Biokaasuautot paranivat

28.02.2019 10:56

Suomen biokaasuhenkilöautomallisto kasvoi 8 mallilla 2,5 kuukauden aikana lähes kaksinkertaistaen malliston

Joulukuun puolivälin ja helmikuun lopun välisenä aikana Suomeen merkkimaahantuotujen biokaasun käyttöön kykenevien henkilöautomallien määrä kasvoi kahdeksalla. Merkkimaahantuotujen automallien määrä lähes kaksinkertaistui joulukuun puolivälin 10 mallista helmikuun lopun 18 malliin. Helmikuun aikana viimeiset vanhan NEDC-standardin mukaan mitatut autot poistuivat merkkimaahantuojien mallistosta. Helmikuun lopussa kaikki merkkimaahantuodut uutena myytävät biokaasuautot ovat uuden WLTP-standardin mukaisesti mitattuja. Ja helmikuun aikana autoluokkakohtainen biokaasuautojen edustus nousi viidestä kuuteen luokkaan, kun ensimmäinen J-luokan auto tuli myyntiin aiempien A-, B-, C-, D- ja M-luokan autojen täydennykseksi.

Lisätietoa on saatavissa ajantasaisesta uusien biokaasuhenkilöautomallien luettelosta.

 

 

Helmikuun lopussa kaikissa merkkimaahantuoduissa biokaasuautomalleissa toimintamatka on pidempi biokaasulla kuin bensiinillä

Helmikuun lopussa saatiin päätökseen vuoden sisällä tapahtunut valtaisa biokaasuhenkilöautojen kehitysharppaus. Nyt kaikissa merkkimaahantuoduissa malleissa toimintamatka on pidempi biokaasulla kuin bensiinillä. Ja sen lisäksi kaikki ovat kvasimonofuel-autoja eli niissä on korkeintaan 15 litran bensiinitankki ja ne kykenevät käyttämään bensiiniä vain varapolttoaineena silloin, kun kaasutankki on tyhjä. Se tarkoittaa, että bensiinin käyttö suurella todennäköisyydellä rajautuu vain harvinaisiin tilanteisiin ajettaessa kaasuasemaverkon ulkopuolella. Tämä on EU:n tyyppikatsastuksessa todettava ominaisuus, joka antaa mahdollisuuden kansallisesti edistää kvasimonofuel-autoja samoin kuin pelkästään puhtaiden käyttövoimien käyttöön kykeneviä autoja eli monofuel-metaaniautoja, monofuel-vetyautoja ja sähköautoja. Syynä on se, että näissä autoissa teknisen käyttöiän aikainen bensiinin käytön keskimääräinen osuus on marginaalinen. Mutta ne kykenevät silti tarvittaessa koko EU:n laajuiseen liikkuvuuteen kattaen myös ne hyvin harvinaiseksi käyneet EU:n alueet (kuten Suomen pohjoiset ja itäiset osat), joista metaaniasemaverkko sitä edellyttävästä direktiivistä huolimatta vieläkin puuttuu.

Joulukuun puolivälin ja helmikuun lopun välisenä aikana Suomen mallistoon saatiin ensimmäiset D-luokan, B-luokan ja J-luokan kvasimonofuel-autot, joten kvasimonofuel-teknologian luokkakohtainen edustus kaksinkertaistui kolmesta kuuteen autoluokkaan. Kahdessa autoluokassa (D ja B) kvasimonofuel-autot tulivat ensi kertaa Euroopan markkinoille.

Helmikuun lopussa Suomen merkkimaahantuotujen henkilöautojen valikoima on ympäristöteknisesti erittäin korkeatasoinen, eikä pelkästään siksi, että nyt kaikki edustavat kvasimonofuel-teknologiaa. Painotus on yksiselitteisesti tavallisissa edullisissa käyttöautoissa, jotka on yleiskäyttöisiksi tarkoitettu eli sekä kaupunki- että maantiekäyttöön, mukaan lukien ulkomaan matkoille. Moottoriteho on alle 100 kW kaikissa malleissa, mikä kertoo resurssien kulutuksen minimointiin tähtäävän suunnittelun onnistumisesta. Vaikka osa kaikkein korkeatasoisimmista automalleista puuttuu Suomen mallistosta, kaikissa kuudessa merkkimaahantuotavien autojen luokassa on edustus Länsi-Euroopan malliston ylimmältä tasolta. Muutaman viime vuoden aikana tapahtuneen teknisen kehityksen seurauksena kaikissa autoluokissa on nyt tarjolla ympäristötekniseltä laadultaan parhaimmat mallit, joita koskaan on Suomeen merkkimaahantuotu.

 

Kaikissa muissa autojen ajoneuvoluokissa Suomeen merkkimaahantuotu mallisto oli jo aiemmin saavuttanut vastaavan tai paremman tason. Helmikuun lopussa kaikissa merkkimaahantuoduissa malleissa kaikissa autojen EU-ajoneuvoluokissa (M1, M2, M3, N1, N2 ja N3) bensiinin tai dieselöljyn toimintamatka on joko nolla tai ainakin lyhyempi kuin metaanin. Muut B-ajokortin edellyttävät autot eli pakettiautot (ajoneuvoluokka N1) ovat joko kvasimonofuel- tai monofuel-autoja. Henkilöautomallistossa (ajoneuvoluokka M1) monofuel-autoja ei ole.

 

 

Miksi kehitysharppaus tapahtui?

Vuosi sitten alle puolet Suomeen merkkimaahantuoduista biokaasuhenkilöautomalleista oli kvasimonofuel-autoja, mutta nyt kaikki ovat kvasimonofuel-autoja. Muutos oli hyvin nopea ja täydellinen.

Harppauksen taustalla oli metaaniautojen ympäristöteknisen kehityksen tarve ja halu päästä eroon vanhaa teknologiaa edustavista malleista, jotka oli koottu lisäämällä kaasujärjestelmä bensiiniautoon. Vanhentuneen teknologian autoissa bensiinin toimintamatka on paljon pidempi kuin metaanin (yleensä yli kaksinkertainen) ja niissä on muitakin bensiiniautopohjan tuottamia taakkoja: joissakin on jopa suurempi moottoriteho bensiinillä kuin metaanilla, vaikka metaani on moottoriteknisesti (oktaaniluku 130) ylivoimainen bensiiniin (oktaaniluku 95-98) verrattuna. Metaanikäyttöiset henkilöautot olivat teknisesti erittäin paljon huonompia kuin pakettiautot, kuorma-autot ja linja-autot. Vanhentuneen teknologian autoissa on perusteltua kyseenalaistaa, että ovatko ne valmistettu metaanin vai bensiinin käyttöä varten.  Kvasimonofuel-autojen tyyppihyväksyntäprosessi edellyttää käänteistä suunnittelua: autot on pakko valmistaa nimenomaan metaanikäyttöisiksi ja bensiini tarjotaan vain varapolttoaineeksi.

Kaikki autonvalmistajat kattava nopea harppaus oli WLTP-uudistuksen sivuvaikutus. NEDC-autojen valmistus loppui viimeistään elokuussa 2018 (ennen syyskuuta valmistettuja NEDC-autoja saa kuitenkin edelleen uutena myydä). Syyskuusta 2018 alkaen on valmistettu vain uuden WLTP-standardin mukaan mitattuja malleja. Tämä ei edellyttänyt malliston uusimista, mutta koska joka tapauksessa tyyppikatsastusmittaukset piti tehdä sekä vanhoissa että uusissa malleissa, patoutunut kehitystarve konkretisoitui valmistajien samanaikaiseen malliuudistukseen.

 

Miten kehitysharppaus tapahtui?

Suomeen merkkimaahantuotujen metaaniautomallien, jotka eivät olleet kvasimonofuel-autoja, valmistus lopetettiin keväällä 2018. Niitä oli enemmän kuin kvasimonofuel-malleja, joiden valmistus jatkui. Yhteensä 10 kvasimonofuel-mallia jakaantuivat kahteen ryhmään (2+8 mallia).

Kaksi C-luokan Opel Astraa olivat ainoat mallit, jotka eivät edellyttäneet toimenpiteitä, koska ne tulivat valmistukseen uusina malleina vuonna 2017. WLTP-mittaus edellytettiin uusilta automalleilta jo syyskuusta 2017 alkaen. Opel Astran kvasimonofuel-malleja valmistettiin jo vuosina 2002-2005, mutta niillä oli pitkä valmistustauko, joka loppui vuonna 2017. Opel oli ensimmäinen kvasimonofuel-autojen valmistaja ja muut valmistajat ovat seuranneet sen esimerkkiä. M-luokan Opel Combo oli ensimmäinen Suomeen merkkimaahantuotu kvasimonofuel-auto vuonna 2005.

Astrat olivat ainoat mallit, jotka tulivat WLTP-mitattuina myyntiin heti 1.9.2018. Muilla merkkimaahantuonnissa olleilla 8 kvasimonofuel-mallilla (A-luokan Seat Mii, 2 Skoda Citigoa ja VW up sekä M-luokan 4 VW Caddya) WLTP-uudistus aiheutti 3-6 viikon poissaolon markkinoilta johtuen pitkiksi kasvaneista jonoista WLTP-mittauskeskuksissa. Niistä ainoastaan VW Eco up! tuli takaisin myyntiin syyskuun aikana, mutta muut 7 mallia seurasivat varsin pian lokakuun alussa.

WLTP-uudistus johti pahimmillaan kriittisen alhaaksi pudonneeseen mallimäärään vuonna 2018, josta syystä tilanteesta tiedotettiin näillä sivuilla. Ensimmäinen tiedote julkaistiin keväällä 2018, kun ensimmäiset mallit olivat poistuneet Suomen merkkimaahantuojien myyntiluetteloista. Syyskuussa julkaistiin toinen tiedote, koska mallimäärä oli pudonnut kahteen. Opel Astrat olivat 3 viikon ajan ainoat merkkimyymälöissä myynnissä olleet uudet metaanihenkilöautomallit. Tilanne olisi voinut ilman sen taustan tiedotusta johtaa markkinoiden ja politiikan epävarmuuteen. Pahin vaihe ohitettiin lokakuussa, jolloin tilanteen parantumisesta julkaistiin uutinen ja ongelmasta kertovat tiedotteet voitiin sivuilta poistaa.

Kriisitilanteesta päästiin ensinnäkin siksi, että Astrojen lisäksi kaikki muut kvasimonofuel-autot palasivat myyntiin WLTP-mitattuina, ja toiseksi siksi, että myyntiin palautettiin NEDC-autojen varastokappaleita. Mainitun uutisen loppuun sisällytettiin päivityspalvelu, jonka kautta asiasta kiinnostuneet ovat voineet seurata tilanteen kehitystä. Sen lisäksi tilanteen kehitystä on voinut seurata uutena myynnissä olevien biokaasuautomallien luettelosta, jossa on värikoodein eroteltu neljä ympäristöteknisen laadun tasoa. Kyseinen luettelo sisältää merkkimaahantuotujen lisäksi myös Länsi-Euroopasta erillismaahantuotavat tehdasvalmisteiset mallit, joissa myös on tapahtunut suuri kehityshyppäys. Värikoodien ilmaisemat muutokset ovat vuoden sisällä olleet erittäin suuria. Vuosi sitten vallitseva väri oli 3. laatuluokkaa (bensiinin toimintamatka pidempi kuin biokaasun) ilmaiseva violetti. Nyt violetti on kadonnut luettelosta kokonaan. Kaikki merkkimaahantuodut mallit kirjoitetaan nyt 1. laatuluokkaa (kvasimonofuel) ilmaisevalla vihreällä värillä. Erillismaahantuoduissa on lisäksi tarjolla 2. laatuluokkaa (biokaasun toimintamatka pidempi kuin bensiinin, mutta ei kvasimonofuel) tarkoittavia sinivihreällä kirjoitettuja malleja, jotka myös ovat korkeatasoisia. Kaikkein huonoimpien, punaisella kirjoitettujen 4. laatuluokan, mallien määrä vähentyi vuonna 2018 merkittävästi niiden valmistuksen lopettamisen vuoksi, mutta kaksi on vielä jäänyt valmistukseen. Näissä malleissa bensiinin toimintamatka on pidempi kuin biokaasun ja lisäksi moottoriteho on bensiiniä käytettäessä suurempi. Ne ovat vanhentuneista malleista ympäristötekniseltä laadultaan kaikkein huonoimpia.

Laatuluokkien 1 ja 2 merkkimaahantuonnista on koottu lyhyt historiikki: maahantuonti aloitettiin laatuluokassa 1 vuonna 2005 (M-luokan Opel Combo) ja laatuluokassa 2 vuonna 2009 (D-luokan VW Passat).

 

Harppauksen askelmat

1. Kaksi mallia (D-luokan ja 3. laatuluokan Skoda Octavian sedan-versio sekä M-luokan ja 1. laatuluokan Opel Zafira) poistuivat valmistuksesta kokonaan vuonna 2018. Opel Zafira oli valmistuksen alkaessa vuonna 2001 maailman ensimmäinen kvasimonofuel-henkilöauto. Opel aloitti metaaniautovalmistuksen kvasimonofuel-autoilla ja jatkaa samalla tiellä nykyisillä Astroilla. Valmistuksesta aiemmin poistunut M-luokan Opel Combo oli ensimmäinen Suomeen merkkimaahantuotu kvasimonofuel-henkilöauto vuonna 2005. Opel siirsi koko henkilöautomallistonsa kvasimonofuel-tasolle vuonna 2017.

2. Kaikki muut valmistuksesta poistuneet mallit menivät uudistettaviksi. Niistä kaksi (D-luokan Audi A4 ja A5) olivat jo uudistukseen mennessään ympäristötekniseltä laadultaan korkeatasoisia, sillä ne sijoittuivat 2. laatuluokkaan (biokaasun toimintamatka pidempi kuin bensiinin, mutta ei kvasimonofuel). Kaikki muut uudistukseen menneet mallit olivat 3. laatuluokan vanhentuneen teknologian edustajia.

3. Opel Astra ja Astra ST tulivat myyntiin WLTP-mitattuina välittömästi 1.9.2018, koska ne oli kokonaan uusina malleina WLTP-tyyppihyväksytty jo vuonna 2017. Opel Astra oli Euroopan ensimmäinen C-luokan kvasimonofuel-auto vuonna 2003 ja Suomen merkkimaahantuodun malliston ensimmäinen C-luokan kvasimonofuel-auto vuonna 2017.

4. Lokakuuhun 2018 mennessä Suomen markkinoille palasivat WLTP-mitattuina kaikki muut 8 mallia, jotka eivät menneet uudistettaviksi (koska olivat jo valmiiksi kvasimonofuel-tasolla): A-luokan Seat Mii Ecofuel, Skoda Citigo G-Tecin 3- ja 5-oviset versiot ja VW eco up! sekä M-luokan VW Caddy TGI, VW Caddy Maxi TGI, VW Caddy Kombi TGI ja VW Caddy Kombi Maxi TGI. Seat Mii, Skoda Citigo ja VW eco up! olivat Euroopan ensimmäiset A-luokan kvasimonofuel-autot vuonna 2012 ja Suomen merkkimaahantuodun malliston ensimmäiset A-luokan kvasimonofuel-autot vuonna 2014. Seat Mii ja Skoda Citigo olivat valmistajiensa ensimmäiset kvasimonofuel-mallit. VW aloitti kvasimonofuel-autojen valmistuksen vuonna 2006 M-luokan autoilla (Caddy Ecofuel ja Touran Ecofuel), jotka tulivat Suomen mallistoon vuonna 2007. Opelin tavoin Seat ja Skoda (mutta ei VW) aloittivat metaaniautovalmistuksen kvasimonofuel-malleilla.

5. Mallien paluu uudistuksesta markkinoille 1. laatuluokan kvasimonofuel-tason autoina alkoi joulukuussa 2018. Skoda Octavia Combi 1.5 G-Tec oli ensimmäinen WLTP-standardin käyttöönottoon liittyvän mallistouudistuksen tuote, joka tuli Suomen merkkimaahantuotuun mallistoon. Se edustaa suurta ympäristöteknistä harppausta Octavian aiempiin 1.4 G-Tec -malleihin verrattuna. Se on Euroopan ensimmäinen D-luokan kvasimonofuel-auto. Skoda liittyi Opelin seuraan toisena valmistajana, joka siirsi koko mallistonsa kvasimonofuel-tasolle.

Vastaavan uudistuksen läpikäyneet C-luokan VW Golf TGI, VW Golf Variant TGI, Seat Leon TGI ja Seat Leon ST TGI tulivat hinnastoihin Suomessa tammikuussa 2019 ja Audi A3 g-tron (Audin ensimmäinen kvasimonofuel-auto) tuli Länsi-Euroopan (mutta ei vielä Suomen) hinnastoihin helmikuussa 2019.

Kaikissa näissä kuudessa uudistetussa Skodan, Volkswagenin, Seatin ja Audin automallissa on uusi 1,5-litrainen VW-moottori (1.5 TGI EVO), joka korvasi aiemmin käytetyn 1,4-litraisen moottorin. Kaikissa malleissa bensiinitankkia pienennettiin ja uusi kaasutankki lisättiin bensiinitankin pienentämisen johdosta alustassa vapautuneeseen tilaan. Näiden toimenpiteiden seurauksena kaikkien kuuden uudistetun C- ja D- luokan mallin toimintamatka biokaasulla kasvoi, toimintamatka bensiinillä aleni ja moottoriteho nousi, mutta energian kulutus ei kasvanut uuden moottorin korkeamman hyötysuhteen vuoksi. Keskimääräinen toimintamatka biokaasulla kasvoi, vaikka siirryttiin NEDC-keskikulutuksesta WLTP-keskikulutukseen, koska kaasuvaraston kasvattamisen toimintamatkaa pidentävä vaikutus oli suurempi kuin WLTP-standardin tuoma virallista keskimääräistä toimintamatkaa lyhentävä vaikutus.

6. Volkswagen Polo TGI oli ensimmäinen WLTP-uudistuksen jälkeinen uusi merkkimaahantuotu metaaniautomalli Suomessa. Se tuli maahantuojan hinnastoon helmikuussa 2019. Se on Euroopan ensimmäinen B-luokan kvasimonofuel-auto. Sitä oli valmistettu vuodesta 2017 alkaen, mutta se liittyi Suomen mallistoon vasta uudistuksen jälkeen.

Helmikuussa maahantuojan hinnastoihin tulivat myös samaan perusrakenteeseen pohjautuvat B-luokan Seat Ibiza TGI ja J-luokan Seat Arona TGI. Seat Arona on ensimmäinen Suomeen merkkimaahantuotu J-luokan metaaniauto. VW ja Seat liittyivät Opelin ja Skodan seuraan valmistajina, jotka nostivat koko mallistonsa kvasimonofuel-tasolle.

B-luokan Polo ja Ibiza uudistettiin samaan tapaan kuin aiemmin markkinoille palanneet D- ja C-luokan autot: bensiinitankkia pienennettiin ja uusi kaasutankki lisättiin alustassa vapautuneeseen tilaan. Lisätankin pienuus toi eron C- ja D-luokan autojen uudistukseen verrattuna: B-luokan uudistettujen mallien WLTP-mitattu keskitoimintamatka on suurinpiirtein sama kuin vanhojen mallien NEDC-mitattu keskitoimintamatka. Lisätankki siis B-luokan autoissa kompensoi WLTP-muutoksen laskennallisen vaikutuksen, mutta ei ylikompensoinut sitä kuten uudistetuissa C- ja D-luokan autoissa.

Helmikuun saldoon sisältyy lisäksi viimeisen NEDC-automallin ja viimeisen automallin, jonka toimintamatka biokaasulla on lyhyempi kuin bensiinillä, poistuminen merkkimaahantuonnista. Tämän seurauksena helmikuussa 2019 saavutettiin tilanne, jossa kaikki Suomeen merkkimaahantuodut mallit ovat WLTP-mitattuja kvasimonofuel-autoja eli edustavat Euroopan bifuel-henkilöautomalliston korkeinta ympäristöteknistä tasoa. Biokaasuautojen edustus löytyy samanaikaisesti 6 autoluokasta (A, B, C, D, M, J) eli useammasta kuin koskaan aiemmin.

7. Audi on ainut valmistaja, joka ei vielä ole palannut takaisin Suomen markkinoille. Sen kaikki kolme mallia (C-luokan A3 sekä D-luokan A4 ja A5) menivät uudistukseen keväällä 2018. Mallistouudistuksen hidastava vaikutus tuntuu edelleen myös hinnastoihin palanneissa malleissa, sillä niiden valmistus on juuri alkanut; niitä ei vielä ole nähtävissä ja koeajettavissa Suomen merkkiliikkeissä (toistaiseksi niitä on päässyt näkemään vain erityistilaisuuksissa).

8. Prosessiin sisältyvät myös kokonaan uudet mallit, joista Seat Arona tuli ensimmäisenä Suomen maahantuojan hinnastoon helmikuussa. Sen lisäksi markkinoille on tulossa muitakin kokonaan uusia metaanihenkilöautomalleja tämän vuoden aikana.