Tankkausasematyypit

Teksti: Ari Lampinen, tammikuu 2016

Päivitetty heinäkuussa 2018


 

1. CBG-asemat

CBG-asemat ovat joko nopeatankkausasemia, joissa tankkaus kestää minuutteja, tai hidastankkausasemia, joissa tankkaus kestää tunteja. Nopeatankkausasemilla on korkeapaineinen kaasuvarasto, josta kaasu virtaa ajoneuvon tankkiin paine-eron ansiosta. Kaikki Suomen ja muun maailman julkiset metaanitankkausasemat ovat nopeatankkausasemia.  Sama teknologia on käytössä myös osalla yksityisistä asemista: jo Helsingin ensimmäinen asema vuonna 1941 oli sellainen. Kaikki CBG-mobiilitankkausasemat ovat nopeatankkausasemia.

Hidastankkausasemilla ajoneuvon tankki täytetään matalapaineisesta varastosta, joten se tankkauksen yhteydessä kompressoidaan. Niitä käytetään useimmiten yön yli tapahtuvaan tankkaukseen. Kotitankkausasemat niin Suomessa kuin muuallakin ovat tätä tyyppiä. Käytössä on myös suuria yksityisiä raskaan liikenteen hidastankkausasemia. Suomessa ensimmäinen otettiin käyttöön Vaasan kaupunkibussien varikolla vuonna 2017. Esimerkiksi Ruotsissa on kymmenia sellaisia järjestelmiä varikoilla (bussit, jäteautot, kunnalliset ajoneuvot, kuljetusyritysten ajoneuvot), koska ne ovat investointeina nopeatankkausjärjestelmiä selvästi halvempia.

Kotitankkausasemat ovat pieniä yksiköitä, jotka soveltuvat nimensä mukaisesti kaasuverkkoon (kansallinen kaasuverkko tai paikallinen biokaasuverkko) kytkettyihin koteihin, mutta myös muihin rakennuksiin. Suomessa kotitankkausasemia on pääasiassa teollisuuden toimipisteissä, joissa niitä käytetään työkoneiden (kuten trukit) ja huoltoautojen tankkaukseen (Suomessa biokaasulla ensi kerran vuonna 2013). Kotitankkausasemat soveltuvat myös pieniin yksityisiin tankkausasemiin esimerkiksi maatiloilla sijaitsevan biokaasulaitoksen ja jalostuslaitoksen yhteyteen. Niin tehtiin ensi kerran vuonna 2007, mutta tavallisiin koteihin sijoitettuja kotitankkausasemia ei Suomessa vielä ole käytetty biokaasutankkauksiin. Pieniä kotitankkausasemia myydään maailmalla alkaen alle 1000 euron hintaan (lähinnä kiinalaisia). Suomessa on myyty toistaiseksi 4000 eurosta ylöspäin maksavia laitteita.

LCBG-asemat ovat CBG-asemia, joissa kaasun päävarasto on nestemäisenä, siis LBG:nä. Sellaisia ei ole Suomessa.

 

2. LBG-asemat

LBG-asemilla biokaasu tankataan ajoneuvoihin nestemäisenä suuresta LBG-varastosta. Useimmiten näillä asemilla on myös CBG-tankkausmahdollisuus (LCBG-asema), jolloin ne ovat LBG+LCBG-asemia. Sellaisia ei ole Suomessa. Ruotsissa on kaikkia edellä mainittuja LBG-asematyyppejä ja niitä käyttäviä raskaita autoja. LBG-käyttöisillä säiliörekoilla kuljetetaan Ruotsissa LBG:tä tuotantopaikoilta tankkauspaikoille.

Kiinteiden LBG-asemien lisäksi käytetään mobiiliasemia. Varsinkin laivoihin soveltuu LBG-tankkaus suoraan säiliöautosta, säiliöveneestä ja säiliölaivasta. Suomessa on runsaasti säiliöautoja, jotka tähän soveltuisivat, mutta ei toistaiseksi ole siihen käytetty. Tarkoitukseen on käytetty myös siirrettäviä, esimerkiksi varikoille sijoitettavia, LBG-säiliöperävaunuja. Sellaisten avulla LBG-tankkaus ensimmäisenä tuli Ruotsiin (bussivarikolle). Tarkoitukseen soveltuvia perävaunuja on Suomessa runsaasti, mutta tämä käyttömahdollisuus on toistaiseksi hyödyntämättä.

 

 

Lisätietoja:

  • Lampinen A (2015) Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena. Teoksessa: Kymäläinen M & Pakarinen O (toim.) Biokaasuteknologia – Raaka-aineet, prosessointi ja lopputuotteiden hyödyntäminen. HAMKin e-julkaisuja 36/2015, 158-161.
  • Lampinen A (2015) Biokaasun varastointi. Teoksessa: Kymäläinen M & Pakarinen O (toim.) Biokaasuteknologia – Raaka-aineet, prosessointi ja lopputuotteiden hyödyntäminen. HAMKin e-julkaisuja 36/2015, 168-171.