Biokaasubussi valittiin Euroopan Vuoden Bussiksi 2015

07.09.2014 11:49

Biokaasubussi MAN Lion's City GL on valittu Euroopan Vuoden Bussiksi 2015. Valinnan tekivät Euroopan bussialan lehdistön edustajista koostunut tuomaristo, jonka mukaan bussin puhtaus, tehokkuus ja taloudellisuus olivat tärkeimpiä valintaan johtaneita tekijöitä. Bussin hankinnan ja käytön kokonaiskustannukset 10 vuoden käyttöajalla (yhteensä 600.000 km) ovat 15 % alemmat kuin vastaavalla dieselbussilla. Mikäli km-määrät ovat suuremmat kuin 600.000, myös säästöt ovat suuremmat johtuen merkittävästi alemmista ylläpitokustannuksista. Päästöt ovat oleellisesti yhtä alhaiset kuin sähköbusseilla. Bussi täyttää EU:n uudet Euro6-päästönormit ilman tarvetta urean käyttöön (mikä dieselbusseissa on pakko tehdä). MAN Lion’s City on erinomainen esimerkki Euroopan 154.000 metaanibussin kannasta. Globaalisti metaanibusseja liikennöi jo 1,5 miljoonaa.

Palkinto jaetaan 25.9.-2.10. Hannoverissa järjestettävässä kansainvälisessä ammattiajoneuvojen konferenssi- ja messutapahtumassa (IAA).

MAN Lion's City edustaa perinteistä monofuel-CMG-bussiteknologiaa, jolla on ylivoimainen valta-asema Euroopan metaanibussimarkkinoilla. Euroopan 154.000 metaanibussia eli biokaasun käyttöön sopivaa bussia toimivat joko paineistetulla (CMG) tai nesteytetyllä (LMG) metaanilla, biokaasun tapauksessa CBG:llä tai LBG:llä. Monofuel-CBG-bussien lisäksi käytössä on monofuel-LBG-, dualfuel-CBG- ja dualfuel-LBG-busseja, joita löytyy ilman hybriditekniikkaa, hybrideinä (HEV) ja ladattavina hybrideinä (PHEV). Moottorivaihtoehtoina ovat otto, diesel ja kaasuturbiini, joiden lisäksi hybridiversioissa on sähkömoottorit. Polttoaineeksi käy metaanin lisäksi hytaani (metaanin ja vedyn sekoitus) ja dualfuel-busseissa myös dieselpolttoaineet. Tarjonta on erinomainen, sillä metaanibussien valmistajia on 79.

MANin menestys metaani-otto-moottorien kehityksessä on huomion arvoista mm. siksi, että MAN oli dieselmoottorin alkuperäinen kaupallistaja 1900-luvun alussa ja sillä on maailman paras dieselmoottorien asiantuntemus. Mutta MANin toiminta UE-metaanialalla ei rajoitu ajoneuvovalmistukseen. MAN valmisti vuonna 2013 Saksassa käynnistyneen maailman ensimmäisen kaupallisen tuulimetaanin tuotantolaitoksen kaikkein keskeisimmän osan, Sabatier-reaktorin, jonka avulla tuulivedystä ja biokaasulaitoksen hiilidioksidista valmistetaan tuulimetaania. MANilla on siten erityistä mielenkiintoa tuulimetaanin käyttöön valmistamissaan ajoneuvoissa.

Kaupunkibussit ovat vuodesta 1992 lähtien olleet liikennebiokaasun pääkäyttäjiä Ruotsissa. Vuonna 2013 Ruotsin 2300 biokaasubussilla ajettiin keskimäärin 61.000 km/v, kun dieselbussien keskikäyttö oli 53.000 km ja sähköbussien 34.000 km. Ruotsissa on valmistettu biokaasubusseja kaupallisesti vuodesta 1992 lähtien. Nykyään korkeinta teknologista tasoa edustavat Scanian monofuel-bussit. Scanian Euro6-kaasumoottorien terminen hyötysuhde (40 %) on lähes yhtä korkea kuin dieselmoottorien (42 %), vaikka dieselmoottorin hyötysuhde on teoreettisesti selvästi ottomoottoria parempi. Syynä tähän tekniseen menestykseen on biokaasun korkean moottoriteknisen laadun hyväksikäyttö.

Helsingissä aloitettiin biokaasun bussikäyttö vuonna 2012 ensimmäisenä Suomessa, mikä oli erinomainen kunnallispoliittinen saavutus. Oheisissa kuvissa nähdään rautatieaseman ja lentokentän välillä liikennöivä biokaasukäyttöinen MAN Lion’s City -bussi. Helsingissä käytettiin liikennebiokaasua jo 1940-luvulla, mutta ei busseissa, kun taas Tukholmassa 1940-luvulla liikennebiokaasu käytettiin pääasiassa busseissa.

Mutta biokaasulla ajetaan Helsingissä vain muutamaa bussia, vaikka biokaasun saatavuus riittäisi helposti kaikille pääkaupunkiseudun metaanibusseille. Yli 90 % kaasubusseista käyttää venäläistä maakaasua Espoon kunnallisen jätevedenpuhdistamon biokaasun sijaan. Helsingissä on vuosikymmenen ajan ollut käynnissä yksityinen dieselbussien edistämiskampanja, johon sisältyy tavoite lopettaa kaasubussien käyttö (ja sitä onkin jo erittäin paljon vähennetty). Kampanja ei luonnollisestikaan voi perustua faktoihin, koska sekä taloudelliset että ympäristövaikutukset ovat selvästi biokaasun puolella. USA:n energiaministeriö tuotti julkaisun, jossa tämän kahden hengen kampanjan kuntapäättäjille ja medialle tuottamaa teknistä argumentaatiota analysoidaan. Mutta kampanja on silti menestynyt poliittisesti loistavasti, ja se on erinomainen esimerkki Suomen ja Ruotsin kunnallispolitiikan eroista. Ruotsin kunnat ovat kilpailuttaneet kaupunkibussikäyttöön 3300 uusiutuvaa energiaa (UE) käyttävää bussia (joista 70 % biokaasulla), mutta Suomen kunnat ovat kilpailuttaneet kaupunkibussikäyttöön vain 7 UE-bussia (joista 71 % biokaasulla) (lisäksi on kymmeniä UE-käyttöön pystyviä busseja, joita operoidaan fossiilisilla). Kunnallisen päätöksentekomekanismin ongelma ei kuitenkaan koske kaikkia Suomen kuntia: Vaasassa aloitetaan kunnallisesta biojätteestä valmistetun biokaasun käyttö kaupunkibussien polttoaineena ensi vuonna.

 

Lisätietoja: