Uusiutuva metaani resurssiviisaassa biotaloudessa

Uusiutuva metaani resurssiviisaassa biotaloudessa

Uusi ns. tietopohjainen biotalous (knowledge based bioeconomy) korostaa bioresurssien älykästä käyttöä, resurssiviisautta. Jäteresurssien mahdollisimman älykäs käyttö on yksi keskeinen osa sitä. Jäteresursseista keskiössä ovat ihmisten aineenvaihdunnan seurauksena ja ruoan elinkaaren kaikissa vaiheissa syntyvät jätteet, koska niitä syntyy joka tapauksessa aina ja kaikkialla, missä ihmisiä on. Aineenvaihdunnan jätteitä ei voida vähentää. Koska nämä jätteet sisältävät sekä energiaa että lannoitteita, resurssiviisauden vaatimus edellyttää, että molemmat hyödynnetään. Biokaasuteknologia on tarjoaa ainoan tavan hyödyntää molemmat. Liikenne puolestaan on energiasektoreista ylivoimaisesti fossiilienergiasta riippuvaisin, joten resurssiviisaus edellyttää, että liikennekäyttö priorisoidaan niillä bioenergiamuodoilla, jotka liikennekäyttöön sopivat. Biokaasu (BG) on sellainen.

 

Biokaasu-lehdessä 1/2011 sivuilla 13-16 julkaistu artikkeli "Uusi tietopohjainen biotalous jätesektorilla" antaa johdannon tähän aiheeseen. Jäteperäinen biokaasu kuuluu keskiöön myös SITRAn vuoden 2050 hajautetun biotalouden visiossa, jossa Suomen energiakäyttö vuonna 2050 on 100 % uusiutuvaa ja hajautetulla tuotannolla on erittäin suuri rooli. Biokaasu-lehdessä 2/2011 sivulla 12 olevassa uutisessa SITRAn julkaisua kuvataan seuraavasti:

"Paikallisten resurssien käyttöä ja kierrätystä maksimoivassa visiossa biokaasutekniikka on keskeisessä asemassa: kaikki mädätykseen sopivat jätteet ja sivuvirrat ohjataan biokaasulaitoksiin, joiden avulla toteutetaan ravinteiden kierrätys ja tuotetaan energiaa. Ympärille rakentuu muiden biomassojen kestävä hyödyntäminen materiaalina, mutta materiaali-käytön jälkeen myös energiana. Pääasiassa hajautettuna paikallisesti, mutta myös keskitetysti suurissa yksiköissä parhaissa olosuhteissa tuotettava aurinko- ja tuulienergia muodostavat valtaosan energian kulutuksesta. NIMBY (Not In My BackYard) on sosiaalisena ilmiönä kuollut ja korvautunut PIMBY-ilmiöllä (Preferably In My BackYard), jonka mukaisesti kaikki haluavat sijoittaa uusiutuvan energian tuotantoa koteihinsa ja työpaikkoihinsa. Energia siirretään älykkäissä sähköverkoissa sekä biokaasua ja vetyä kuljettavissa älykkäissä kaasuverkoissa pääasiassa paikallisesti, mutta myös globaalisti. Tuloksena on kestävän kehityksen kaikkia ulottuvuuksia kunnioittava etupäässä paikallisiin resursseihin pohjautuva moderni hajautettu yhteiskunta, jossa myös globaali tieto ja resurssit ovat kaikkien käytettävissä."

 

Puujätettä syntyy määrällisesti paljon enemmän kuin biojätettä, mutta sitä voidaan hyödyntää monella tavoin. Resurssiviisaus edellyttää korkean jalostusarvon tuotteiden, kuten lääkkeiden, tuotannon priorisointia. Näiden markkinavolyymit ovat kuitenkin pienet, joten merkittäviä määriä jää energiakäyttöön. Energiakäytössä resurssiviisaus edellyttää mahdollisimman korkeaa tuotannon ja käytön hyötysuhdetta. Synteettisen biokaasun (SBG) tuotannon hyötysuhde on korkein kaikista teknologioista, joilla puusta voidaan valmistaa kaasumaisia tai nestemäisiä biopolttoaineita. Moottoripolttoaineena SBG mahdollistaa korkeamman hyötysuhteen kuin nestemäiset polttoaineet ja se soveltuu myös polttokennoihin. Näistä asioista kerrotaan sivuilla 27-30 UE-metaanitiekartassa.

 

Sekä BG että SBG kuuluvat siis resurssiviisaan biotalouden ytimeen.

 

Kestävän kehityksen kannalta muut uusiutuvan metaanin lajit, kuten aurinko- ja tuulimetaani, ovat biometaania tärkeämpiä. Ne eivät kuitenkaan sisälly biotalouteen, koska ne eivät ole bioenergiamuotoja (joskin SITRAn julkaisussa edellä kaikki uusiutuvat kuuluvat biotalouteen). Mutta ne sisältyvät aurinkotalouteen ja uusiutuvaan energiatalouteen, joiden sisällä uusiutuvalla metaanitaloudella on paljon tarjottavaa, ks. johdanto.