Virolahdelle Suomen 10. biokaasujalostamo

17.12.2015 12:17

Haminan Energian Virolahdella sijaitsevan biokaasulaitoksen yhteyteen rakennettu biokaasujalostamo on otettu koekäyttöön. Biokaasulaitos ja -jalostamo ovat kotimaisia BioGTS:n tuotteita. Jalostamo on Suomen ensimmäinen fysikaaliseen adsorptioon (PSA-teknologia) perustuva jalostuslaitos. Suomen aiemmista 9 jalostamosta 8 perustuu vesipesuun ja 1 kalvoerotukseen. Jalostetun biokaasun vuosituotantokapasiteetti on aluksi 15 GWh, mutta on varauduttu sen nostamiseen 29 GWh:iin tulevina vuosina.

Jalostetun biokaasun siirrossa tulee ensimmäistä kertaa Suomessa käyttöön kunnallinen kaasuverkko, koska siirto tehdään Haminan Energian kaasuverkon kautta Haminan keskustassa sijaitsevalle Haminan Energian julkiselle CBG100-tankkausasemalle. Siellä on vuodesta 2013 alkaen myyty Espoon jätevedenpuhdistamosta peräisin olevaa, kansallisen kaasuverkon kautta siirrettyä, biokaasua.

Liikennekäyttö on jalostetun biokaasun ensisijainen kohde, mutta mikäli tuotanto ylittää tankkausaseman kysynnän (ainakin aluksi niin tulee käymään) biokaasua voidaan hyödyntää muissakin sovelluksissa.

Vuoden 2016 aikana Virolahdelle rakennetaan uusi julkinen CBG100-asema. Se on sijainniltaan strategisesti erittäin merkittävä, sillä se on E18-tien varrella Venäjän rajan läheisyydessä. Siitä tulee oleellisen tärkeä asema Turun sataman ja Venäjän välisen (Suomen ainoan EU:n TEN-T-ydinverkon valtatien) kaasukäyttöisen liikenteen palvelemisessa. Länsi-Venäjällä on laaja, yli 200 julkisen metaanitankkausaseman verkosto (joskin kaikki maakaasuasemia), jonka lähin asema on Pietarissa. Virolahden asema tulee mahdollistamaan venäläisen kaasurekka- ja kaasubussiliikenteen Suomeen ja Suomen läpi Ruotsiin sekä edelleen Keski-Eurooppaan. Toisaalta kaasurekka- ja kaasubussiliikenne mahdollistuu Ruotsista ja Keski-Euroopasta Venäjälle. Samalla Suomen E18-tiestä tulee yhdyskäytävä myös yksityisten kaasuautojen liikennöinnille Venäjän ja Ruotsin välillä (mutta Venäjän suuntaan ei yksityinen kaasuautoilu tule olemaan merkittävää vielä pitkään aikaan, koska Venäjän oma tankkausliitinstandardi ei ole yhteensopiva länsiautojen kanssa).

Biokaasu valmistetaan Virolahdella Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta erilliskerätystä kunnallisesta biojätteestä, elintarviketeollisuuden biojätteestä sekä maatalouden vihermassasta, joka voi olla jätettä/sivutuotetta tai energiakasveja. Aluksi käsittelykapasiteetti on 12.000 tonnia/v, mutta se on varauduttu nostamaan 19.500 tonniin/v olemassaolevan ympäristöluvan puitteissa.

Haminasta tuli nyt Suomen ensimmäinen kunta, joka operoi (suoraan tai palvelusopimusten kautta) liikennebiokaasun tuotannon ja käytön koko ketjua:

  1. Kunnallisen biojätteen keruu.
  2. Raakabiokaasun tuotanto kunnallisesta biojätteestä.
  3. Jalostetun biokaasun tuotanto.
  4. Jalostetun biokaasun kuljetus.
  5. Jalostetun biokaasun myynti julkisella CBG100-asemalla.
  6. CBG100:n käyttö kunnallisissa ajoneuvoissa.

 

Hamina on päässyt hyvin lähelle Ruotsin kuntien toimintamallia, mutta niihin verrattuna viimeinen askel on vielä ottamatta: julkisen liikenteen siirtäminen biokaasukäyttöiseksi. Se on askel, jolla varmistetaan koko tuotetun biokaasun kulutus liikennepolttoaineena.