Uudet biokaasubussit 2018

Uudet biokaasubussit 2018

Julkaistu toukokuussa 2018

 

Kansikuva: Ensimmäinen (v. 2013) Lahdessa valmistettu biokaasubussi (Scania OmniExpress 3.20 Biokaasu) Trelleborgissa Ruotsissa koulubussikäytössä.

 

Tässä annetaan luettelo uusista suomalaisvalmisteisista sekä merkkimaahantuoduista biokaasun käyttöön kykenevistä bussimalleista. Erillistuonnin kautta saatavissa on erittäin paljon suurempi valikoima, koska biokaasubussien valmistajia on globaalisti yli 100 ja tarjolla on busseja kaikenlaisiin käyttötarkoituksiin ja myös monilla muilla teknologioilla kuin tässä esitellyistä malleista löytyy.

Kaikki luetellut mallit kuuluvat ajoneuvoluokkaan M3, koska tällä hetkellä M2-ajoneuvoluokan metaaniautoja ei sisälly kotimaisten valmistajien eikä merkkimaahantuojien valikoimiin. Korkeintaan 16-paikkaisten minibussien kuljettamiseen riittää D1-ajokortti; muut mainitut autot edellyttävät kuljettajalta D-ajokorttia.

 

Biokaasuauto tarkoittaa autoa, jossa on paineistetun (CBG) tai nesteytetyn (LBG) biokaasun käyttömahdollisuus. Biokaasuautot ovat metaaniautoja (MGV), joten ne voivat käyttää myös mitä tahansa muuta uusiutuvaa metaanilajia sekä myös fossiilisia metaanilajeja. Pelkästään metaania käyttävistä busseista alla olevissa taulukoissa löytyy yksi teknologia:

Monofuel-CMG =

  • polttoaineena vain paineistettu metaani (CMG = Compressed Methane Gas) eli mm. biokaasu (CBG) ja maakaasu (CNG)
  • moottorina ottomoottori

 

On myös olemassa busseja, jotka metaanin lisäksi pystyvät käyttämään muita energianlähteitä. Alla olevista taulukoista löytyy yksi vaihtoehto:

Bifuel-CMG/bensiini =

  • polttoaineeksi käy sekä metaani että bensiini kaksoispolttoainejärjestelmän avulla siten, että niitä voi käyttää yksi kerrallaan, mutta ei samanaikaisesti
  • moottorina ottomoottori

 

 

A. Suomalaisvalmisteiset biokaasubussit

Taulukko 1 sisältää nykyään Suomessa valmistettavat biokaasubussimallit. Scanian Lahden tehtailla on valmistettu biokaasubusseja vuodesta 2013. Ensin valmistettiin OmniExpress 3.20 -mallia (ks. kansikuva). Vuodesta 2015 alkaen on valmistettu niiden tilalle tullutta Interlinkiä (Kuva 1) sekä vuodesta 2017 alkaen lisäksi Citywide Suburbania. Toistaiseksi kaikki Lahdessa valmistuneet biokaasubussit on myyty ulkomaille, joten Suomen ajoneuvokannassa niitä ei ole. Niitä on satunnaisesti nähtävissä liikenteessä Lahden seudulla, jossa niitä koeajetaan lahtelaisten biojätteistä tuotetulla biokaasulla ennen toimituksia ulkomaisille asiakkaille. Biokaasun paikallinen saatavuus oli välttämätön edellytys Scanian biokaasubussien valmistuksen aloittamiselle Lahdessa.

 

Taulukko 1. Suomessa nykyään valmistettavat biokaasubussimallit.

Tehdas Merkki ja malli Teknologia Pituus [m] Rakenne Teho [hv] Matkustajia Sovellusalueet
Scania, Lahti Scania Interlink LD Biokaasu Monofuel-CMG 10,9-
15,0
2-3 akselia: midi, normaali, teli 280-320 40-71 Kaupunki-, seutu- ja tilausliikenne; toimintasäde 400-800 km
Scania, Lahti Scania Citywide LE Suburban Biokaasu Monofuel-CMG 11,0-
14,9
2-3 akselia: normaali, teli 280-320 40-80 Kaupunki- ja seutuliikenne; toimintasäde 400-800 km

Kuva 1. Lahdessa valmistetun biokaasubussin esittely kansainväliselle ammattilaisyleisölle Hannoverin IAA-messuilla vuonna 2016.

 

 

B. Minibussit

Minibussit poikkeavat monella tavoin muista (tavallisista) busseista, joten ne käsitellään erikseen. Minibussit perustuvat 3,5-7,5 tonnin pakettiautoihin, joten ne ovat kapeampia, lyhyempiä ja kevyempiä kuin tavalliset bussit. Ne ovat aerodynaamisesti oikein suunniteltuja (Kuva 2), joten ne soveltuvat myös moottoritienopeuksiin: niiden ilmanvastuskerroin on noin puolet tavallisten bussien ilmanvastuskertoimesta, mikä merkitsee puolet pienempää ilmanvastuksen tuottamaa jarrutustehoa. Koska perustana on korkeintaan 7,5 tonnin pakettiauto, ne ovat korkeintaan hieman yli 9 m pituisia ja niihin mahtuu korkeintaan hieman yli 40 matkustajaa. Minibusseja sovelletaan kaikenlaisiin käyttötarkoituksiin paikallisesta palveluliikenteestä kansainvälisiin tilausmatkoihin.

Minibussit jakautuvat kokonsa sekä ajoneuvoluokkaa ja ajokorttia koskevien muodollisten vaatimustensa perusteella seuraaviin viiteen luokkaan:

  1. B-ajokortilla kuljetettavissa olevat M1-ajoneuvoluokan minibussit, joissa on tilaa korkeintaan 8 matkustajalle, auton kokonaismassa on korkeintaan 3,5 tonnia ja pituus korkeintaan 5 m. Muodollisesti ne kuuluvat henkilöautojen alaluokkaan tila-autot. Ne perustuvat N1-ajoneuvoluokan pakettiautoihin.
  2. D1-ajokortin vaativat M2-ajoneuvoluokan minibussit, joissa on tilaa korkeintaan 16 matkustajalle, auton kokonaismassa on korkeintaan 5 tonnia ja pituus korkeintaan 8 m. Nämä kuten myös luokkien 3-5 minibussit perustuvat N2-ajoneuvoluokan raskaisiin pakettiautoihin.
  3. D-ajokortin vaativat M2-ajoneuvoluokan minibussit, joissa on tilaa yli 16 matkustajalle (mutta käytännössä korkeintaan 20), auton kokonaismassa on korkeintaan 5 tonnia ja pituus korkeintaan 8 m.
  4. D1-ajokortin vaativat M3-ajoneuvoluokan minibussit, joissa on tilaa korkeintaan 16 matkustajalle, auton kokonaismassa on yli 5 tonnia (mutta alle 7,5 t) ja pituus korkeintaan 8 m.
  5. D-ajokortin vaativat M3-ajoneuvoluokan minibussit, joissa on tilaa yli 16 matkustajalle (mutta vain harvoin yli 40), auton kokonaismassa on yli 5 tonnia (käytännössä korkeintaan 7,5 tonnia) ja pituus voi ylittää 8 m (mutta on käytännössä alle 10 m).
 

Taulukkoon 2 on koottu merkkimaahantuonnissa olevat biokaasuminibussimallit. Niitä on saatavissa sekä korkeintaan 16 matkustajalle eli D1-ajokortin vaativana että yli 16 matkustajalle eli D-ajokortin vaativana. Tarjolla on sekä monofuel- että bifuel-autoja.

 

Taulukko 2. Merkkimaahantuodut minibussit.

Merkki ja malli Teknologia Matkustajia Massa
[t]
Pituus
[m]
Minibussi-
luokka
Iveco Daily Minibus Natural Power G Monofuel-CMG 12-19 5,6 7,1 4-5
Iveco Daily Minibus Natural Power N Bifuel-CMG/bensiini 12-19 5,6 7,1 4-5
Kutsenits City VI/VII CNG Bifuel-CMG/bensiini 16-45 5,5-7,5 7,4-8,7 4-5

 

Taulukon autot kuuluvat ajoneuvoluokkaan M3, mutta Suomen autokannasta löytyy myös M2-ajoneuvoluokan biokaasuminibusseja (Kuva 2). Kuvan 2 minibussi on Suomessa konvertoitu dualfuel-diesel eli siinä on dieselmoottori ja se toimii sekä biokaasulla että dieselöljyllä. Dualfuel-minibusseja ei tehdasvalmisteisena ole saatavilla edes erillistuomalla.

Kuva 2. Hämeen haja-asutusalueiden reittiliikenteessä sekä koko Suomen biokaasutankkausasemaverkoston alueella tilausliikenteessä palveleva biokaasua käyttävä Meitin enerkian operoima M2-ajoneuvoluokan vuosimallin 2004 Iveco Daily Minibus, jossa on tilaa 18 matkustajalle. Se kuuluu minibussiluokkaan 3.

 

Ajoneuvoluokan M1 biokaasuminibussit soveltuvat erityisen hyvin kunnallisiin palveluihin, varsinkin liikuntarajoitteisille suunnattuihin sekä koulukuljetuksiin. Suomessa ensimmäinen sellainen auto (MB Sprinter 316 NGT) otettiin käyttöön vuonna 2009, mutta toistaiseksi niitä ei ole operoitu biokaasulla. Näitä automalleja ei enää löydy merkkimaahantuojien listoilta.

 

 

C. Tavalliset bussit

Tavallisten bussien rakenteellinen perusta on sama kuin muilla raskailla autoilla, siis kuorma-autoilla ja raskailla erikoisautoilla. Minibusseihin verrattuna ne ovat leveämpiä, pidempiä ja raskaampia. Suomen kaikki nykyiset tavalliset bussit edustavat aerodynaamisesti huonointa tieliikenteessä sallittua teknologiaa. Tiiliskiven muoto tarkoittaa, että niiden ilmanvastuskerroin on kaksinkertainen minibusseihin verrattuna. Käytännössä siitä ei koidu energiatehokkuushaittaa kaupunkiliikenteessä (korkeintaan 50 km/h), mutta jo 100 km/h nopeudessa niiden aerodynaaminen heikkous rankaisee voimakkaan energiankulutuksen lisääntymisen kautta ja sitä suuremmat nopeudet ovat niiltä kielletty. Hyvää aerodynaamista suunnittelua edustavia busseja on tarjolla (esim. Iveco Crealis Natural Power -mallit Taulukossa 3), mutta sellaisia ei ole käytössä Suomessa. Biokaasubussien valmistus ja käyttö on aina painottunut kaupunkibussikäyttöön korkeintaan 50 km/h nopeuksiin, jossa tiiliskiven kaltainen aerodynamiikka ei tuota energiatehokkuusrangaistusta (Kuva 3). Lisäksi merkittävänä sovelluksena ovat seutuliikennebussit, jotka säännöllisesti ajavat myös 80 km/h alueilla, mutta valtaosa ajosta kuitenkin tapahtuu korkeintaan 50 km/h alueilla. Lentokenttäbussit ja koulukuljetukset sekä muut palvelulinjat ovat muita esimerkkejä kokonaan tai valtaosin alhaisten nopeuksien sovelluksista. Niiden kaikkien on luvallista ajaa myös 100 km/h alueella, mutta biokaasubussien valmistus ja käyttö nimenomaisesti 100 km/h ajoon painotettuna on harvinaista.

Bussit on jaettavissa rakenteellisin perustein seuraaviin luokkiin:

  1. Valtaosa bussiliikenteestä hoidetaan n. 12-metrisillä (+/- 1 m) 2-akselisilla perusbusseilla, joissa tyypillisesti on noin 40 istumapaikkaa.
  2. Midibussit eroavat perusbusseista vain pituuden (8-11 m) osalta. Niitä käytetään mm. syöttöliikenteessä. Niissä on tyypillisesti noin 30 istumapaikkaa.
  3. Telibussit ovat 13,5-15 metriä pitkiä 3-akselisia autoja, jotka tarjoavat perusbusseja suuremman, noin 50 istumapaikan, matkustajakapasiteetin.
  4. Nivelbussit ovat nivelellä varustettuja moniakselisia yleensä 18-20 m pitkiä kaupunkibusseja, joihin mahtuu yli 100 matkustajaa.
  5. Kaksoisnivelbussit ovat yleensä 24-26 metriä pitkiä yli 200 matkustajan busseja ja tarkoitettu hoitamaan pääosa BRT-järjestelmien (Bus Rapid Transit = raitiovaunuja vastaava nopea ja suuren kapasiteetin liikennejärjestelmä) liikenteestä.  
  6. Kaksikerrosbussit ovat perusbussien pituisia (yleensä 12 m), mutta niissä on 2 kerrosta ja tyypillisesti 100 matkustajan kapasiteetti.

 

Useissa bussilajeissa, kuten kaupunki- ja seutubusseissa, istumapaikkojen lisäksi sallitaan seisomapaikat, josta syystä niiden matkustajamäärät eivät aina ole toisiinsa verrannollisia.

Kaikkien luokkien busseja on saatavissa ja niitä käytetään biokaasulla, mutta Suomen merkkimaahantuojien valikoimissa luokkien 5 ja 6 edustajia ei ole. Suomen malliston bussit (muut kuin minibussit) on koottu taulukkoon 3. Saatavissa on sekä kaupunki-, BRT-, seutu-, kaukoliikenne- että yleisbusseja. Useita nivelbussimalleja on tarjolla tavanomaisten 2-3-akselisten bussimallien (Kuva 3) lisäksi eli bussiluokista 1-4 edustajia löytyy.

 

Taulukko 3. Merkkimaahantuodut tavalliset bussit.

Merkki ja malli

Pituus [m]

Teknologia

Tyyppi

Bussi-
luokka

Iveco Urbanway Natural Power

10,5-12

Monofuel

Matalalattia-kaupunkibussi

1-2

Scania Citywide LF Biokaasu

10,9-12

Monofuel

Matalalattia-kaupunkibussi

1-2

Scania Interlink LD Biokaasu

10,9-15

Monofuel

Yleisbussi

1-3

Scania Citywide LE Suburban Biokaasu

11-14,9

Monofuel

Seutubussi

1, 3

MAN Lion's City biogas

12

Monofuel

Matalalattia-kaupunkibussi

1

MAN Lion's City Ü biogas

12

Monofuel

Kaukoliikennebussi

1

Iveco Crossway City Natural Power

12

Monofuel

Normaali kaupunkibussi

1

Iveco Crossway Line Natural Power

12

Monofuel

Seutubussi

1

Iveco Crealis Natural Power

12

Monofuel

BRT-syöttöliikennebussi

1

Solaris Urbino 12 CNG

12

Monofuel

Normaali kaupunkibussi

1

Scania Citywide LE Biokaasu

12-14,8

Monofuel

Normaali kaupunkibussi

1, 3

MAN Lion’s City C/L biogas

13,7-14,7

Monofuel

Matalalattia-kaupunkibussi

3

MAN Lion’s City C/L LE biogas

13,7-14,7

Monofuel

Normaali kaupunkibussi

3

Solaris Urbino 18 CNG

18

Monofuel

Normaali nivelbussi

4

Iveco Crealis Natural Power

18

Monofuel

BRT-nivelbussi

4

Iveco Urbanway Natural Power

18

Monofuel

Matalalattia-nivelbussi

4

Scania Citywide LFA Biokaasu

18

Monofuel

Matalalattia-nivelbussi

4

Scania Citywide LEA Biokaasu

18,1

Monofuel

Normaali nivelbussi

4

MAN Lion’s City G/GL LE biogas

18-18,8

Monofuel

Normaali nivelbussi

4

MAN Lion’s City G/GL biogas

18-19

Monofuel

Matalalattia-nivelbussi

4

 

Kuva 3. Vaasan kaupunkiliikenteessä käytetään biokaasua sekä 2-akselisissa perusbusseissa (a) että 3-akselisissa telibusseissa (b). Ne ovat Scanian Citywide LE Biokaasu -malleja.

 

Kuvan 3 kaksi bussiluokkaa ovat olleet hallitsevassa asemassa metaanibussien käytön koko vuonna 1996 alkaneen historian aikana Suomessa. Niiden lisäksi midibussiliikennettä on aiemmin ollut, mutta ei enää. Metaanikäyttöisiä nivelbusseja ei koskaan ole ollut Suomen liikenteessä. Kiintoisana erona, Tanskassa biokaasubussiliikennöinti aloitettiin vasta viime vuonna, mutta tilaamalla heti käyttöön 41 kpl MANin 19-metrisiä 147 matkustajan nivelbusseja, joilla otettiin kerralla haltuun valtaosa Kööpenhaminan kaupunkibussiliikenteen matkustajasuoritteesta (Kuva 4). Nämä MANin bussit ovat suurimpia Suomen merkkimaahantuontiluettelossa löytyvistä malleista (Taulukon 3 viimeinen rivi), ja ne ansioituivat poikkeuksellisen hyvillä ympäristömeriiteillään tultuaan valituksi heti markkinoille tullessaan Euroopan vuoden bussiksi 2015. MANin Lion's City -malliston perus- ja telibusseja (mutta ei nivelbusseja) käytettiin kokonaan tai osittain pääkaupunkiseudun WC-jätteistä tuotetulla biokaasulla Helsingin ja Vantaan kaupunkiliikenteessä joulukuusta 2012 joulukuuhun 2017, jonka jälkeen ne siirtyivät kunnallispoliittisilla päätöksillä maakaasukäyttöisiksi.

Merkkimaahantuotavien mallien listalta (Taulukko 3) puuttuvia bussiluokkien 5 (BRT-järjestelmien 2-nivelbussit) ja 6 (2-kerrosbussit) edustajia ei koskaan ole ollut Suomen liikenteessä.

Kuva 4. Tanskan ensimmäiset 41 biokaasubussia Kööpenhaminassa vuonna 2017 ovat Suomenkin merkkimaahantuontiluettelosta löytyvää 147 matkustajan nivelbussimallia MAN Lion’s City GL biogas.