USA - Kaatopaikkakaasun ja LBG:n liikennekäytön globaali pioneeri

Teksti: Ari Lampinen, CBG100 Suomi, helmikuu 2015

 

Vuonna 2014 USA ja Ruotsi ylittivät ensimmäisinä maina 1 TWh:n rajan biokaasun kulutuksessa ajoneuvopolttoaineena. Molemmissa maissa lähteenä on jäteperäinen biokaasu, mutta USA:ssa liikennebiokaasu valmistetaan lähes pelkästään kaatopaikkakaasusta (esimerkkinä alla San Franciscon kaatopaikka), jota puolestaan Ruotsissa ei liikennekäytössä ole lainkaan. Kalifornia dominoi USA:n liikennebiokaasun kulutusta, mutta biokaasujalostamot ovat jakaantuneet koko maahan. USA on edelleen kaukana maailman kärjestä (Ruotsi) reaktorikaasun ja CBG:n käytössä. Sieltä puuttuivat vuonna 2014 muut UE-metaanilajit (kuten SBG, aurinkometaani ja tuulimetaani) kokonaan, vaikka fossiilimetaania vastaavilla teknogioilla tuotettiin 15 TWh. USA:sta puuttui vuonna 2014 myös biokaasun raide- ja vesiliikennekäyttö, vaikka fossiilimetaania niissäkin liikennemuodoissa hyödynnettiin. Biokaasun tieliikennekäytön teknologinen diversiteetti on USA:ssa suurempi kuin missään muussa maailman maassa.

Paitsi biokaasun myös ylipäänsä metaanin liikennekäyttö on USA:ssa kunnallisen politiikan vetämää, kuten Ruotsissakin. Metaanin kulutuksessa kunnallispoliittisesti käyttöön hankituilla ajoneuvoilla (bussit, jäteautot ja monet muut) on päärooli. Bussit (44.000 kpl) kuluttavat yli puolet (yli 5 TWh/v) metaanin ajoneuvokäytöstä. USA:n koko kaupunkibussikannasta 20 % ja uusista bussihankinnoista 35 % on metaanibusseja. Kunnallisesti on perustettu 400 tankkausasemaa (CBG, LBG, CNG ja LNG) ja suurin osa maan jalostetun biokaasun tuotantopaikoista. Metaania käytettiin vuonna 2014 ajoneuvoissa noin 10 TWh, josta 9 TWh CMG:nä ja 1 TWh LMG:nä.

Kaatopaikkakaasun ja LBG:n liikennekäyttö: kansainvälinen vertailu

Vaikka suurin osa merkittävimmistä pioneerisaavutuksista UE-metaanin liikennekäytön alalla on tehty Saksassa, USA on globaali pioneeri kaatopaikkakaasun ja LBG:n liikennekäytössä. Kaikki nämä saavutukset ovat kunnallisen politiikan seurauksia ja toteutettu kunnallisilla kaatopaikoilla.

 

Pioneeriennätys USA Eurooppa Suomi
Kaatopaikkakaasun kaupallisen jalostuksen aloittaminen 1981 (New York) 1987 (Hollanti) -
(oli 2 tutkimusjalostamoa)
Biokaasun siirto kansallisessa (maa)kaasuverkossa 1981 (New York): kaatopaikkakaasu 1987 (Hollanti): kaatopaikkakaasu 2011 (Kouvola): reaktorikaasu jätevedenpuhdistamolta
Kaatopaikkakaasun käyttöönotto liikenteessä 1993 (Los Angeles): yksityinen CBG100-tankkausasema, pääkäyttö: jäteautot 1996 (Italia): jäteautot -
LBG:n käyttöönotto liikenteessä 2006 (Los Angeles): lähde kaatopaikkakaasu, yksityinen LBG100-tankkausasema, pääkäyttö: bussit 2008 (Englanti): lähde kaatopaikkakaasu, julkinen LCBG100-tankkausasema, pääkäyttö: rekat -
(ollut tuotantoa vuodesta 2013, mutta ei liikennekäyttöä)
Liikennebiokaasun siirto tankkausasemille maanteitse LBG:nä 2006 (Los Angeles): yksityinen LBG100-asema 2008 (Englanti): yksityisiä ja julkisia LBG100- ja LCBG100-asemia -
(viety ulkomaille vuodesta 2013)

 

USA on säilyttänyt johtavan asemansa kaatopaikkakaasun ja LBG:n liikennekäytössä. Kuitenkin Euroopassa suurin osa LBG:stä valmistetaan reaktorikaasusta (USA:ssa ei lainkaan). Islanti on kaatopaikkakaasun merkityksessä johtava maa, koska siellä kaikki liikennemetaani on kaatopaikkakaasuperäistä (käytetään CBG100-asemien kautta).

 

2014 USA Eurooppa Suomi
Kaatopaikkakaasun jalostus 4 TWh 1 TWh (Hollanti, Englanti, Islanti) -
Kaatopaikkakaasun liikennekäyttö 1 TWh 0,2 TWh (Englanti, Islanti, Hollanti) -
LBG:n liikennekäyttö LBG-ajoneuvoissa 0,3 TWh 0,1 TWh (Ruotsi, Englanti, Hollanti) -

 

USA:ssa liikennebiokaasu kulutettiin vuonna 2014 kokonaan tieliikenteessä, siis myös kaatopaikkakaasu ja LBG. Globaalisti vuonna 2014 kaikki LBG:n liikennekäyttö ja suurin osa kaatopaikkakaasun liikennekäytöstä tapahtui tieliikenteessä, mutta osa kaatopaikkakaasusta kulutettiin vesiliikenteessä (CBG-vesitaksit ja muut CBG-veneet Hollannissa). LBG:tä tuotettiin liikennekäyttöön taulukon lukuja enemmän, mutta osa siitä käytettiin CBG:nä LCBG-asemien kautta tankattuna. Joissakin maissa (esim. Norja) LBG on pelkästään biokaasun kuljetusmuoto eli kaikki tankataan CBG:nä.

Vaikka Suomen historia ja vuoden 2014 tilanne on lohduton, se voitaisiin LBG:n osalta muuttaa nopeasti. Koska LBG:tä ei vielä ole vesiliikennekäytössä, Suomella olisi mahdollista tehdä kyseisen alan globaali pioneeriennätys vaihtamalla rannikkovartioston partiolaiva Turvan polttoaine LNG:stä LBG:ksi. Teknisesti se onnistuisi välittömästi, mutta se on Suomen valtion päätöksen varassa. Toistaiseksi Suomen valtio ei ole sitä sallinut. Mikäli se tehtäisiin vuoden 2015 alkupuolella, Suomi voisi nousta vuonna 2015 myös biokaasun vesiliikennekäytön ykköseksi ohi Hollannin (jossa käyttö on CBG:nä), mutta se tietysti riippuu muiden maiden kehityksestä. LBG:n liikennekäytössä Suomi voisi nousta ykköseksi vuonna 2016, mutta sekin riippuisi muiden maiden kehityksestä.

Kuitenkin potentiaalisesti USA:lla on suurimmat mahdollisuudet nopeaan kasvuun sekä kaatopaikkakaasun että LBG:n liikennekäytön alueilla. Vuonna 2014 siellä oli maailman maista eniten kaatopaikkakaasulaitoksia ja kaatopaikkakaasun jalostamoita sekä kaatopaikkakaasun ja jalostetun kaatopaikkakaasun tuotantoa (vain mitätön osuus kulutettiin liikenteessä). Ja LNG:tä käytettiin vuonna 2014 ajoneuvoissa 1 TWh, pääasiassa raskaassa tieliikenteessä, mutta myös vesi- ja raideliikenteessä.

 

Liikennebiokaasuvuosi 2014: ensi kertaa yli TWh:n

USA saavutti vuonna 2014 ensi kertaa TWh:n haamurajan liikennebiokaasun kulutuksessa, kuten myös Ruotsi teki. USA on maailman ykkönen kaatopaikkakaasun ja LBG:n liikennekäytössä, mutta reaktorikaasun ja CBG:n liikennekäytössä se on kaukana Ruotsista. Kaikki USA:n liikennebiokaasu on biojäteperäistä: 95 %:sti kaatopaikkakaasusta ja loppu reaktorikaasusta valmistettua; muut UE-metaanilajit toistaiseksi puuttuvat. Ruotsissa puolestaan kaatopaikkakaasua ei käytetä lainkaan, vaan reaktorikaasu hallitsee ja lisäksi puujäteperäinen synteettinen biokaasu on nousemassa merkittäväksi.

Sekä USA:ssa että Ruotsissa biokaasun liikennekäyttöä hallitsee raskas tieliikenne. USA:ssa osuus on jopa 95 %, kuten on Englannissakin (vuonna 2014 Englannissa ylitettiin ensi kertaa TWh:n raja biokaasun jalostuksessa, mutta ei vielä liikennekäytössä). Englannissa se on lähes täysin yksityisen sektorin politiikan seuraus, mutta USA:ssa ja Ruotsissa pääasiassa kunnallisen politiikan tulos. Siksi USA:ssa ja Ruotsissa bussit, jäteautot ja muut kunnallisesti tärkeät autot ovat pääroolissa, kun taas Englannissa rekoilla on päärooli. Kunnallinen politiikka on ollut pääroolissa myös kevyiden tieliikenteen ajoneuvojen käytössä sekä Ruotsissa että USA:ssa. USA on maailman johtava maa liikennebiokaasun käytössä liikkuvissa työkoneissa johtuen pääasiassa Kalifornian kunnallisteknisestä käytöstä, esimerkiksi lakaisukoneissa.

Jalostetun biokaasun tuotannossa (4 TWh) USA on maailman kakkonen Saksan (8 TWh) jälkeen. Kaatopaikkakaasun jalostamoiden määrässä (15) USA on maailman ykkönen ja biokaasujalostamoiden kokonaismäärässä (40) se on kolmonen Saksan ja Ruotsin jälkeen.

Biokaasun tankkausasemien (CBG100 ja LBG100) määrässä USA on maailman viitonen Saksan, Ruotsin, Hollannin ja Sveitsin jälkeen 70 asemallaan, mutta LBG100-asemien määrässä (18) ja julkisten LBG100-asemien määrässä (9) se on maailman ykkönen. USA:ssa oli maailman suurin biokaasujalostamo vuodesta 1981 alkaen, kunnes vuonna 2014 Kanadassa otettiin käyttöön vielä suurempi.

USA:ssa liikennebiokaasun tuotanto (jalostamot kaatopaikoilla, jätevedenpuhdistamoilla ja kiinteän yhdyskuntabiojätteen mädättämöillä) on pääasiassa kunnallisen politiikan seurausta ja kunnilla oli pitkään hallitseva asema myös liikennebiokaasun jakelussa (varsinkin yksityiset, mutta myös julkiset tankkausasemat) ja käytössä (jäteautot, bussit, kunnallistekniset koneet, kuten lakaisukoneet jne.). Eli siellä on seurattu samanlaista kunnallispoliittisesti johdettua tietä kuin Ruotsissa. Mutta muutaman viime vuoden aikana yksityisen sektorin rooli on noussut erittäin nopeasti ja se on johtanut voimakkaaseen kasvuun.

 

Kaatopaikkakaasun ja LBG:n liikennekäytössä USA on globaali pioneeri ja ollut aina maailman ykkönen. Kaikki USA:n LBG on aina valmistettu kaatopaikkakaasusta ja käytetty kokonaisuudessaan raskaassa tieliikenteessä. Tärkeimmät käyttökohteet ovat jäteautot, rekat, jakelukuorma-autot ja bussit.

Vuonna 2014 liikenteessä käytetystä biokaasusta 95 % oli kaatopaikkakaasua ja loput biojäteperäistä reaktorikaasua eli kaikki liikennebiokaasu oli biojäteperäistä. Kaikki USA:ssa jalostettu biokaasu, mukaan lukien muuhun kuin liikenteeseen käytetty, oli biojäteperäistä ja siitä 90 % kaatopaikkakaasusta. Noin neljäsosa liikennebiokaasusta kulutettiin LBG100:na ja loput CBG100:na eli biokaasua käytettiin vain puhtaana, ei sekoituksina fossiilimetaanin kanssa. Kaikki liikennebiokaasu kulutettiin tieliikenteessä (eniten kuorma-autoissa, mutta paljon myös busseissa) ja liikkuvissa työkoneissa (lakaisukoneet tärkein ryhmä).

Suoran CBG100:n ja LBG100:n muodossa tapahtuvan käytön lisäksi biokaasua käytetään USA:n liikenteessä hieman myös epäsuorasti biokaasusta valmistettujen polttoaineiden (erityisesti vety ja DME) kautta. Biokaasua myös sekoitetaan vedyn kanssa ja myydään hytaanina (HCBG).

 

Metaanin liikennekäyttö

Metaanipolttoainetta (MG = Methane Gas = kaasuseos, jonka energiasisällöstä suurin osa on metaanina) on USA:ssa käytetty ajoneuvojen (MGV = Methane Gas Vehicle) moottoripolttoaineena 1930-luvulta alkaen, ensin tieliikenteessä CMG:nä. CMG:n käyttö laajeni 1980-luvulla raideliikenteeseen. LMG:n käyttö alkoi 1980-luvulla tieliikenteessä, raideliikenteessä ja kansainvälisessä meriliikenteessä. Kotimaisessa vesiliikenteessä se alkoi vuonna 2014. Lisäksi tutkimuskäytössä on ilma- ja avaruusliikenteen metaaniajoneuvoja. Paitsi moottoripolttoaineena metaania käytetään ilmaliikenteessä kuumailmapallojen energialähteenä ja aiemmin myös metaanipalloissa nostekaasuna. Metaania on kauan käytetty myös kaasuseoksissa, joissa sen osuus energiasisällöstä on pieni (mm. puukaasuautot), mutta ne eivät ole MGV-ajoneuvoja.

Tieliikenteen (mukaan lukien liikkuvat työkoneet ja erikoisajoneuvot) teknologinen diversiteetti on USA:ssa maailman suurin.

Metaanin varastointiteknogioista tieliikennekäytössä ovat:

  • CMG: Se on aina ollut johtava vaihtoehto (kuten globaalistikin) kaikissa tieliikennetyypeissä.
  • LMG: Sen merkitys on USA:ssa suurempi kuin missään muussa maassa. Käyttö on lähes kokonaan raskaassa liikenteessä, mutta poikkeuksellisesti hieman myös kevyessä liikenteessä. USA on maailman johtava maa sen käytössä raskaissa liikkuvissa työkoneissa ja erikoisajoneuvoissa, esim. lakaisukoneet, satamien järjestelyajoneuvot ja kaivosajoneuvot.
  • AMG: Sitä käytetään demonstraatioina kevytajoneuvoissa, liikkuvissa työkoneissa ja kevyissä autoissa.

 

Seuraavia moottoreita on tieliikennekäytössä:

  • Otto: Se on aina ollut johtava moottorityyppi sekä CMG- että LMG-ajoneuvoissa ja ainut moottorityyppi AMG-ajoneuvoissa. Monofuel-polttoainejärjestelmä on johtava vaihtoehto raskaassa liikenteessä (kuten lähes kaikissa muissakin maissa) ja USA on maailman johtava maa sen käytössä kevyessä liikenteessä. Globaalisti bifuel (CMG/bensiini) on yleisin, koska se dominoi henkilöautoissa. Mutta USA:ssa käytössä on sen lisäksi kaikkiin muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen paljon erilaisia polttoainejoustavuutta lisääviä teknologioita: FFV (CMG/GH2), bifuel (CMG/bensiini, CMG/LPG, CMG/GH2 ja CMG/LMG), trifuel (CMG/E85/bensiini), multifuel (CMG/E85/M85/bensiini ja CMG/GH2/E100/M100/bensiini) sekä PHEV (CMG/sähkö).
  • Diesel: Se on toiseksi yleisin moottorityyppi raskaassa liikenteessä, mutta ei ole käytössä kevyessä liikenteessä. Sitä käytetään sekä CMG- että LMG-ajoneuvoissa, jotka aina ovat polttoainejoustavia. Vaihtoehtoja ovat dualfuel (CMG/diesel ja LMG/diesel) ja multifuel (CMG tai LMG sekä diesel, B100 ja SB100).
  • Kaasuturbiini: Sitä käytetään kaupallisesti kuorma- ja linja-autoissa ja lisäksi erikoisajoneuvoissa. USA on maailman johtava maa kaasuturbiinien tieliikennekäytössä. Kaikki ovat monofuel-autoja (CMG tai LMG).
  • Sähkömoottori: Sitä käytetään HEV- ja PHEV-autoissa yhdessä edellä mainittujen moottoreiden kanssa. Akun lisäksi sähkön varastointiteknologioista on käytössä myös vauhtipyörät.

 

Vuonna 2014 USA:ssa oli noin 150.000 metaaniajoneuvoa (4000 LMG, loput CMG), joista 55 % kevyitä maaliikenteen ajoneuvoja ja 45 % raskaita maaliikenteen ajoneuvoja. Vesi- ja raideliikenteen ajoneuvoja oli vain noin 10. Raskaat maaliikenteen ajoneuvot dominoivat kulutusta ja niiden sisällä erityisesti 44.000 bussia ja 23.000 kuorma-autoa. Kunnallispoliittisesti käyttöön otetut MGV:t (varsinkin kaupunkibussit, mutta myös jäteautot ja monet muut) ovat liikennemetaanin pääkuluttajia USA:ssa. MGV:illä on 35 % osuus kaupunkibussien ja 50 % jäteautojen myynnistä. MGV-valmistajia on USA:ssa yli 50.

CMG-tankkausasemia oli vuoden 2014 lopussa 1500 ja LMG-tankkausasemia 100 (osa on LCMG-asemia, joista saa molempia). Osa on hytaaniasemia (HCMG), joissa vetyä on sekoitettu mukaan siten, että kaasu käy tehdasvalmisteisiin autoihin. Lisäksi käytössä oli 5000 kotitankkausasemaa.

 

Uusiutuvan metaanin käyttö alkoi 1993 (CBG) ja 2006 (LBG). Suurin osa liikennemetaanista on fossiilista (CNG ja LNG) ja siitä suurin osa ei-konventionaalista, joten elinkaaripäästöt ovat maakaasua suuremmat. Erikoistapaus on SNG: USA:n fossiilisesta metaanista osa on kivihiilestä valmistettua synteettistä maakaasua (SNG), jota tuotetaan 15 TWh/v. USA on tässä maailman ykkönen. Kivihiilen käyttö luonnollisesti johtaa korkeisiin elinkaaripäästöihin, mutta teknologia sopii myös puun ja muun bioenergian hyödyntämiseen. Jätepuuta käytettäessä tuotetaan synteettistä biokaasua (SBG), jolla on erinomaisen alhaiset elinkaaren KHK-päästöt. Nykyään Ruotsissa on suurin SBG-tuotantokapasiteetti (200 GWh/v), mutta USA:ssa olisi helppoa nousta ohi vaihtamalla kivihiili puuksi.

 

Vuoteen 2030 mennessä on arvioitu seuraavia potentiaaleja metaanin käytölle raskaassa liikenteessä:

  • Kuorma-autot 300 TWh/v
  • Bussit 50 TWh/v
  • Raideliikenne 300 TWh
  • Kotimainen vesiliikenne 20 TWh (siis kansainvälinen meriliikenne ei ole mukana)

 

USA:n RFS-standardi (renewable fuel standard) edellyttää, että kehittyneitä uusiutuvia liikennebiopolttoaineita (kuten biojäteperäinen biokaasu, puujäteperäinen synteettinen biokaasu, aurinkometaani ja tuulimetaani) kulutetaan 700 TWh vuonna 2022.

Uusiutuvan metaanin tuotantopotentiaaliksi on arvioitu 1320 TWh vuonna 2035.

 

Uusiutuvan energian liikennekäyttö

USA:ssa liikennekäytöllä on merkittävästi suurempi rooli bioenergian ja muun uusiutuvan energian käytössä kuin Suomessa, kuten alla olevasta vuoden 2013 tilastojen pohjalta laaditusta taulukosta nähdään. Tärkeimpien tulevaisuuden liikenteen sekundäärienergialähteiden (metaani, vety, sähkö) kulutuksessa liikenteen rooli on edelleen pieni tai marginaalinen molemmissa maissa. Vuonna 2013 uusiutuvaa energiaa käytettiin USA:n liikenteessä 400 TWh. Se on vuoteen 2022 mennessä tarkoitus nostaa 1300 TWh:iin, josta 700 TWh on kehittyneitä biopolttoaineita (kuten jäteperäinen biokaasu).

 

Vuosi 2013 Suomi USA
Uusiutuvasta energiasta liikennekäyttöön 2,4 % 22 %
Bioenergiasta liikennekäyttöön 2,6 % 44 %
Metaanista liikennekäyttöön 1,1 % 3,4 %
Vedystä liikennekäyttöön 10-5 % 10-3 %
Sähköstä liikennekäyttöön 0,9 % 0,2 %

 

Vaihtoehtoiset käyttövoimat

Alla olevassa USA:n energiaministeriön julkaisemassa graafissa on tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien energiankulutuksen kehitys USA:ssa vuosina 1995-2011 (mittarina on miljoona bensiiniekvivalenttia gallonaa, joka on 33,4 GWh). Metaani (CMG + LMG) nousi vuonna 2005 nestekaasun (LPG) ohi eniten käytetyksi vaihtoehtoiseksi tieliikenteen polttoaineeksi. Vaihtoehtoisten käyttövoimien ajoneuvojen (AFV = Alternative Fuel Vehicles) lukumäärässä metaaniautot (CMG + LMG) ohittivat LPG-autot vuonna 2012, mutta tässä tilastossa E85-autot ovat olleet ykkösenä vuodesta 2004 alkaen.

USA:n Clean Cities -verkolla eli lähes sadan ympäristönsuojeluaktiivisen kaupungin verkolla oli vuonna 2013 käytössään 600.000 vaihtoehtoisilla polttoaineilla kulkevaa ajoneuvoa, joiden avulla ne säästivät 1,8 miljardia litraa bensiiniä ja dieselöljyä. Metaaniajoneuvojen osuus oli 65 %. Niiden keräämät julkisilta tankkausasemilta saatavien vaihtoehtoisten liikenteen energianlähteiden USA:n keskihintatiedot lokakuussa 2014  kertovat, että vain metaani on edullisempaa kuin bensiini ja dieselöljy ja eroa on huomattavan paljon (taulukko alla). Erittäin huomionarvoista on se, että metaanin hinta ei ole vaihdellut juuri lainkaan 10 vuoteen, mutta muiden vaihtoehtojen hinta on vaihdellut paljon ja noussut 10 vuodessa huomattavasti, keskimäärin yli kaksinkertaiseksi. Metaani on ollut halvin liikenteen käyttövoima vuodesta 2000 lähtien eli koko sen ajan, kun Clean Cities -verkosto on hintatietoja kerännyt. Bensiinin ja dieselöljyn hinta on 2000-luvun alkuun verrattuna 3,5-kertaistunut ja kaikki muut vaihtoehdot metaania ja sähköä lukuunottamatta ovat tiiviisti seuranneet niitä. Biokaasu (CBG) ja fossiilimetaani (CNG) on USA:ssa kuluttajille julkisilta asemilta ostettaessa saman hintaista. Yksityisillä asemilla biokaasu on edullisempaa, mutta niiden tietoja ei julkaista.

 

Sija Polttoaine Keskihinta lokakuussa 2014
 [$/ bensiinilitraekvivalentti]
1. Metaani (CBG ja CNG) 0,57
2. Bensiini 0,88
3. Dieselöljy 0,89
4. Biodiesel (B20) 0,92
5. Sähkö 1,00
6. Etanoli (E85) 1,08
7. Biodiesel (B100 ja SB100) 1,10
8. Nestekaasu (LPG) 1,12

 

Tieliikenteen puhtaiden käyttövoimien tankkausasemaverkon tilanne vuoden 2014 lopussa on alla olevassa taulukossa. Mukana ovat sekä julkiset että yksityiset asemat (mutta ei kotitankkausasemat). Hytaaniasemat myyvät metaanin ja vedyn sekoitusta, joka sopii kaikille CMG-ajoneuvoille (lisäksi USA:ssa on yksityisiä korkeamman vetypitoisuuden hytaaniasemia konvertoituja ajoneuvoja varten): ne sijaitsevat asemilla, joissa myydään myös vetyä ja metaania.

 

Vuoden 2014 loppu Suomi Kalifornia USA
Metaani (CMG) 27 284 1375
Metaani (LMG) 2 45 93
Hytaani (HCMG) 0 1 6
Vety (GH2) 2 22 55
Vety (LH2) 0 2 3
Sähkö 116 2100 9794

 

Kokonaisenergiankulutus, kun otetaan huomioon kaikentyyppinen liikenne ja myös matalaseokset, oli vuonna 2013:

  • Vety 0,03 TWh
  • Sähkö 86 TWh
  • Metaani 290 TWh
  • Biopolttoaineet 370 TWh