Tankkausasematyypit

Teksti: Ari Lampinen, tammikuu 2016


 

1. CBG-asemat

CBG-asemat ovat joko nopeatankkausasemia, joissa tankkaus kestää minuutteja, tai hidastankkausasemia, joissa tankkaus kestää tunteja. Nopeatankkausasemilla on korkeapaineinen kaasuvarasto, josta kaasu virtaa ajoneuvon tankkiin paine-eron ansiosta. Kaikki Suomen ja muun maailman julkiset metaanitankkausasemat ovat nopeatankkausasemia (jo Helsingin 1. asemassa vuonna 1941). Suomen kaikki yksityiset tankkausasemat ja mobiilitankkausasemat ovat myös tätä tyyppiä.

Hidastankkausasemilla ajoneuvon tankki täytetään matalapaineisesta varastosta, joten se tankkauksen yhteydessä kompressoidaan. Niitä käytetään useimmiten yön yli tapahtuvaan tankkaukseen. Kotitankkausasemat niin Suomessa kuin muuallakin ovat tätä tyyppiä. Muualla on käytössä myös suuria hidastankkausasemia. Esimerkiksi Ruotsissa on kymmenia sellaisia järjestelmiä varikoilla (bussit, jäteautot, kunnalliset ajoneuvot, kuljetusyritysten ajoneuvot), koska ne ovat investointeina nopeatankkausjärjestelmiä halvempia.

Kotitankkausasemat ovat pieniä yksiköitä, jotka soveltuvat nimensä mukaisesti kaasuverkkoon (kansallinen kaasuverkko tai paikallinen biokaasuverkko) kytkettyihin koteihin, mutta myös muihin rakennuksiin. Toistaiseksi kotitankkausasemia on Suomessa käytetty pääasiassa maakaasutankkauksiin. Suomessa kotitankkausasemia on pääasiassa teollisuuden toimipisteissä, joissa niitä käytetään työkoneiden (kuten trukit) ja huoltoautojen tankkaukseen (Suomessa biokaasulla ensi kerran vuonna 2013). Kotitankkausasemat soveltuvat myös pieniin yksityisiin tankkausasemiin esimerkiksi maatiloilla sijaitsevan biokaasulaitoksen ja jalostuslaitoksen yhteyteen. Niin tehtiin ensi kerran vuonna 2007, mutta tavallisiin koteihin sijoitettuja kotitankkausasemia ei Suomessa vielä ole käytetty biokaasutankkauksiin. Pieniä kotitankkausasemia myydään maailmalla alkaen alle 1000 euron hintaan (lähinnä kiinalaisia). Suomessa on myyty toistaiseksi 4000 eurosta ylöspäin maksavia laitteita.

LCBG-asemat ovat CBG-asemia, joissa kaasun päävarasto on nestemäisenä, siis LBG:nä. Sellaisia ei ole Suomessa.

2. LBG-asemat

LBG-asemilla biokaasu tankataan ajoneuvoihin nestemäisenä suuresta LBG-varastosta. Useimmiten näillä asemilla on myös CBG-tankkausmahdollisuus (LCBG-asema), jolloin ne ovat LBG+LCBG-asemia. Sellaisia ei ole Suomessa, joskin Gasumin LBG-nesteytyslaitoksesta LBG-tankkaus olisi teknisesti mahdollista. Ruotsissa on kaikkia edellä mainittuja LBG-asematyyppejä ja niitä käyttäviä raskaita autoja. LBG-käyttöisillä säiliörekoilla kuljetetaan Ruotsissa LBG:tä tuotantopaikoilta tankkauspaikoille.

Kiinteiden LBG-asemien lisäksi käytetään mobiiliasemia. Varsinkin laivoihin soveltuu LBG-tankkaus suoraan säiliöautosta, säiliöveneestä ja säiliölaivasta. LBG-säiliöautoja löytyy Suomestakin, joskin useimmiten niitä on käytetty LNG-kuljetuksiin. Tarkoitukseen on käytetty myös siirrettäviä, esimerkiksi varikoille sijoitettavia, LBG-säiliöperävaunuja. Sellaisten avulla LBG-tankkaus ensimmäisenä tuli Ruotsiin (bussivarikolle). 

3. Kuljetus

Suomessa jalostettua biokaasua kuljetetaan paikallisen biokaasuputkiston, paikallisen kaasuverkon ja kansallisen kaasuverkon kautta sekä maanteitse CBG-konteissa ja LBG-säiliöautoissa.

 

Lisätietoja:

  • Lampinen A (2015) Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena. Teoksessa: Kymäläinen M & Pakarinen O (toim.) Biokaasuteknologia – Raaka-aineet, prosessointi ja lopputuotteiden hyödyntäminen. HAMKin e-julkaisuja 36/2015, 158-161.
  • Lampinen A (2015) Biokaasun varastointi. Teoksessa: Kymäläinen M & Pakarinen O (toim.) Biokaasuteknologia – Raaka-aineet, prosessointi ja lopputuotteiden hyödyntäminen. HAMKin e-julkaisuja 36/2015, 168-171.
  • Lampinen A (2015) Biokaasun kuljetus. Teoksessa: Kymäläinen M & Pakarinen O (toim.) Biokaasuteknologia – Raaka-aineet, prosessointi ja lopputuotteiden hyödyntäminen. HAMKin e-julkaisuja 36/2015, 164-168.