään muu ei muuttuisi, mutta liikennebiokaasu 2-painotettuna saataisiin mukaan, sen osuus olisi 9,6 % Suomen UE-liikenteestä. Joka tapauksessa se kertoo, että liikennebiokaasun käyttö on jo merkittävä UE-sähköön verrattuna.

Todentaminen myös aiheuttaa tuottajalle kustannuksia, joten sitä ei tehdä, ellei sillä ole tuottajalle taloudellista etua. Koska osa liikennebiokaasun tuottajista on pieniä, on mahdollista, että osa liikennebiokaasusta jää todentamisen puutteesta johtuen 0-kertoimelle. Tuontibiokaasu voi jäädä 0-kertoimelle myös, mikäli alkuperän varmennusta ei ole. Energiakasviperäinen liikennebiokaasu voi aidosti jäädä 0-kertoimelle, mikäli tuotanto on kestämätöntä.

Liikennebiokaasu (BG) kuten myös synteettinen liikennnebiokaasu (SBG) voivat kuulua mihin tahansa edellä mainituista kolmesta ryhmästä. Liikennebiokaasutilastoissa kaikki tulevat silti edelleenkin olemaan mukana ja tuotannon jakautuminen 1- ja 2-painotettujen välillä on tarpeen esittää riippumatta siitä, ovatko tuottajat varmennuttaneet tuotteensa ja ovatko 1-painotetut läpäisseet kriteereitä.

Komissio on julkaissut parhaillaan käsittelyssä olevan muutosdirektiiviehdotuksen KOM(2012)595 (ns. iLUC-direktiivi), joka lisäisi mukaan uuden, 4-painotetun ryhmän. Esitetty uusi ympäristöpainotus on seuraava:

  1. Painokerroin 0: Biopolttoaineet, jotka eivät täytä direktiivissä säädettyjä kestävyyskriteereitä. Niitä ei luokitella uusiutuvaksi energiaksi, vaikka ne olisivatkin biomassasta valmistettuja. Ne siis ovat uusiutumatonta bioenergiaa ja tilastoidaan sellaisiksi.
  2. Painokerroin 1: Energiakasviperäiset biopolttoaineet, jotka täyttävät kestävyyskriteerit.
  3. Painokerroin 2: Eläinrasvoista, käytetystä ruokaöljystä, muiden kuin ruokakasvien selluloosasta ja lignoselluloosasta (lukuun ottamatta sahatukkeja) valmistetut biopolttoaineet.
  4. Painokerroin 4: Muut uusiutuvat polttoaineet (kuin biopolttoaineet), seuraavista raaka-aineista valmistetut biopolttoaineet: eläinten lanta ja jätevesiliete, kiinteä yhdyskuntabiojäte, teollisuuden biojäte, tähkät, olki, levät, mäntypiki, puujätteet (vain puunkuori, oksat, lehdet, sahanpuru ja kutterilastut), eräät biotuotteiden tuotannossa syntyvät jätteet

Lisäksi energiakasvien käyttöä rajoitetaan esityksen mukaan siten, että viljakasveista ja muista paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista, sokerikasveista ja öljykasveista valmistetut biopolttoaineet voivat kattaa korkeintaan 5 % liikenteen uusiutuvan energian kulutuksesta eli korkeintaan puolet jäsenmaiden velvoitteen toteuttamisesta.

Direktiiviehdotuksen käsittely on kesken.

Uusiutuvan metaanin liikennekäytön tilastoinnissa on tarpeen kerätä tietoja erikseen 1-, 2- ja 4-painotettujen ryhmiin kuuluvien osuuksista. Esimerkkejä on alla (ei ole kattava):

  • 1-painotus:
    • peltoenergiakasveista valmistettu BG ja SBG
    • tukkipuusta valmistettu SBG
  • 2-painotus:
    • eläinrasvoista ja käytetystä ruokaöljystä valmistettu BG
    • muiden kuin ruokakasvien selluloosasta valmistettu BG ja SBG
    • lignoselluloosasta (lukuun ottamatta sahatukkeja) valmistettu SBG
  • 4-painotus:
    • muut kuin bioenergiaperäiset uusiutuvat metaanilajit, mm. tuuli- ja aurinkometaani
    • eläinten lannasta, jätevesilietteestä, kiinteästä yhdyskuntabiojätteestä ja teollisuuden biojätteestä sekä eräiden biotuotteiden tuotannossa syntyvistä jätteistä (glyseroli, palmuöljytehtaiden jäte, rypäleiden puristejäännökset, viinisakka) valmistettu BG
    • levistä valmistettu BG
    • oljesta, tähkistä, kuorista ja mäntypiestä valmistettu BG ja SBG
    • puujätteistä (vain puunkuori, oksat, lehdet, sahanpuru ja kutterilastut), sokeriruokojätteestä, teollisuusjätteistä ja pähkinänkuorista valmistettu SBG