Biokaasun liikennekäyttö Suomessa vuonna 2017

Biokaasun liikennekäyttö Suomessa vuonna 2017

Teksti: Ari Lampinen, elokuu 2018

 

Suomen liikennebiokaasutilastot vuodelta 2017 (Lampinen 2018a) julkaistiin elokuussa 2018 osana Suomen uutta kansallista biokaasutilastoa "Suomen Biokaasulaitosrekisteri n:o 21" (Huttunen, Kuittinen & Lampinen 2018). Suomen Biokaasulaitosrekisteri on Itä-Suomen yliopiston vuosittain julkaisema Suomen biokaasun tuotannon ja käytön tilastotutkimus, joka sisältää viimeisimmän vuoden lisäksi myös historiallisia tilastoja sekä biokaasun tuotannosta että sen käytöstä. Tilastot on kerätty vuodesta 1994 alkaen biokaasun tuotannosta sekä sen käytöstä sähkönä ja lämpönä; ne julkaistiin vuoteen 2009 asti Joensuun yliopiston julkaisusarjoissa ja vuodesta 2010 alkaen ne on julkaistu Itä-Suomen yliopiston julkaisusarjoissa. Liikennekäyttö ei alun perin ollut mukana, koska tilastointia aloitettaessa se puuttui Suomen markkinoilta. Käyttö ajoneuvojen polttoaineena tuli mukaan vuosijulkaisuihin alkaen vuoden 2010 tilastot sisältävästä rekisteristä n:o 14, joten uusi julkaisu on kahdeksas liikennebiokaasusektorin vuosiraportti. Ajoneuvokäyttö ei kuitenkaan alkanut vuonna 2010, vaan jo vuonna 1941 ja katkon jälkeen uudestaan vuonna 2002. Tästä syystä vuonna 2011 julkaistuun ensimmäiseen liikennebiokaasusektorin vuosiraporttiin (Lampinen 2011) koottiin myös aiempien vuosien tilastot, ja siitä alkaen vuosiraportteihin on sisällytetty kulutuksen kehitys koko historian ajalta (Kaavio 1). Vuosien 1941-1946 historialliset tilastot julkaistiin myöhemmin erikseen osana laajempaa tekniikan historian tutkimusta (Lampinen 2012). Alla annetaan yhteenveto uuden julkaisun sivuilta 22-47 löytyvästä liikennesektoria koskevasta osasta eli luvuista 5 ja 6.

 

Kaavio 1. Liikennebiokaasun kulutus Suomessa vuosina 1941-2017. Lähde: Lampinen (2018a, 25).

 

Biokaasun liikennekäyttö kasvoi 41 % vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna. Kulutus (109 TJ) ylitti ensi kertaa 100 TJ:n rajan (Taulukko 1). Vuosikasvu (32 TJ) oli vuonna 1941 käynnistyneen Suomen liikennebiokaasun käytön historian korkein (Kaavio 1). Kuten koko historian ajan kaikki ajoneuvopolttoaineena kulutettu uusiutuva metaani oli peräisin kotimaisesta reaktoribiokaasusta.

 

Taulukko 1. Keskeisimmät liikennebiokaasutilastot vuodelta 2017 sekä muutos edellisvuodesta.

Liikennebiokaasutilastot

2017

Muutos (2016)

Biokaasun kulutus ajoneuvopolttoaineena

109 TJ

+ 41 %

Reaktoribiokaasun osuus

100 %

-

Jalostetun biokaasun osuus

100 %

-

Kotimaisen tuotannon osuus

100 %

-

Maantieliikenteen ja liikkuvien työkoneiden osuus

100 %

-

Julkisten CBG-asemien lukumäärä

34

+ 10

Suurten yksityisten CBG-asemien lukumäärä

2

+ 1

Liikennebiokaasun tuotantolaitosten lukumäärä

17

+ 6

Liikennebiokaasun tuotantokapasiteetti

31 MWp

+ 23 %

 

Bussikäyttö jatkoi kulutustrendin ohjaajan roolissa. Kaaviossa 1 silmiinpistävän vuoden 2016 kulutuksen notkahduksen aiheuttanut ilmiö, Helsingin kaupunkibussien biokaasukäytön aleneminen, jatkui vuonna 2017, mutta ei enää johtanut kokonaiskulutuksen laskuun. Suurin yksittäinen kasvun aiheuttaja vuonna 2017 oli Vaasan kaupunkibussien biokaasukäytön aloitus. Vuosina 2013-2015 Helsingin kaupunkibussien biokaasukäytön kasvu oli tärkein yksittäinen kansallisen kasvun taustasyy. Toisaalta Helsingin kaupungin vuoden 2017 lopussa tekemä päätös lopettaa biokaasun bussikäyttö kokonaan vuoden 2018 alusta alkaen ja palata takaisin maakaasun käyttöön tulee näkymään selvästi vuoden 2018 tilastoissa. Mutta uutta kansallisen kulutuksen alentumista luultavimmin ei tule. Bussikäytön rooli kulutustrendin ohjaajana ja ylipäänsä tärkeimpänä liikennebiokaasun käyttömuotona on niin merkittävä, että nähtiin tarpeelliseksi julkaista siitä erityisraportti, joka on sijoitettu uuden rekisterijulkaisun luvuksi 6 (Lampinen 2018b).

Julkisten CBG-asemien verkko kasvoi 10 uudella asemalla 34 aseman suuruiseksi (Taulukko 2). Muutos edellisiin vuosiin on erittäin suuri, sillä vuosina 2015 ja 2016 yhtäkään uutta asemaa ei verkkoon liittynyt. LBG-asemia ei asemaverkkoon liittynyt, koska nesteytettyä biokaasua ei Suomessa ole otettu käyttöön. CBG-asemaverkko ei enää koostu pelkästään CBG100-asemista, kuten vuoteen 2016 asti, koska vuonna 2017 mukaan liittyi ensimmäinen sekoiteasema (CBG40). CBG-asemien osuus julkisista CMG-asemista pysyi edellisvuoden tasolla, koska CMG-asemaverkon 11 aseman kasvusta 10 oli CBG-asemia, mutta myös CNG-asemaverkko kasvoi. Vuoden lopussa julkisia CMG-asemia oli 37, joista 34 oli CBG-asemia. Julkisten CBG-asemien operaattorien lukumäärä peräti kaksinkertaistui, kun tähän liiketoimintaan mukaan tulleet 7 uutta operaattoria nostivat määrän 14:ään.

 

Taulukko 2. Julkisen CBG-asemaverkon kehitys vuoden 2017 aikana.

Kehitysindikaattori

2017

Muutos (2016)

Julkisia CBG-asemia

34

+ 10

Julkisia CBG100-asemia

33

+ 9

Julkisten CBG-asemien operaattoreita

14

+ 7

CBG-asemien osuus julkisista CMG-asemista

92 %

– 0,5 %

Alueita, joissa julkisia CBG100-asemia

6/8

+ 3

Maakuntia, joissa julkisia CBG100-asemia

12/19

+ 4

Kaupunkialueita, joissa julkisia CBG-asemia

19/37

+ 6

Maakuntia, joissa asemia kaikilla kaupunkialueilla

5/19

+ 2

TOP10-kaupunkeja, joissa julkisia CBG-asemia

8

+ 4

TOP20-kaupunkeja, joissa julkisia CBG-asemia

13

+ 6

Kaupunkialueiden ulkopuolisia kuntia, joissa julkisia CBG-asemia

4/244

+ 1

Valtateitä, joilla julkisia CBG-asemia

26/34

+ 6

Kantateitä, joilla julkisia CBG-asemia

12/43

+ 5

Valtateitä, joissa 150 km vaatimus toteutettu

12/34

+ 1

 

Alueellinen laajeneminen oli asemaverkon kehityksen näkyvin piirre vuonna 2017. Asemaverkko laajeni kolmelta kuudelle alueelle, joten asemat puuttuvat enää vain kahdelta Suomen kahdeksasta alueesta. Neljä maakuntaa sai vuonna 2017 ensimmäisen asemansa, joten julkisia CBG-asemia sisältävien maakuntien määrä nousi 8:sta 12:een. Enää 7 maakuntaa jäi edelleen julkisen asemaverkon ulkopuolelle. Useimmat uusista asemista sijoittuivat suuriin kaupunkeihin. Ensimmäinen asema avattiin kuuden väkiluvultaan 20 suurimman kunnan (TOP20) joukossa olevan kaupungin alueella, joten vuoden lopussa julkisia CBG-asemia löytyi 13 TOP20-kaupungista. Näidenkin sisällä painotus oli 10 kaikkein suurimmassa kaupungissa. TOP10-kaupungeista peräti neljä sai vuonna 2017 ensimmäisen asemansa, joten jäljelle jäi enää kaksi CBG-asemia vailla olevaa TOP10-kaupunkia. Suomen 37 kaupunkialueesta 6 sai ensimmäisen asemansa vuoden 2017 aikana, joten vuoden lopussa CBG-asemia löytyi 19 kaupunkialueelta.

Asemaverkko laajeni tieverkossa sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävällä tavalla. Vuoden 2017 aikana 6 valtatietä ja 5 kantatietä saivat ensimmäisen asemansa, ja yhdellä valtatiellä saavutettiin EU:n infradirektiivin edellyttämä korkeintaan 150 km asemaväli. Tämä kehitys oli oleellista sekä kansallisen että alueellisen asemaverkon kattavuuden kannalta. Sen lisäksi saavutettiin kansainvälisen kattavuuden kannalta merkittävä virstanpylväs, kun Oulun aseman ansiosta matka Suomesta maanteitse Ruotsin CBG-asemaverkkoon puolittui 260 km:iin eli biokaasutoimintamatkan sisälle kaikissa biokaasun käyttöön kykenevissä automalleissa. Sen seurauksena Suomen ja Ruotsin sekä sen kautta Länsi- ja Etelä-Euroopan välisessä liikenteessä ei enää vaadita bensiiniä eikä dieselöljyä.

Liikennebiokaasun tuotantokapasiteetti kasvoi huomattavasti. Vuoden 2017 aikana liikennebiokaasun tuotantokapasiteetti kasvoi 23 %, kun liikennebiokaasun tuotantolaitosten määrä nousi kuudella 11:stä 17:ään. Ajoneuvokäyttöön soveltuvasta jalostetusta biokaasusta kuitenkin valtaosa kulutettiin lämmitykseen.  

 

Lähteet:

  • Huttunen MJ, Kuittinen V & Lampinen A (2018) Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 21 – Tiedot vuodelta 2017. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 33, School of Forest Sciences, Faculty of Science and Forestry, University of Eastern Finland, Joensuu, 50 s.
  • Lampinen A (2011) Liikennebiokaasun käyttö Suomessa 1941-2011. Teoksessa: Huttunen MJ & Kuittinen V: Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 14 – Tiedot vuodelta 2010. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 5, School of Forest Sciences, Faculty of Science and Forestry, University of Eastern Finland, Joensuu, 12-13.
  • Lampinen A (2012) Liikennebiokaasun käyttöönotto Suomessa. Tekniikan Waiheita 30(1)5-20.
  • Lampinen A (2018a) Biokaasun liikennekäyttö Suomessa vuonna 2017. Teoksessa: Huttunen MJ, Kuittinen V & Lampinen A: Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 21 – Tiedot vuodelta 2017. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 33, School of Forest Sciences, Faculty of Science and Forestry, University of Eastern Finland, Joensuu, 22-37.
  • Lampinen A (2018b) Suomen biokaasubussikannan kehitys – Erityisraportti. Teoksessa: Huttunen MJ, Kuittinen V & Lampinen A: Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 21 – Tiedot vuodelta 2017. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 33, School of Forest Sciences, Faculty of Science and Forestry, University of Eastern Finland, Joensuu, 38-47.