Biokaasuasemaverkko laajeni reippaasti vuonna 2017

29.12.2017 11:33

Päivitetty ja täydennetty heinäkuussa 2018

 

Suomen julkisten biokaasuasemien verkko kasvoi vuonna 2017 kymmenellä uudella asemalla 24:stä 34:ään ja verkon maantieteellinen kattavuus parani merkittävästi.

Alueellisen kattavuuden kannalta tärkeintä on Itä-Suomen (Etelä-Savon maakunta), Lounais-Suomen (Satakunnan maakunta) ja Pohjois-Suomen (Pohjois-Pohjanmaan maakunta) alueiden ensimmäisten julkisten asemien avautuminen. Julkisten CBG-asemien verkko laajeni kolmelta kuudelle alueelle, joten enää kahdella alueella (Lappi ja Ahvenanmaa) toteutus on kokonaan käynnistämättä. Myös Etelä-Pohjanmaalla avattiin ensimmäinen julkinen asema, joten yhteensä 4 maakuntaa sai ensimmäisen asemansa. Julkinen CBG-asemaverkko laajeni 8:sta 12:een maakuntaan, mutta 7 maakunnan alueelta ei edelleenkään julkisia CBG-asemia löydy. 

Verkon kattavuus kasvoi selvästi, koska ensimmäinen asema avattiin kuuden väkiluvultaan 20 suurimman kunnan (TOP20) joukossa olevan kaupungin alueella (suluissa oleva numero kertoo väkiluvun mukaisen sijoituksen Suomen kuntien joukossa): Vantaa (4), Oulu (5), Jyväskylä (7), Pori (10), Hämeenlinna (14) ja Mikkeli (18). Lisäksi Mustasaaren asema avattiin 5 kilometrin päässä Vaasan (15) keskustasta. Tämän seurauksena 14 TOP20-kaupunkia on CBG-asemaverkon kattavuusalueella kokonaan tai osittain ja 13 niistä sisältää julkisia asemia omilla alueilla (poikkeus Vaasa).

Asukasluvultaan 10 suurimmasta kaupungista (TOP10) neljä sai ensimmäisen CBG-asemansa, joten nyt 8 niistä sisältää CBG-asemia alueillaan. Ottaen huomioon Turun (6) vuonna 2016 avatun julkisen fossiilimetaaniaseman, julkisia metaaniasemia löytyy 9 TOP10-kaupungista. Siten Kuopio (9), josta ei löydy edes yksityisiä asemia, sai kyseenalaisen kunnian jäädä Suomen historiaan viimeisenä metaaniasemavapaana TOP10-kaupunkina.

Suomen 37 kaupunkialueesta 19 sisältää vähintään yhden julkisen CBG-aseman. Näistä kuudessa (Vaasa, Hämeenlinna, Pori, Jyväskylä, Oulu ja Mikkeli) tämä saavutettiin vuonna 2017. Viidessä maakunnassa CBG-asemia on kaikilla kaupunkialueilla. Näistä kahdessa (Kanta-Häme ja Keski-Suomi) se toteutui vuonna 2017. Julkisia CBG-asemia sisältävien kaupunkialueiden yhteenlaskettu asukasluku on 2,6 miljoonaa, joka on 47 % Suomen väestöstä.

Kattavuus tieverkossa parani selvästi vuonna 2017, koska 4 valtatietä (5, 11, 20 ja 22) sekä 4 kantatietä (44, 57, 67 ja 72) saivat ensimmäisen asemansa. Merkittävintä on Suomen ja Ruotsin asemaverkostojen yhdistyminen Oulun aseman ansiosta. Se puolitti matkan Ruotsin lähimmälle asemalle Bodenissa 260 km:iin, joka on kaikkien CMG-autojen biokaasutoimintamatkan sisällä. Tämän seurauksena biokaasuautoilijat saivat Ruotsin verkon kautta pääsyn valtaosaan Länsi-Eurooppaa ilman bensiinin käyttöpakkoa. Lisäksi se lyhensi etäisyyden Norjan lähimmälle asemalle Hammerfestissa 800 km:iin, joka on yhden Suomeen merkkimaahantuodun CMG-auton metaanitoimintamatkan sisällä. VW Caddy Maxi TGI:n (Suomen vuoden 2016 ekoautoksi valittu, sekä henkilö- että pakettiautoversiona saatavissa oleva biokaasuautomalli) omistajille syntyi ainutlaatuinen mahdollisuus ajaa myös suoraan Norjan verkon alueelle ilman bensiinin käyttöpakkoa.

Vuoden 2017 aikana julkisten biokaasuasemien kaupallisten operaattorien lukumäärä kaksinkertaistui 7:stä 14:ään, mikä on selvästi suurin määrä Suomen historian aikana. Toisaalta julkisten fossiilimetaaniasemien operaattoreiden lukumäärä puolittui 2:sta 1:een. Enimmillään niitä oli 4 vuonna 2013. Ensimmäinen niistä poistui kyseiseltä liiketoiminta-alueelta vuonna 2013, toinen vuonna 2014 ja kolmas vuoden 2016 lopussa.

Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto Suomen julkisen biokaasuasemaverkon tilanteesta ja tämän vuoden aikana toteutuneesta kehityksestä käyttäen kattavuuden seurannassa hyödyllistä joukkoa indikaattoreita. Taulukossa esiintyvällä 150 km vaatimuksella tarkoitetaan EU:n puhtaiden liikenteen käyttövoimien infrastruktuuridirektiivissä asetettua vaatimusta täydentää julkinen metaanitankkausverkko koko EU:n laajuiseksi siten, että asemien välinen etäisyys on valtateillä korkeintaan 150 km. Taulukossa esiintyvällä 150 km tavoitteella tarkoitetaan alue- ja maakuntatasolla sellaista julkisen CBG-asemaverkon palvelutasoa, että kaikkialta ko. alueilta (saaria lukuun ottamatta) etäisyys lähimmälle asemalle on korkeintaan 150 km. Se ei ole suora direktiivin vaatimus (direktiivin vaatimukset ovat kansallisia), vaan sen avulla voidaan seurata maakunnallista ja alueellista kehitystä. Direktiivi edellyttää metaaniasemia myös kaupunkialueille, joten niiden kehitys on tärkeä seurantakohde. Taulukon merkintä "SE" tarkoittaa, että absoluuttinen kasvu oli suurempi kuin koskaan ennen Suomen vuonna 1941 alkaneen liikennebiokaasun käytön historian aikana eli se on uusi Suomen ennätys. Merkintä "=SE" tarkoittaa, että absoluuttinen kasvu oli yhtä suuri kuin korkein aiempina vuosina koettu.

 

Suomen julkisen biokaasuasemaverkon tilanne vuoden 2017 lopussa sekä vuoden 2017 aikana tapahtunut kehitys.

Indikaattori

2017 lopussa

Muutos 2017

 

Julkisia CBG-asemia

34

+10

 

Julkisia CBG100-asemia

33

+9

 

Julkisia LBG-asemia

0

-

 

Julkisten CBG-asemien operaattoreita

14

+7

SE

Alueita, joissa julkisia CBG100-asemia

6/8 (75 %)

+3

SE

Maakuntia, joissa julkisia CBG100-asemia

12/19 (63 %)

+4

 

Kaupunkialueita, joissa julkisia CBG-asemia

19/37 (51 %)

+6

 

Julkisia CBG-asemia kaupunkialueilla

27

+8

 

Julkisia CBG-asemia sisältävien kaupunkialueiden väkiluku

2,6 miljoonaa

+28%

 

- Sen osuus Suomen väkiluvusta

47 %

+28%

 

TOP10-kaupunkeja, joissa julkisia CBG-asemia

8 (80 %)

+4

=SE

TOP20-kaupunkeja, joissa julkisia CBG-asemia

13 (65 %)

+6

 

Kaupunkialueiden ulkopuolisia kuntia, joissa julkisia CBG-asemia

4/244 (2 %)

+1

 

Julkisia CBG-asemia kaupunkialueiden ulkopuolella

7

+2

 

Alueita, joissa julkisia CBG-asemia kaikilla kaupunkialueilla

0/8 (0 %)

-

 

Maakuntia, joissa julkisia CBG-asemia kaikilla kaupunkialueilla

5/19 (26 %)

+2

=SE

Alueita, joissa 150 km tavoite toteutettu

2/8 (25 %)

+1

=SE

Maakuntia, joissa 150 km tavoite toteutettu

9/19 (42 %)

+3

 

Valtateitä, joilla julkisia CBG-asemia

26/34 (68 %)

+4

 

Julkisia CBG-asemia valtateiden varrella (korkeintaan 2 km etäisyydellä)

29

+8

 

Maakuntia, joissa CBG-asemia kaikilla valtateillä

1/19 (5 %)

-

 

Valtateitä, joissa 150 km vaatimus toteutettu

12/34 (35 %)

+1

 

Kantateitä, joilla julkisia CBG-asemia

12/43 (23 %)

+4

=SE

 

Alla olevilla kartoilla on esitetty julkisen CBG-verkon kunnallisen ja maakunnallisen kattavuuden tilanne vuoden 2017 lopussa.

Kuntakartalla on väritetty tumman vihreällä ja sinisellä 42 kuntaa, jotka kokonaan tai osittain kuuluvat vähintään yhden julkisen CBG-aseman sisältäviin kaupunkialueisiin. Sininen tarkoittaa, että alueella ei ole CBG100-asemia. Vaalean vihreällä on väritetty 4 kaupunkialueiden ulkopuolista kuntaa, joiden alueella on vähintään yksi julkinen CBG100-asema. Punaisella on väritetty 7 kuntaa, jotka kuuluvat julkisen CMG-aseman sisältäviin kaupunkialueisiin, joista kuitenkin julkiset CBG-asemat puuttuvat. Mustalla väritetyt 19 kuntaa kuuluvat kaupunkialueisiin, joista julkiset CMG-asemat puuttuvat. Valkoiseksi on jätetty kunnat, jotka ovat kaupunkialueiden ulkopuolella ja joiden alueella ei ole julkisia CMG-asemia. Osassa niistä on yksityisiä CBG-asemia, mutta niitä ei karttaan ole merkitty.

Maakuntakartalla on väritetty vihreällä 12 maakuntaa, joiden alueella on julkisia CBG100-asemia. Tumman vihreällä on väritetty 9 maakuntaa, joiden alueella etäisyys lähimpään julkiseen CBG-asemaan on korkeintaan 150 km. Se ei ole seurausta pelkästään kyseisten maakuntien alueella olevista asemista, vaan johtuu osittain naapurimaakuntien asemista. Vaalean vihreällä on väritetty 3 muuta maakuntaa, joista löytyy julkisia CBG100-asemia. Kartalla punaisella väritetyssä maakunnassa ei ole julkisia CBG-asemia, mutta on julkinen CNG-asema. Mustalla väritetyistä 6 maakunnasta julkiset CMG-asemat puuttuvat, mutta yhdessä niistä löytyy yksityinen CBG100-asema.

 

Lisätietoja: