Infratukijärjestelmä voimaan

02.07.2018 11:38

Tänään astui voimaan uusi tukijärjestelmä biokaasun ja sähkön tankkaus/latausinfrastruktuurin toteuttamiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa 498/2018 sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2018–2021 määritellään järjestelmä EU:n puhtaan liikenteen infrastruktuuridirektiivin (2014/94/EU) asettamien velvoitteiden toteuttamiseksi.

Direktiivin merkittävin osa on koko EU:n kattavan julkisen CMG-asemaverkoston luominen. Metaaniajoneuvojen liikkuvuuden mahdollistamiseksi koko EU:ssa ja kaikissa jäsenmaissa julkisen CMG-asemaverkon on oltava kattava, millä tarkoitetaan korkeintaan 150 km etäisyyttä asemien välillä. Kattavuuden saavuttaminen edellyttää useimmissa jäsenmaissa valtion erityisohjausta, sillä ns. "markkinaehtoinen" jakeluinfrastruktuurin rakentaminen johtaa yritystaloudellisissa arvioissa kannattavimmiksi koettavien sijoituspaikkojen painotukseen. Puhtaasti markkinaehtoisella lähestymistavalla koko maan kattavuutta asemaverkolle ei voida saavuttaa. Kuten Suomen biokaasuasemaverkon kartalta sekä kattavuuden kehityksen seurantasivulta nähdään, Suomen pinta-alasta asemaverkko kattaa vain noin kolmasosan.

Uusi infrastruktuuritukijärjestelmä mahdollistaa koko maan kattavan asemaverkon toteutuksen, koska siinä asemien investointituet suunnataan tarveharkinnan mukaisesti. Energiavirasto järjestää tarjouskilpailuja, joissa voidaan määritellä asemien sijoituspaikat kattavuuden toteutuksen kannalta optimaalisesti.

CBG-asemien lisäksi uusi tukijärjestelmä ulottuu myös LBG-asemiin. Infrastruktuuridirektiivi edellyttää myös julkisia LMG-asemia, mutta vain TEN-T-ydinverkon teille korkeintaan 400 km etäisyydellä. Se on jo lähes toteutettu Suomessa, mutta pelkästään LNG-asemilla. LBG-asemia ei koskaan ole Suomessa ollut. Uuden tukijärjestelmän avulla myös LBG-asemaverkon kehitys voidaan aloittaa.

Uusi tukijärjestelmä koskee myös akkusähköajoneuvojen latausasemien investointeja. Sähköajoneuvojen julkiset latausasemat sisältyvät EU:n infrastruktuuridirektiiviin, mutta kattavuutta koko EU:ssa sekä jäsenmaiden alueilla ei vaadita. Akkusähköautot on valmistettu paikalliseen liikenteeseen, joten latausasemat vaaditaan vain kaupunkialueille. Sähköautoja ei ole suunniteltu kaukoliikenteeseen eikä varsinkaan kansainväliseen liikenteeseen, joten kaupunkien välille latausasemia ei edellytetä. Uuden tukijärjestelmän avulla voidaan varmistaa, että julkisia latausasemia toteutetaan kaikilla kaupunkialueilla.

 

-----------------------------

 

Biokaasuasemaverkon kattavuuden kehittämisessä EU:n infradirektiivin vaatimusten mukaiseksi Itä- ja Pohjois-Suomi ovat selvästi tärkeimmät kohteet. Olisi toivottavaa, että järjestelmää hyödynnettäisiin välittömästi ainakin viiteen kaupunkialueeseen, joiden asemilla on kaikkein akuutein tarve:

  1. Kuopio (Itä-Suomi, Pohjois-Savo)
  2. Joensuu (Itä-Suomi, Pohjois-Karjala)
  3. Rovaniemi (Lappi)
  4. Kajaani (Pohjois-Suomi, Kainuu)
  5. Kemi tai Tornio (Lappi)
 
 

Nopeaa toimeenpanoa tarvitaan myös seuraavien asemasijaintien osalta. Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi Länsi-Suomi tulee mukaan neljäntenä erityisen suuria  aukkoja sisältävänä Suomen alueena:

  1. Inari (Lappi)
  2. Savonlinna (Itä-Suomi, Etelä-Savo)
  3. Kuusamo (Pohjois-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa)
  4. Seinäjoki (Länsi-Suomi, Etelä-Pohjanmaa)
  5. Kolari (Lappi)
  6. Kokkola (Länsi-Suomi, Keski-Pohjanmaa)
  7. Iisalmi (Itä-Suomi, Pohjois-Savo)
  8. Sodankylä (Lappi)
  9. Raahe (Pohjois-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa)
  10. Varkaus (Itä-Suomi, Pohjois-Savo)
 
 
Koko maan kattavuuden saavuttaminen edellyttää asemaverkon kehitystä myös muilla neljällä Suomen alueella, vaikka niissä kehitysaste on paljon korkeampi. Ottaen huomioon nyt rakenteilla olevat erityisen tärkeät Äänekosken ja Salon asemat, seuraavilla uusilla asemilla on korkein prioriteetti:
  1. Maarianhamina (Ahvenanmaa)
  2. Rauma (Kaakkois-Suomi, Satakunta)
  3. Pihtipudas tai Viitasaari (Sisä-Suomi, Keski-Suomi)
  4. Heinola (Etelä-Suomi, Päijät-Häme)
  5. Jämsä tai Keuruu (Sisä-Suomi, Keski-Suomi)

 

Vaikka kaikki edellä mainitut asemat kaikkine vaihtoehtoineen rakennettaisiin ja tällä hetkellä eri puolilla Suomea rakenteilla olevat sekä suunnitelmien mukaan lähitulevaisuudessa rakenteille tulevat asemat toteutuisivat, ne eivät riitä vuoden 2020 kattavuusvaatimusten saavuttamiseen koko maassa. Eri puolille maata tarvitaan muitakin asemia mm. 150 km enimmäisetäisyyden toteuttamiseksi kaikilla valtateillä sekä kaikkien kaupunkialueiden kattamiseen. Osa näistä sijainneista on sellaisia, joita ei voi olettaa ilman uutta infratukijärjestelmää saatavan toteutetuksi.

Vuosien 2025 ja 2030 kattavuusvaatimusten saavuttamiseksi biokaasuasemaverkkoa on välttämätöntä laajentaa paljon suuremmaksi ja monipuolisemmaksi. Ne nostavat vaatimuksia selvästi vuoden 2020 tasosta, johon useat jäsenmaat ovat jo kauan sitten yltäneet, ja aiheuttavat toimenpidetarpeita kaikissa jäsenmaissa.