UE-osuus tieliikenteen metaanikulutuksessa 1941-2015

UE-osuus tieliikenteen metaanikulutuksessa 1941-2015

Teksti ja kuva: Ari Lampinen, CBG100 Suomi, maaliskuu 2017

 

Yllä olevassa kaaviossa on koottu yhteen uusiutuvan energian osuus metaanin tieliikenne- ja maastoliikennekulutuksessa Suomessa vuodesta 1941 vuoteen 2015. Tällä ajanjaksolla kaikki uusiutuva metaani oli kotimaista reaktoribiokaasua, jota valmistettiin biojätteistä. Vuosina 1941-1946 se kulutettiin puhdistettuna ja vuodesta 2002 alkaen jalostettuna. Kaikki fossiilinen metaani tällä ajanjaksolla oli Venäjältä tuotua jalostettua maakaasua.

Kaavion otsikossa mainitaan vain tieliikenne, koska se on ollut dominoivassa asemassa kuluttajina henkilö-, paketti-, linja-, kuorma- ja erikoisautot. Mutta myös maastoliikenteessä metaania on hyödynnetty: liikkuvat työkoneet ja moottorikelkat. Raide- ja ilmaliikenteessä metaani ei Suomessa toistaiseksi ole kuulunut polttoainevalikoimaan. Vesiliikenteessä metaanin käyttö (LNG:nä) alkoi vuonna 2013, mutta se ei ole mukana yllä olevan kaavion luvuissa.

Liikennemetaanin käyttö voidaan jakaa neljään ajanjaksoon, kuten kaavioon on kirjoitettu:

  1. Vuosina 1941-1946 biokaasu oli ainut liikennemetaanin lähde, joten UE-osuus oli 100 %.
  2. Vuosina 1947-1995 metaania ei käytetty liikennepolttoaineena, lukuun ottamatta yhtä lyhyttä tutkimushanketta.
  3. Vuosina 1996-2001 maakaasu oli ainut liikennemetaanin lähde, joten UE-osuus oli 0 %.
  4. Vuosina 2002-2015 sekä biokaasua että maakaasua käytettiin liikennepolttoaineena. Biokaasun palatessa markkinoille vuonna 2002 sen osuus tieliikenteen metaanikäytöstä oli vain 0,01 %. Osuus ylitti ensimmäisen kerran 0,1 % rajan vuonna 2007, 1 % rajan vuonna 2010, 10 % rajan vuonna 2013 ja 50 % rajan vuonna 2015.

 

Liikennebiokaasu on aina Suomessa kulutettu paineistettuna (CBG); nesteytettyä biokaasua (LBG) ei vielä ole otettu käyttöön. Liikennemaakaasu kulutettiin pelkästään paineistettuna (CNG) vuoteen 2012 asti. Vuonna 2013 nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttö alkoi sekä maantie- että vesiliikenteessä. Maantieliikenteen LNG-kulutus sisältyy yllä olevan kaavion lukuihin.

 

Kaikki kaavion luvut perustuvat ajoneuvojen tankkaamiin määriin eli liikenteen loppuenergiankulutukseen alla mainituista alkuperäislähteistä koottuna. Tilastotiedot sisältävät kaikki tankkaukset seuraavista asematyypeistä:

  • Kiinteät yksityiset CBG-nopeatankkausasemat (vuodesta 1941)
  • Kiinteät yksityiset CNG-nopeatankkausasemat (vuodesta 1996)
  • Kiinteät julkiset CBG-nopeatankkausasemat (vuodesta 2004)
  • Kiinteät julkiset CNG-nopeatankkausasemat (vuodesta 2005)
  • CNG-mobiilitankkausasemat (vuodesta 2007)
  • CBG-mobiilitankkausasemat (vuodesta 2011)
  • Kiinteät yksityiset LNG-nopeatankkausasemat (vuodesta 2013)
  • LNG-mobiilitankkausasemat (vuodesta 2013)

 

Näiden lisäksi ajoneuvoja on tankattu CNG- ja CBG-kotitankkausasemista, jotka ovat pieniä hidastankkausasemia. Osa niiden kautta tankatusta kaasusta on mukana tilastoissa, mutta osa ei ole. Tietoa näiden kautta tankatuista kokonaismääristä ei ole saatavissa.

 

 

Kaavion luvut on laskettu seuraavien alkuperäislähteiden tilastotiedoista:

  • CBG 1941-1946: Lampinen Ari (2012) Liikennebiokaasun käyttöönotto Suomessa. Tekniikan Waiheita 30(1)5-20.
  • CNG 1996-2015: Tilastokeskus (2017)  Energiatilasto 2016.
  • CBG 2002-2010: Lampinen Ari (2011) Liikennebiokaasun käyttö Suomessa 1941-2011. Teoksessa: Huttunen MJ & Kuittinen V: Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 14 – Tiedot vuodelta 2010. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 5, School of Forest Sciences, Faculty of Science and Forestry, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, 12-13.
  • CBG 2011-2013: Lampinen Ari (2014) Liikennebiokaasu Suomessa 1941-2014. Teoksessa: Huttunen MJ & Kuittinen V: Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17 – Tiedot vuodelta 2013. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 19, School of Forest Sciences, Faculty of Science and Forestry, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, 12-26.
  • CBG 2014: Lampinen Ari (2015) Liikennebiokaasun tuotanto ja käyttö vuonna 2014. Teoksessa: Huttunen MJ & Kuittinen V: Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 – Tiedot vuodelta 2014. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 21, School of Forest Sciences, Faculty of Science and Forestry, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, 12-18.
  • CBG 2015: Lampinen Ari (2016) Liikennebiokaasun tuotanto ja käyttö vuonna 2015. Teoksessa: Huttunen MJ & Kuittinen V: Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 19 – Tiedot vuodelta 2015. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 24, School of Forest Sciences, Faculty of Science and Forestry, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, 12-15.
  • LNG 2013-2015: Lampinen Ari (2014-2016/unpublished). LNG-tilastot kerättiin vuosien 2013-2015 liikennebiokaasutilastotyön osana, mutta niitä ei julkaistu ao. tilastojulkaisuissa (Lampinen 2014-2016). Tässä on siis käytetty alkuperäisiä julkaisemattomia tilastotietoja.