Ensimmäinen infradirektiivin velvoite saavutettu

02.06.2019 11:54

Vuoden 2014 puhtaiden liikenteen käyttövoimien infrastruktuuridirektiivi (2014/94/EU) edellyttää metaanin, vedyn ja sähkön tankkaus/latausasemien infrastruktuurin kehittämistä kaikissa EU-maissa. Velvoitteita on asetettu vuosille 2020, 2025 ja 2030 koskien tie- ja vesiliikennettä. Niissä ei vaadita uusiutuvan energian saatavuutta, mutta useissa muissa direktiiveissä (kuten UE-direktiivi) uusiutuvan energian liikennekäytön lisäämistä edellytetään.

Suomessa saavutettiin toukokuussa ensimmäinen infradirektiivin velvoite: maantieliikenteen LMG-asemaverkon vuoden 2025 velvoite toteutettiin 6 vuotta etuajassa. Vuoteen 2025 mennessä julkisia LMG-asemia täytyy sijoittaa kaikille EU:n TEN-T-ydinverkon maanteille enintään 400 km etäisyydelle toisistaan. Suomessa se velvoittaa Naantalin ja Vaalimaan sekä Helsingin ja Tornion välisten maantieyhteyksien kattamista julkisilla LMG-asemilla. Se on nyt toteutunut LNG-asemilla eli pelkästään fossiilista nesteytettyä metaania tarjoavilla asemilla, joiden kaasu tuodaan maahan Porin ja Tornion LNG-terminaalien kautta. LBG-asemia eli uusiutuvaa nesteytettyä metaania tarjoavia asemia Suomessa ei ole: LBG:tä ei valmisteta Suomessa eikä sitä myöskään maahantuoda Suomeen. 

Infradirektiivin ensimmäisten velvoitteiden toteuttamisen määräaika on jo vuonna 2020. Ne koskevat mm. maanteiden CMG-asemaverkkoa eli paineistetun metaanin julkista tankkausasemaverkkoa. Vuoteen 2020 mennessä julkisia CMG-asemia täytyy löytyä kaikilta kaupunkialueilta sekä kaikkien pääväylien varrelta enintään 150 km etäisyydellä toisistaan. Näiden velvoitteiden toteuttamisella on kiire, sillä tällä hetkellä ollaan kaukana vaadittavasta tasosta:

  1. Suomen 36 kaupunkialueesta 20 (eli 56 %) on toteuttanut velvoitteen ja niistä 19 sisältää julkisia CBG-asemia eli uusiutuvan paineistetun metaanin tankkausasemia. Yhdellä velvoitteen toteuttaneella kaupunkialueella ei ole CBG-asemia, mutta sieltä löytyy julkinen CNG-asema eli paineistetun fossiilisen metaanin tankkausasema. Jäljellä on vielä 16 kaupunkialuetta, jotka eivät sisällä lainkaan metaaniasemia.
  2. Suomen maantieliikenteen 16 pääväylästä velvoite on toteutettu 8 pääväylällä (50 %) ja niistä jokaisella se on saavutettu CBG-asemilla. Jäljellä on siis 8 pääväylää, joilla vuoden 2020 velvoitetta ei vielä ole toteutettu. Niistä kahden varrella ei vielä ole yhtään CMG-asemaa.
 
Infradirektiivin metaaniasemia koskevien velvoitteiden toteuttamista seurataan metaaniasemaverkon kansallisen kattavuuden kehityksen seurantasivulla.
 

Alla olevissa taulukoissa annetaan yhteenveto infradirektiivin aikaisesta kehityksestä Suomessa maantieliikenteen metaaniasemien osalta. Infradirektiivi julkaistiin lokakuussa 2014. Sitä ennen Suomen julkinen metaaniasemaverkko oli kehittynyt runsaan vuosikymmenen ajan alkaen ensimmäisestä julkisesta biokaasuasemasta (CBG) Laukaassa vuonna 2004 ja ensimmäisestä julkisesta maakaasuasemasta (CNG) Helsingissä vuonna 2005. Vuosina 2015-2016 kehitys oli hyvin vähäistä. Vuonna 2017 koettiin suuri harppaus, jonka jälkeen vuonna 2018 ja vuonna 2019 toukokuun loppuun mennessä kehitys on ollut vähäistä.

Taulukossa 1 luetellaan julkisten metaaniasemien lukumäärät alkaen infradirektiivin julkaisemisesta lokakuussa 2014 ja päättyen toukokuun 2019 lopun tilanteeseen. Muiden vuosien luvut tarkoittavat tilannetta vuoden lopussa. Infradirektiivin julkaisuhetkellä Suomessa oli toiminnassa 24 julkista CBG-asemaa ja yhteensä 25 julkista CMG-asemaa eli vain yksi asema, josta saattoi tankata pelkästään CNG:tä (CNG:tä oli lisäksi saatavissa useilta asemilta, joissa myytiin myös CBG:tä). Toukokuun lopussa 2019 CBG-asemia oli 37 eli määrä oli kasvanut 13 asemalla. Vuoteen 2016 asti kaikki CBG-asemat olivat CBG100-asemia eli niissä myytiin 100 % uusiutuvaa metaania. Vuodesta 2017 alkaen toiminnassa on ollut yksi sekoiteasema (CBGxx), jossa myydään uusiutuvan ja fossiilisen metaanin sekoitusta (vuonna 2018 sekoitussuhde oli 70/30 eli se oli CBG70-asema). CMG-asemien määrä kasvoi 16:lla: toukokuussa 2019 toiminnassa oli neljä CMG-asemaa, joista oli tankattavissa vain 100 % fossiilista metaania (CNG). LBG-asemia Suomessa ei koskaan ole ollut. Ensimmäiset LNG-asemat avattiin vuonna 2016 ja niitä oli toukokuun lopussa toiminnassa viisi.

 

Taulukko 1. Julkiset metaaniasemat.

Tilanne

CBG

CMG

LBG

LMG

10/2014

24

25

0

0

2015

24

25

0

0

2016

24

26

0

2

2017

34

37

0

4

2018

35

38

0

4

5/2019

37

41

0

5

 

Taulukossa 2 on lueteltu kaupunkialuevelvoitteen toteuttamisen kehitys. Infradirektiivin julkaisuajankohtana lokakuussa 2014 julkisia CMG-asemia löytyi 13 kaupunkialueelta ja biokaasuasemia (CBG) oli käytettävissä jokaisella niistä. Toukokuussa 2019 CBG-asemia oli 19 kaupunkialueella ja lisäksi 1 kaupunkialueella oli CNG-asema, joten yhteensä CMG-asemavelvoite oli toteutettu 20 kaupunkialueella. Jäljellä on edelleen 16 kaupunkialuetta, joissa velvoitetta ei ole toteutettu eli yhtäkään julkista CMG-asemaa ei niiden alueella ole. Velvoitteena on vuoden 2020 loppuun mennessä avata vähintään yksi julkinen CMG-asema kaikilla 16 kaupunkialueella, joista ne edelleen puuttuvat.

 

Taulukko 2. Kaupunkialueet.

Tilanne

CBG

CMG

10/2014

13

13

2015

13

13

2016

13

14

2017

19

20

2018

19

20

5/2019

19

20

 

Taulukossa 3 kerrotaan maanteiden asemavelvoitteiden toteuttamisen kehityksestä. Vuoden 2020 velvoitteena on saada julkisia CMG-asemia kaikille pääväylille enintään 150 km etäisyydellä toisistaan. Lähtötilanteessa lokakuussa 2014 velvoite oli saavutettu 7 pääväylällä. Sen jälkeen velvoite on saatu toteutettua 1 pääväylällä, joten vuoden 2020 loppuun mennessä velvoite on toteutettava vielä 8 pääväylällä, joista 2 pääväylää on kokonaan ilman CMG-asemia. LMG-asemaverkon velvoitteena on vuoteen 2025 mennessä saada julkisia LMG-asemia kaikille TEN-T-ydinväylille enintään 400 km etäisyydellä toisistaan. Suomessa on kaksi TEN-T-ydinväylää, joista ensimmäisen velvoite toteutettiin vuonna 2016 ja toisen toukokuussa 2019. Siten LMG-verkon vuoden 2025 velvoite on kokonaan saavutettu. Se on toteutettu yksinomaan LNG-asemilla; LBG-asemia Suomessa ei ole koskaan ollut.

 

Taulukko 3. Pääväylät (CMG) ja TEN-T-ydinväylät (LMG).

Tilanne

CBG

CMG

LBG

LMG

10/2014

7

7

0

0

2015

7

7

0

0

2016

7

7

0

1

2017

8

8

0

1

2018

8

8

0

1

5/2019

8

8

0

2

 

Vuonna 2018 luotiin valtioneuvoston asetuksella tukijärjestelmä infradirektiivin asemavelvoitteiden toteuttamiseksi. Sen nojalla on myönnetty tukea 10 asemalle, mikäli ne toteutuvat heinäkuuhun 2020 mennessä. Yksi tuen saaneista asemista toteutuessaan vähentää jäljellä olevia velvoitteita, sillä se sijoittuu kaupunkialueelle, jossa vielä ei ole asemia.

 

Lyhenteet:
  • CBG = Compressed BioGas = paineistettu biokaasu (ja muu paineistettu uusiutuva metaanipolttoaine)
  • CNG = Compressed Natural Gas = paineistettu maakaasu (ja muu paineistettu fossiilinen metaanipolttoaine)
  • CMG = Compressed Methane Gas = paineistettu metaanipolttoaine riippumatta alkuperästä (eli uusiutuva, fossiilinen tai niiden sekoitus)
  • LBG = Liquefied BioGas = nesteytetty biokaasu (ja muu nesteytetty uusiutuva metaanipolttoaine)
  • LNG = Liquefied Natural Gas = nesteytetty maakaasu (ja muu nesteytetty fossiilinen metaanipolttoaine)
  • LMG = Liquefied Methane Gas = nesteytetty metaanipolttoaine riippumatta alkuperästä (eli uusiutuva, fossiilinen tai niiden sekoitus)