Ekoauton valintaopas uusittu

12.04.2019 16:25

Uusittu ekoauton valintaopas ("Ekoauton valintaopas 2019") on julkaistu. Tässä henkilöautoihin (EU:n ajoneuvoluokka M1) keskittyvässä, mutta myös henkilönelipyörät (EU:n ajoneuvoluokka L7e-C) eli kaupunkiautot sisältävässä, oppaassa on paljon muutoksia verrattuna edelliseen oppaaseen, joka julkaistiin tammikuussa 2018.

 

Suuri mallistomuutos on EU-tyyppikatsastuksen WLTP-standardin käyttöönoton sivuvaikutus. WLTP-standardi otettiin käyttöön, koska aiemman NEDC-standardin mukaiset energiankulutusarvot olivat hyvin kaukana todellisuudesta ja se antoi mahdollisuuden VW-päästöskandaalin tapaisiin väärinkäytöksiin. WLTP-standardi edellytettiin uusilta henkilöautomalleilta jo 1.9.2017 alkaen, mutta kyseinen vaatimus tuli voimaan myös aiemmin tyyppihyväksytyille henkilöautomalleille 1.9.2018 alkaen. Koska myös aiemmin tyyppihyväksytyt mallit joutuivat uuteen tyyppihyväksyntäprosessiin, valmistajat ajoittivat samanaikaisen mallistomuutoksensa tähän ajankohtaan välttääkseen ylimääräistä vanhan mallistonsa raskasta WLTP-mittausprosessia. Sen seurauksena monien mallien valmistus loppui pysyvästi ja useiden kokonaan uusien mallien valmistus aloitettiin tai tullaan aloittamaan vuoden sisällä. Suurempi vaikutus oli kuitenkin olemassaolevien mallien uudistamisella. Patoutuneet uudistustarpeet johtivat lukuisten valmistajien samanaikaiseen mallistouudistukseen, jonka aikana suuri määrä malleja oli poissa markkinoilta kuukausia tai jopa yli vuoden. Todella merkittävä vuoden sisällä tapahtunut ympäristötekninen mallistouudistus ei ollut WLTP-standardin edellyttämä, vaan sen käytännöllinen sivuvaikutus.

 

WLTP-mullistuksella oli eri ekoautoteknologioihin hyvin paljon toisistaan poikkeavat vaikutukset:

  1. Kaikki Suomeen merkkimaahantuotujen metaaniautojen (MGV) valmistajat (Audi, Opel, Seat, Skoda ja Volkswagen) lopettivat kokonaan vanhanaikaisten bifuel-mallien (joissa toimintamatka bensiinillä on paljon pidempi kuin metaanilla) tuotannon. Kaikkien valmistajien kaikki mallit uudistettiin kvasimonofuel-tasolle eli EU:n tyyppikatsastuksessa määritellylle tasolle, jossa bensiinin käyttömahdollisuus rajataan pelkästään varapolttoaineeksi. Näissä malleissa toimintamatka on paljon pidempi metaanilla kuin bensiinillä, bensiinitankki on enintään 15 litraa, ja bensiinin käyttö on mahdollista vain, jos metaanitankki on tyhjä. Muutos Suomen markkinoilla oli valtava: vuosi sitten alle puolet mallistosta oli kvasimonofuel-tasoisia, mutta nyt kaikki ovat kvasimonofuel-autoja. Ekoautokelpoisten MGV-mallien määrä on kaksinkertaistunut ja tällä hetkellä koko merkkimaahantuotu MGV-mallisto on ekoautokelpoinen. Euroopan markkinoille jäi edelleen runsaasti MGV-malleja, jotka eivät ekoautovaatimuksia täytä, mutta toisaalta useita ekoautokelpoisia Euroopan markkinoiden MGV-autoja puuttuu Suomen mallistosta.
  2. Ladattavien hybridien (PHEV) osalta vaikutus oli MGV-autoihin verrattuna täsmälleen päinvastainen. Vuosi sitten markkinoilla Suomessa ja muissa Euroopan maissa oli yhden valmistajan (BMW) kaksi ladattavaa hybridiä, joiden toimintamatka on sähköllä pidempi kuin bensiinillä. Ja sen lisäksi ne olivat kvasimonofuel-tasoisia, sillä bensiinitankin koko oli 9 litraa. WLTP-uudistuksen kielteisenä sivuvaikutuksena molemmat ekoautokelpoiset ladattavat hybridit poistuivat Euroopan markkinoilta. Mutta molemmat jäivät Aasian ja Amerikan markkinoille, mikä kertoo nimenomaan WLTP-prosessin syyllisyydestä näiden teknologioiden menettämisessä Euroopassa. Siten tällä hetkellä PHEV-teknologian edustajia ei Suomen eikä Euroopan merkkimaahantuodussa ekoautomallistossa ole. Ekoautokelpoisia teknologioita on todella vähän, joten sellaisen teknologian katoaminen on todella negatiivinen sivuvaikutus. Juuri nyt markkinoilla olevat PHEV-autot ovat todella kaukana ekoautotasosta, mutta BMW osoitti ansiokkaasti ekoautokelpoisten PHEV-autojen tehdasvalmistuksen ja markkinoille tuonnin olevan teknistaloudellisesti mahdollista. 
  3. Ekoautokelpoisten sähköautojen (BEV) mallistossa muutoksia oli vähän. Joitakin uudistettuja malleja tuli markkinoille aiempien mallien tilalle ja rinnalle. Odotettavissa on monien halvimpien mallien poistuminen valmistuksesta, mutta toistaiseksi ongelma on ollut käänteinen: useita Euroopan markkinoiden ekoautokelpoisia halpoja malleja ei merkkimaahantuoda Suomeen, mutta kaikki kalliit ekoautokelvottomat mallit ovat maahantuonnissa. Suomen ekoautokelpoinen BEV-mallisto pieneni hieman WLTP-prosessin ja maahantuojien valintojen seurauksena, mutta kaikki 7 valmistajaa (BMW, Hyundai, Kia, Nissan, Renault, Smart ja Volkswagen) säilyivät Suomen markkinoilla. Sekä Suomen että Euroopan markkinoilla ekoautokelpoiset BEV-mallit ovat vähemmistönä, mutta Euroopan markkinoilla on useita Suomesta puuttuvia ekoautotason malleja.
  4. Vetyautoihin (H2V) WLTP-uudistuksella oli Euroopan markkinoilla osittain samantyyppinen vaikutus kuin metaaniautoihin: niiden ympäristötekninen laatu parani, kun uudet mallit korvasivat aiemmat. Mutta H2V-autoilla ei koettu pitkiä uudistusprosessin aiheuttamia poissaoloja markkinoilta, kuten MGV-malleilla, vaan ne pysyivät saatavilla mullistuksen yli. Suomessa tällä ei ollut vaikutusta, sillä H2V-autoja ei merkkimaahantuoda.
  5. Muita ekoautoteknologioita ei vuosi sitten markkinoilla ollut, eikä WLTP-standardin käyttöönotto ole tilannetta muuttanut.