Kattavuus

Teksti: Ari Lampinen, joulukuu 2014

Viimeisin päivitys huhtikuussa 2019

 

 

Tällä sivulla seurataan EU:n puhtaan liikenteen infrastruktuuridirektiivin mukaisen metaaniasemaverkon kansallisen kattavuuden saavuttamista Suomessa ottaen huomioon EU:n ilmastopolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteet.

 

EU:n vuonna 2014 julkaistun puhtaan liikenteen infrastruktuuridirektiivin velvoitteet koskevat metaani-, vety- ja sähköasemia riippumatta primäärienergialähteestä, mutta useat muut direktiivit (mm. UE-direktiivi) edellyttävät uusiutuvaa primääristä liikenne-energiaa. Tällä Suomen asemakattavuuden kehitystä seuraavalla sivulla keskitytään uusiutuvan metaanin (UE-metaanin) tankkausverkoston kehitykseen. Sen lisäksi huomioita esitetään myös fossiilimetaanin tankkausverkoston kehityksestä, koska sekin muodollisesti kontributoi infrastruktuuridirektiivin velvoitteiden toteuttamiseen, vaikka ei vaikuta kestävän liikenteen energiajärjestelmän  luomiseen eikä UE-liikenteen kehitystä ja liikenteen ilmastovaikutusta koskevien direktiivien toteutukseen.

Puhtaan liikenteen infrastruktuuridirektiivi edellyttää koko EU:n kattavan julkisen ja avoimen metaaniasemaverkon rakentamista. EU:n laajuinen metaaniliikkuvuus edellyttää avoimia asemia (joissa erillissopimuksia operaattoreiden kanssa ei velvoiteta), mutta myös muut julkiset asemat palvelevat kattavuuden kehitystä vähintään paikallisesti ja alueellisesti.  Lisäksi huomioita annetaan myös yksityisista UE-metaaniasemista, koska nekin vaikuttavat UE-liikenteen ja sitä koskevien direktiivien toteutukseen. Varsinkin raskaan liikenteen yksityiset asemat ovat nyt ja tulevaisuudessa merkittävässä roolissa UE-metaanin kokonaiskulutuksen kehityksessä. Direktiivi koskee kaikkea liikennettä ja se sisältää suoria velvoitteita maantie- ja vesiliikenteelle. Toistaiseksi Suomessa on otettu käyttöön vain maantieliikennettä (ja liikkuvia työkoneita) palvelevia UE-metaaniasemia, joten muita liikennemuotoja ei alla käsitellä. Infrastruktuuridirektiiviin jäi valmistelun epätarkkuuksien ja poliittisten kompromissien seurauksena joitakin direktiivin tarkoituksen vastaisia heikkouksia, jotka tässä ohitetaan. Oletus on, että niitä tullaan korjaamaan direktiivin tulevissa päivityksissä.

Taulukossa 1 annetaan yhteenveto maantieliikennettä koskevista päävelvoitteista infrastruktuuridirektiivin tarkoituksen mukaisesti jättäen sen tulevaisuudessa korjattavat osat huomiotta. Taulukko sisältää myös uusiutuvaa metaania koskevat tavoitteet, joissa infrastruktuuridirektiivin lisäksi useat muut direktiivit on otettu huomioon, sekä toteutuksen tilanteen yhteenvedon.

 

Taulukko 1. Yhteenveto maantieliikennettä koskevista velvoitteista, tavoitteista ja toteutuksen tilanteesta.

Kehityskohde Velvoite Tavoite Toteutuksen tilanne
1. Maantieliikenteen CMG-verkko 2020 Julkisia asemia kaikilla kaupunkialueilla ja kaikkien pääväylien varrella korkeintaan 150 km etäisyydellä, yhteensä vähintään 55. Velvoitteen toteutus CBG-asemilla. Vähintään 1 asema 100.000 asukasta kohti. Kaupunkialuetavoite toteutunut 19/36 kaupunkialueella. Pääväylätavoite toteutunut 8/17 pääväylällä. Asematiheystavoite toteutunut 5/19 maakunnassa. Julkisia CMG-asemia 40, joista 36 CBG-asemia.
2. Maantieliikenteen CMG-verkko 2025 Korkeintaan 150 km etäisyys julkisten asemien välillä koko maan kattavassa asemaverkossa. Velvoitteen toteutus vähintään 100 julkisella CBG-asemalla, joita on sijoitettu kaikille valta- ja kantateille sekä kaikkien maakuntien suurimpiin taajamiin. Julkisia CBG-asemia 6/8 Eurooppatiellä, 21/28 valtatiellä, 11/43 kantatiellä, 6/8 alueella ja 12/19 maakunnassa, joista 7 maakunnassa enimmäisetäisyys lähimmälle asemalle < 150 km.
3. Maantieliikenteen LMG-verkko 2025 Korkeintaan 400 km etäisyys julkisten asemien välillä TEN-T-ydinverkossa (Naantali-Vaalimaa + Helsinki-Tornio). Velvoitteen toteutus vähintään 9 LBG-asemalla. Tavoitteen toteuttamista ei ole käynnistetty: LBG-asemia ei ole. LNG-asemia on 4, joilla velvoite on saavutettu valtatiellä Naantali-Vaalimaa ja toteutettu osittain valtatiellä Helsinki-Tornio.
4. Maantieliikenteen CBG/LBG-verkko 2050 Fossiilisen metaanin liikennekäyttö loppunut. > 1000 julkista sekä raskasta liikennettä palvelevaa suurta yksityistä asemaa. 6 julkista ja muutama yksityinen fysikaalisen biokaasun tankkausasema.

 

Taulukkoon 2 on koottu UE-metaaniasemaverkon kattavuuden kehityksen kannalta keskeiset indikaattorit ja niiden muutokset. Asemaverkon kattavuus/20 km tarkoittaa korkeintaan 20 km päässä julkiselta CBG-asemalta asuvien määrää. Asemakartan liikennemerkit peittävät oletusnäkymällä aluetta noin 20 km säteeltä tankkausaseman ympäriltä, joten kattavuusalue jää liikennemerkkien alle (tämä ei päde, mikäli karttaa suurennetaan tai pienennetään). CBG-kunnalla tarkoitetaan kuntaa, jonka alueella on julkisia CBG-asemia tai joka kuuluu kokonaan tai osittain julkisia CBG-asemia sisältävään kaupunkialueeseen.

 

Taulukko 2. UE-metaaniasemaverkon kattavuuden kehityksen perusindikaattorit.

Indikaattori Tilanne Muutos 2017 Muutos 2018 Muutos
2019
Julkisia CBG-asemia 36 +10 +1 +1
Julkisia CBG100-asemia 35 +9 +1 +1
Avoimia julkisia CBG100-asemia 34 +8 +1 +2
Suuria yksityisiä raskaan liikenteen CBG-asemia 1 +1 -1 -
LBG-asemia 0 - - -
Julkisia fysikaalisen biokaasun tankkausasemia 6 +5 -2 -1
Julkisten CBG-asemien operaattoreita 11 +7 -2 -1
Julkisia UE-metaaniasemia/100.000 asukasta 0,65 +42% +3% +3%
Alueita, joissa asematiheystavoite toteutunut 1/8 (13%) - - +1
Maakuntia, joissa asematiheystavoite toteutunut 5/19 (26%) +3 -1 -
Kaupunkialueita, joissa asematiheystavoite toteutunut 15/36 (42%) +4 +1 -
Alueita, joissa CBG100-asemia 6/8 (75%) +3 - -
Maakuntia, joissa CBG100-asemia 12/19 (63%) +4 - -
Kaupunkialueita, joissa CBG-asemia 19/36 (53%) +6 - -
CBG-kuntia 44/311 (14%) +13 -2 -
CBG-asemia kaupunkialueilla 29 +8 +2 -
CBG-asemia sisältävien kaupunkialueiden väkiluku 2,5 milj. +28% -4% -
- sen osuus Suomen väkiluvusta 45 % +28% -4% -
TOP10-kaupunkeja, joissa CBG-asemia 7 (70%) +4 -1 -
TOP20-kaupunkeja, joissa CBG-asemia 13 (65%) +6 - -
CBG-asemia TOP20-kaupungeissa 21 +7 +2 -
Kaupunkialueiden ulkopuolisia kuntia, joissa CBG-asemia 3/243 (1%) +1 -1 -
CBG-asemia kaupunkialueiden ulkopuolella 7 +2 -1 +1
Asemaverkon kattavuus/20 km (väkiluku) 2,6 milj. +28% -5% +1%
- sen osuus Suomen väkiluvusta 47 % +28% -5% +1%
Alueita, joissa CBG-asemia kaikilla kaupunkialueilla 1/7 (14%) - +1 -
Maakuntia, joissa CBG-asemia kaikilla kaupunkialueilla 5/18 (28%) +2 - -
Maakuntia, joissa 150 km tavoite toteutunut 7/19 (37%) +3 -2 -
Pääväyliä, joissa 150 km vaatimus toteutettu 8/17 (47%) +1 - -
CBG-asemia pääväylien varrella (< 2 km etäisyydellä) 28 +8 +2 -
Maakuntia, joissa CBG-asemia kaikilla pääväylillä 6/18 (33%) +4 -1 -
Alueita, joissa CBG-asemia kaikilla pääväylillä 1/7 (14%) +2 -1 -
Pääväyliä, joiden varrella CBG-asemia 14/17 (82%) +2 - -
Eurooppateitä, joiden varrella CBG-asemia 6/8 (75%) - - -
Muita valtateitä, joiden varrella CBG-asemia 21/28 (75%) +6 -1 -
Muita pääteitä, joiden varrella CBG-asemia 11/47 (23%) +5 -1 -

 

Indikaattori

2017 lopussa

Muutos 2017

 

Julkisia CBG-asemia

34

+10 (+42 %)

 

Julkisia CBG100-asemia

33

+9 (+38 %)

 

Julkisia LBG-asemia

0

-

 

Julkisten CBG-asemien operaattoreita

14

+7 (+100 %)

SE

Alueita, joissa julkisia CBG100-asemia

6/8 (75 %)

+3 (+100 %)

SE

Maakuntia, joissa julkisia CBG100-asemia

12/19 (63 %)

+4 (+50 %)

 

Kaupunkialueita, joissa julkisia CBG-asemia

19/37 (51 %)

+6 (+46 %)

 

Julkisia CBG-asemia kaupunkialueilla

27

+8 (+42 %)

 

Julkisia CBG-asemia sisältävien kaupunkialueiden väkiluku

2,6 miljoonaa

(+28 %)

 

- Sen osuus Suomen väkiluvusta

47 %

(+28 %)

 

TOP10-kaupunkeja, joissa julkisia CBG-asemia

8 (80 %)

+3 (+60 %)

 

TOP20-kaupunkeja, joissa julkisia CBG-asemia

13 (65 %)

+6 (+86 %)

 

Kaupunkialueiden ulkopuolisia kuntia, joissa julkisia CBG-asemia

4/244 (2 %)

+1 (+33 %)

 

Julkisia CBG-asemia kaupunkialueiden ulkopuolella

7

+2 (+40 %)

 

Alueita, joissa julkisia CBG-asemia kaikilla kaupunkialueilla

0/8 (0 %)

-

 

Maakuntia, joissa julkisia CBG-asemia kaikilla kaupunkialueilla

5/19 (26 %)

+2 (+67 %)

=SE

Alueita, joissa 150 km vaatimus toteutettu

1/8 (13 %)

-

 

Maakuntia, joissa 150 km vaatimus toteutettu

9/19 (42 %)

+3 (+50 %)

 

Valtateitä, joilla julkisia CBG-asemia

26/34 (68 %)

+3 (+13 %)

 

Julkisia CBG-asemia valtateiden varrella (korkeintaan 2 km etäisyydellä)

29

+8 (+38 %)

 

Maakuntia, joissa CBG-asemia kaikilla valtateillä

1/19 (5 %)

-

 

Valtateitä, joissa 150 km vaatimus toteutettu

12/34 (35 %)

-

 

Kantateitä, joilla julkisia CBG-asemia

12/43 (23 %)

+4 (+50 %)

=SE

 



Lue lisää: https://www.cbg100.net/news/biokaasuasemaverkko-kasvoi-reilusti-vuonna-2017/

Taulukossa 3 annetaan julkisen CMG-asemaverkon toteutuksen tilanne kaupunkialueittain väkiluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Kunnan nimen jälkeen suluissa oleva luku kertoo väkiluvun mukaisen sijoituksen Suomen kuntien joukossa. Suomen yhteensä 36 kaupunkialueesta velvoite on toteutunut 20 kaupunkialueella (vihreä, sininen ja punainen teksti), joista 19 kaupunkialueella myös tavoite on toteutunut (vihreä ja sininen teksti), ja niistä 18 kaupunkialueella CBG100-asemilla (vihreä teksti). Tavoitteen toteuttaneiden kaupunkialueiden yhteenlaskettu väkiluku on 2,5 miljoonaa, joka on 45 % Suomen väkiluvusta.

Kaupunkialueet määritellään asukastiheyden perusteella, ja ne eivät noudata kuntarajoja. Direktiivin tarkoittama kaupunkialue ei ole täsmälleen sama kuin Suomessa kansallisesti määritelty. Direktiivissä on kyse biokaasuauton käytön mahdollistavan tankkauspalvelun läheisyydestä. Esimerkiksi Salon kunnassa sijaitseva asema ei sijaitse Suomen kansallisen määritelmän mukaisesti Salon kaupunkialueella, mutta direktiivin velvoitteen se täyttää, koska etäisyys Salon keskustaan on vain 5 km. Monet biokaasuasemat sijaitsevat jätekeskuksissa, jotka on tarkoituksellisesti sijoitettu kansallisen määritelmän mukaisten kaupunkialueiden ulkopuolelle, mutta silti keskusten läheisyyteen.

 

Taulukko 3. Kaupunkialueiden toteutus.

  Kaupunkialue Väkiluku Saavutettu Kuntia CMG-
 asemia
CBG-asemia CBG100-asemia
1. Helsinki 1.268.000 Tavoite 2011 Helsinki (1), Espoo (2), Vantaa (4) 10 9 9
2. Tampere 334.000 Tavoite 2011 Tampere (3), Nokia (33), Lempäälä (45) 4 3 3
3. Turku 272.000 Velvoite 2016 Turku (6) 1 0 0
4. Oulu 201.000 Tavoite 2017 Oulu (5) 1 1 1
5. Jyväskylä 123.000 ei Jyväskylä (7) 0 0 0
6. Lahti 119.000 Tavoite 2011 Lahti (8) 1 1 1
7. Kuopio 89.000 ei Kuopio (9) 0 0 0
8. Pori 84.000 Tavoite 2017 Pori (10) 1 1 1
9. Joensuu 68.000 ei Joensuu (12) 0 0 0
10. Vaasa 68.000 Tavoite 2017 Vaasa (15), Mustasaari (58) 1 1 0
11. Lappeenranta 56.000 Tavoite 2011 Lappeenranta (13) 1 1 1
12. Rovaniemi 53.000 ei Rovaniemi (17) 0 0 0
13. Kotka 52.000 Tavoite 2011 Kotka (19) 1 1 1
14. Seinäjoki 50.000 ei Seinäjoki (16) 0 0 0
15. Hämeenlinna 50.000 Tavoite 2017 Hämeenlinna (14) 1 1 1
16. Kouvola 48.000 Tavoite 2011 Kouvola (11) 1 1 1
17. Hyvinkää 43.000 Tavoite 2011 Hyvinkää (23) 1 1 1
18. Porvoo 38.000 Tavoite 2011 Porvoo (21) 1 1 1
19. Mikkeli 37.000 Tavoite 2017 Mikkeli (18) 1 1 1
20. Kokkola 37.000 ei Kokkola (22) 0 0 0
21. Rauma 34.000 ei Rauma (27) 0 0 0
22. Lohja 33.000 Tavoite 2013 Lohja (24) 1 1 1
23. Kajaani 30.000 ei Kajaani (30) 0 0 0
24. Salo 29.000 Tavoite 2018 Salo (20) 1 1 1
25. Imatra 28.000 Tavoite 2012 Imatra (40) 1 1 1
26. Riihimäki 28.000 Tavoite 2011 Riihimäki (38) 1 1 1
27. Kemi 27.000 ei Kemi (49) 0 0 0
28. Savonlinna 22.000 ei Savonlinna (32) 0 0 0
29. Forssa 21.000 Tavoite 2013 Forssa (67) 1 1 1
30. Pietarsaari 21.000 ei Pietarsaari (59) 0 0 0
31. Varkaus 19.000 ei Varkaus (52) 0 0 0
32. Raahe 19.000 ei Raahe (41) 0 0 0
33. Valkeakoski 17.000 ei Valkeakoski (50) 0 0 0
34. Tornio 17.000 ei Tornio (46) 0 0 0
35. Hamina 16.000 Tavoite 2013 Hamina (55) 1 1 1
36. Iisalmi 15.000 ei Iisalmi (48) 0 0 0
  YHTEENSÄ 2.537.000 19 + 1 / 36   32 29 28

 

Taulukkoon 4 on koottu CBG-asemaverkon toteutuksen tilanne 20 väkiluvultaan suurimmassa kaupungissa sisältäen julkiset asemat, suuret yksityiset asemat, liikennebiokaasun tuotantolaitokset sekä kaupunkibussiliikenne. Kaupunkibussiliikenne on tärkein liikennebiokaasun käyttösovellus; se on täysin kunnallisen päätösvallan alainen ja kunnallisesta päätöksenteosta riippuva. Väkiluvut ovat vuodelta 2018.

 

Taulukko 4. TOP20-kaupunkien toteutus.

  Kaupunki Väkiluku Julkisia CBG100-asemia 1.asema Tuotannon aloitus Huom.
1. Helsinki 645.482 4 2011 - Tuotantoa oli 1941-1946, suuri yksityinen CBG-asema oli 2012-2017, CBG-kaupunkibusseja oli 2012-2017
2. Espoo 280.247 3 2011 2012  
3. Tampere 232.407 2 2011 -  
4. Vantaa 224.397 2 2017 - CBG-kaupunkibusseja oli 2012-2017
5. Oulu 202.058 1 2017 2017  
6. Turku 189.930 0 - - CNG-asema 2016
7. Jyväskylä 140.240 0 - - CBG100-asema ja tuotantolaitos oli 2017-2018, CNG-asema 2017
8. Lahti 119.730 1 2011 2014  
9. Kuopio 118.100 0 - -  
10. Pori 84.585 1 2017 -  
11. Kouvola 84.001 1 2011 2011  
12. Joensuu 76.063 0 - -  
13. Lappeenranta 72.725 1 2011 - CBG-kaupunkibussiliikenne vuodesta 2019
14. Hämeenlinna 67.681 1 2017 -  
15. Vaasa 67.248 0 - - Julkinen ja suuri yksityinen CBG-asema sekä tuotanto kaupunkialueella 2017, CBG-kaupunkibussiliikenne vuodesta 2017
16. Seinäjoki 62.871 0 - -  
17. Rovaniemi 62.351 0 - -  
18. Mikkeli 54.047 2 2017 2017  
19. Kotka 53.263 1 2011 -  
20. Salo 52.792 1 2018 -  
  YHT. 13/20   21 2011 5/20  

 

Taulukko 5 kertoo toteutuksesta kaupunkialueiden ulkopuolella sisältäen julkiset biokaasuasemat ja liikennebiokaasun tuotantolaitokset. Osa taulukossa mainituista kunnista (Mikkeli, Lohja, Hyvinkää ja Mäntsälä) sisältyy osittain kaupunkialueille, mutta mainitut asemat eivät sijaitse kaupunkialueilla. Kunnan nimen jälkeen suluissa oleva luku kertoo väkiluvun mukaisen sijoituksen Suomen kuntien joukossa. Järjestys taulukossa on asetettu toteutusvuoden perusteella. Eräissä muissa kunnissa on yksityisiä CBG-asemia, mutta niitä ei taulukossa ole lueteltu.

 

Taulukko 5. Toteutus kaupunkialueiden ulkopuolella.

  Kunta Väkiluku Saavutettu CBG100-
asemat
Asemia
yhteensä
Tuotannon
aloitus
1. Laukaa (64) 19.000 2004 Leppävesi 1 2002
2. Lohja (24) 47.000 2011 Muijala 1 -
=3. Uusikaarlepyy (130) 8.000 2014 Jepua 1 2014
=3. Joutsa (187) 5.000 2014 Joutsa 1 2014
5. Mäntsälä (54) 21.000 2014 Mäntsälä 1 -
6. Mikkeli (18) 54.000 2017 Haukivuori 1 2017
7. Hyvinkää (23) 47.000 2019 Palopuro 1 2019
  YHTEENSÄ 7       7 5

 

Direktiivin velvoitteet eivät suoraan koske kaupunkialueiden ulkopuolisia kuntia, mutta niiden asemat vaikuttavat kokonaiskattavuuteen. Tavoitteena ei ole julkisten CBG-asemien perustaminen jokaiseen kuntaan, koska se ei ole tarpeen.

 

Vasemmalla olevalla kartalla on väritetty tumman vihreällä ja sinisellä 41 kuntaa, jotka kokonaan tai osittain kuuluvat tavoitteen toteuttaneisiin kaupunkialueisiin (Taulukko 3). Sininen tarkoittaa, että alueella ei ole CBG100-asemia. Vaalean vihreällä on väritetty 3 kaupunkialueiden ulkopuolista kuntaa, joiden alueella on vähintään yksi julkinen CBG-asema (Taulukko 5). Punaisella on väritetty 7 kuntaa, jotka kokonaan tai osittain kuuluvat velvoitteen, mutta ei tavoitetta, toteuttaneisiin kaupunkialueisiin (Taulukko 3). Mustalla väritetyt 19 kuntaa kuuluvat kaupunkialueisiin, joissa velvoitetta ei ole toteutettu (Taulukko 3). Valkoiseksi on jätetty kunnat, jotka ovat kaupunkialueiden ulkopuolella ja joiden alueella ei ole julkisia CMG-asemia. Osassa niistä on yksityisiä CBG-asemia, mutta niitä ei karttaan ole merkitty.

 

Taulukko 6 kertoo julkisen CMG-asemaverkon velvoitteen toteutuksen tilanteesta tieverkossa. Vuoden 2020 vaatimuksena on korkeintaan 150 km etäisyys julkisten asemien välillä maantieliikenteen pääväylillä (kartta oikealla).

Pääväylät on määritelty LVM-asetuksessa. Ne koostuvat valtateistä (Vt), Eurooppateistä (E), kantateistä (Kt), seututeistä (St) ja yhdysteistä (Yt). Ne eivät ole rajoittuneet valtateiden linjauksiin. Useista valtateistä vain osa on mukana pääväyläverkossa ja moni valtatie on jätetty kokonaan pääväyläverkon ulkopuolelle. Kaikki Eurooppatiet sisältyvät ainakin osittain pääväyläverkkoon. Toisessa vaiheessa vuonna 2025 velvoite laajenee koko Suomen kattavaksi.

Vuoden 2020 velvoite ja tavoite on saavutettu 8 pääväylällä. Näiden lisäksi 6 pääväylällä tavoite on toteutettu osittain. Loput 3 pääväylää odottavat toteuttamisen käynnistämistä. Paksunnetulla on kirjoitettu asemat, jotka yksin ovat toteuttaneet pääväylän tavoitteen. Tietyyppikohtaisesti asemia löytyy

  • 6/8 Eurooppatieltä (puuttuu: E4 ja E45)
  • 21/28 valtatieltä (puuttuu: 14, 16, 18, 21, 27, 28 ja 29)
  • 11/43 kantatieltä ja 0/4 Ahvenanmaan päätieltä
 

Taulukko 6. Toteutus maantieliikenteen pääväylillä.

Pääväylä

Tilanne

Asemat

Helsinki-Naantali (Vt1, Kt40, E18, E67)

Tavoite saavutettu 2011

4 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 70 km

Helsinki, Espoo, Lohja, Salo

Helsinki-Pori (Vt2, Vt1, E18)

Tavoite saavutettu 2013

4 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 130 km

Helsinki, Espoo, Forssa, Pori

Helsinki-Jalasjärvi (Vt3, E12)

Tavoite saavutettu 2014

4 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 140 km

Helsinki, Riihimäki, Hämeenlinna, Tampere

Helsinki-Inari (Vt4, E75)

Osittain toteutettu

1. asema 2011

Helsinki, Vantaa, Mäntsälä, Lahti, Joutsa, Oulu

Helsinki-Vaalimaa (Vt7, E18)

Tavoite saavutettu 2011

4 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 90 km

Helsinki, Porvoo, Kotka, Hamina

Helsinki(Vuosaari)-Kirkkonummi (Kt50, St103, E18)

Tavoite saavutettu 2017

3 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 20 km

Vantaa (2), Espoo

Turku-Oulu (Vt8, Vt4, E8)

Osittain toteutettu

1. asema 2014

Turku, Pori, Mustasaari, Uusikaarlepyy, Oulu

Turku-Niirala (Vt9, E63, Yt1851)

Osittain toteutettu

1. asema 2011

Turku, Tampere

Kajaani-Heinola(Lusi) (Vt5, E63)

Osittain toteutettu

1. asema 2017

Mikkeli

Kajaani-Loviisa(Koskenkylä) (Vt6)

Osittain toteutettu

1. asema 2011

Imatra, Lappeenranta, Kouvola

Kouvola-Rauma (Vt12)

Tavoite saavutettu 2014

4 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 130 km

Kouvola, Lahti, Tampere, Nokia

Kouvola-Kotka (Vt15, St355)

Tavoite saavutettu 2011

2 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 50 km

Kouvola, Kotka

Hanko-Mäntsälä (Vt25)

Tavoite saavutettu 2011

3 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 80 km

Lohja (2), Mäntsälä

Vaasa-Seinäjoki (Vt3, E12, Vt18)

Toteuttamista ei ole käynnistetty

 

Uusikaarlepyy(Jepua)-Jalasjärvi (Vt19)

Osittain toteutettu

1. asema 2014

Uusikaarlepyy

Tornio-Kilpisjärvi (Vt21, E4, E8, E45)

Toteuttamista ei ole käynnistetty

 

Tornio-Keminmaa (Vt29, E4, E8)

Toteuttamista ei ole käynnistetty

 

YHTEENSÄ: 17

TOTEUTETTU: 8/17

28+1 asemaa

 

 

Direktiivin velvoitteet ovat kansallisia, eivät maakunnallisia, mutta toteutuksen seurannassa maakunnallinen kehitys on hyvä mittari. Kartassa vasemmalla sekä taulukossa 7 esitetään tankkausverkon kattavuus Suomen 19 maakunnassa erilaisin perustein.

Kartalla on väritetty vihreällä 12 maakuntaa, joiden alueella on julkisia CBG100-asemia. Niistä on tumman vihreällä väritetty 5 maakuntaa, joissa vuoden 2020 asematiheystavoite on toteutunut eli niistä löytyy vähintään 1 julkinen CBG-asema 100.000 asukasta kohti. Mustalla väritetyistä 7 maakunnasta julkiset CBG-asemat puuttuvat.

Taulukossa 7 kehitystä tarkastellaan tarkemmin sisältäen asemien lisäksi tuotantolaitokset. Viidessä maakunnassa kaupunkialuetavoite (Taulukko 3) on saavutettu niiden kaikilla kaupunkialueilla. Kuudessa maakunnassa asemia löytyy kaikilta niiden kautta kulkevilta pääväyliltä (Taulukko 6). Seitsemän maakunnan alueella (saaret poislukien) etäisyys lähimpään julkiseen CBG-asemaan on korkeintaan 150 km. Se ei ole seurausta pelkästään kyseisten maakuntien alueella olevista asemista, vaan johtuu osittain naapurimaakuntien asemista. Jalostetun liikennebiokaasun tuotanto on käynnistetty 11 maakunnassa, joista kahdessa ei ole julkisia CBG-asemia. Tuotantolaitokset puuttuvat kolmesta julkisia asemia sisältävästä maakunnasta.

Ahvenanmaalla ei ole kaupunkialueita eikä pääväyliä, joten näitä saavutuksia tarkkaillaan vain 18 maakunnassa (Ahvenanmaalle on merkitty ohitussymboliksi "#").

 

Taulukko 7. Toteutus maakunnallisesti.

 

Maakunta

(väkiluku)

Tuotannon
aloitus

Julkisia CBG-asemia
(aloitus)

Asema-tiheys-
tavoite toteutunut

Asemia
kaikilla kaupunki-alueilla

Asemia kaikilla pääväylillä

150 km tavoite toteutunut

1. Keski-Suomi
(276.000)
2002
Laukaa
2 (2004)
Laukaa
       
2. Kymenlaakso
(174.000)
2011
Kouvola
3 (2011)
Kouvola
2011 2013 2011 2011
3. Uusimaa
(1.671.000)
2012
Espoo
15 (2011)
Helsinki
  2013 2017 2011
4. Pohjois-Pohjanmaa
(412.000)
2012
Haapajärvi
1 (2017)
Oulu
    2017  
5. Kanta-Häme
(172.000)
2013
Forssa
3 (2011)
Riihimäki
2013 2017   2011
6. Päijät-Häme
(201.000)
2014
Lahti
1 (2011)
Lahti
  2018   2011
7. Pohjanmaa
(181.000)
2014
Jepua
2 (2014)
Uusikaarlepyy
2017      
8. Etelä-Savo
(145.000)
2017
Haukivuori
2 (2017)
Mikkeli
2017   2017  
9. Varsinais-Suomi (479.000) 2018
Parainen
1 (2018)
Salo
      2018
10. Etelä-Karjala
(129.000)
  2 (2011)
Lappeenranta
2012 2012 2011 2012
11. Pirkanmaa
(515.000)
  3 (2011)
Tampere
    2014 2011
12. Satakunta
(219.000)
  1 (2017)
Pori
       
13. Kainuu
(73.000)
2016
Sotkamo
0        
14. Etelä-Pohjanmaa
(190.000)
2017
Kauhajoki
0        
=15. Lappi
(179.000)
           
=15. Keski-Pohjanmaa
(69.000)
           
=15. Pohjois-Savo
(246.000)
           
=15. Pohjois-Karjala
(162.000)
           
=15. Ahvenanmaa
(30.000)
      # #  

 

YHT.  19

11/19

12/19

5/19

5/18

6/18

7/19

2014 taulukossa oli mukana myös yksi yksityinen asema Helsingissä. Se on edelleen toiminnassa, mutta jätetty tästä taulukosta pois, koska siinä halutaan keskittyä julkiseen asemaverkkoon poikkeuksena maakunnat, joissa on vain yksityisiä asemia. Pohjois-Pohjanmaa on mukana, vaikka siellä ei enää vuoden 2016 lopussa ollut asemaa, koska siellä tapahtunut pioneerityö tulee muistaa.

Maakunta 1. asema Asemia 2016 Esimerkkikuntia Kattavuus Jalostamoita (1. käyttöön)
Keski-Suomi 2002 2 Laukaa, Jyväskylä, Joutsa 150.000 3 (2002)
Kymenlaakso 2011 3 Kouvola, Kotka, Hamina 160.000 2 (2011)
Uusimaa 2011 11 Espoo, Helsinki, Vantaa, Porvoo, Lohja, Hyvinkää, Mäntsälä 1.400.000 1 (2012)
Kanta-Häme 2011 2 Forssa, Riihimäki, Hyvinkää 40.000 2 (2013)
Päijät-Häme 2011 1 Lahti 100.000 1 (2014)
Pirkanmaa 2011 2 Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala 280.000  
Etelä-Karjala 2011 2 Lappeenranta, Imatra 90.000  
Pohjanmaa 2014 1 Uusikaarlepyy, Pietarsaari 10.000 1 (2014)
Pohjois-Pohjanmaa 2012
(yksityinen)
0   0 0 (2012)
Kainuu 2016 (yksityinen) 1 Sotkamo 10 1 (2016)
YHTEENSÄ 2002 25 Helsinki (1), Espoo (2), Tampere (3), Vantaa (4), Jyväskylä (7), Lahti (9), Kouvola (10), Lappeenranta (13), Kotka (19) > 2,2 milj. 11

 



Lue lisää: https://www.cbg100.net/suomen-biokaasutankkausverkosto/kattavuus/

 

Taulukkoon 8 on koottu toteutus alueittain asemien käyttöönottojärjestyksessä. Suomen julkinen CBG-tankkausverkko ulottuu 6 alueelle. Vain 2 alueella CBG-infrastruktuurin toteuttamista ei lainkaan ole aloitettu.

Vuoden 2020 asematiheystavoite (vähintään 1 julkinen CBG-asema 100.000 asukasta kohti) on saavutettu yhdellä alueella. Yhdellä alueella asemia löytyy kaikkien sen kautta kulkevien pääväylien varrelta ja sen kaikilta kaupunkialueilta. Ahvenanmaalla ei ole kaupunkialueita eikä pääväyliä, joten sen kohdalle on merkitty ohitussymboli "#".

Tuotannon aloitus tarkoittaa Taulukossa 8 jalostetun liikennebiokaasun tuotannon aloitusta julkisilla asemilla myyntiä varten. Neljällä alueella (Etelä-Suomi, Sisä-Suomi, Pohjois-Suomi ja Lounais-Suomi) liikennebiokaasun tuotanto käynnistettiin alunperin yksityisiä tankkausasemia varten. Niistä kolmessa (muut paitsi Lounais-Suomi) liikennebiokaasun tuotanto aloitettiin myöhemmin myös julkisia tankkausasemia varten. Kahdella alueella (Länsi-Suomi ja Itä-Suomi) liikennebiokaasun tuotanto käynnistettiin alunperin julkisia tankkausasemia varten.

 

Taulukko 8. Toteutus alueittain.

  Alue
(asukkaita)
1. CBG100-asema Julkisia
 CBG-
asemia
Asemia/
100.000 asukasta
(tavoitteen saavutus)
Asemia kaikilla pää-väylillä Asemia
kaikilla kaupunki-
alueilla
Tuo-tannon
aloitus
1. Etelä-Suomi
(2.346.000)
1941 Helsinki (yksityinen)
2011 Kouvola (julkinen)
24 1,02
(2019)
2017 2018 2011
2. Sisä-Suomi
(791.000)
2002 Laukaa (yksityinen)
2004 Laukaa (julkinen)
5 0,63     2004
3. Pohjois-Suomi
(485.000)
2012 Haapajärvi (yksityinen)
2017 Oulu (julkinen)
1 0,21     2017
4. Länsi-Suomi
(439.000)
2014 Jepua (julkinen) 2 0,46     2014
5. Itä-Suomi
(553.000)
2017 Haukivuori (julkinen) 2 0,36     2017
6. Lounais-Suomi
(698.000)
2017 Pori (julkinen) 2 0,29      
=7. Lappi
(179.000)
- 0 0      
=7. Ahvenanmaa
(30.000)
- 0 0 # #  
  YHT. 6/8 1941 Helsinki (yksityinen)
2004 Laukaa (julkinen)
36 1/8 1/7 1/7 5/8