Kattavuus

Teksti: Ari Lampinen, joulukuu 2014

Viimeisin päivitys elokuussa 2018

 

Tällä sivulla seurataan EU:n puhtaan liikenteen infrastruktuuridirektiivin mukaisen metaaniasemaverkon kansallisen kattavuuden saavuttamista Suomessa ottaen huomioon EU:n ilmastopolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteet.

 

EU:n vuonna 2014 julkaistun puhtaan liikenteen infrastruktuuridirektiivin velvoitteet koskevat metaani-, vety- ja sähköasemia riippumatta primäärienergialähteestä, mutta useat muut direktiivit (mm. UE-direktiivi) edellyttävät uusiutuvaa primääristä liikenne-energiaa. Tällä Suomen asemakattavuuden kehitystä seuraavalla sivulla keskitytään uusiutuvan metaanin (UE-metaanin) tankkausverkoston kehitykseen. Sen lisäksi huomioita esitetään myös fossiilimetaanin tankkausverkoston kehityksestä, koska sekin muodollisesti kontributoi infrastruktuuridirektiivin velvoitteiden toteuttamiseen, vaikka ei suoraan vaikuta kestävän liikenteen energiajärjestelmän  luomiseen eikä UE-liikenteen kehitystä ja liikenteen ilmastovaikutusta koskevien direktiivien toteutukseen.

Puhtaan liikenteen infrastruktuuridirektiivi edellyttää koko EU:n kattavan julkisen ja avoimen metaaniasemaverkon rakentamista, joten päähuomio on julkisissa asemissa ja niiden sisällä erityisesti avoimissa asemissa. EU:n laajuinen metaaniliikkuvuus edellyttää avoimia asemia (joissa erillissopimuksia operaattoreiden kanssa ei velvoiteta), mutta myös muut julkiset asemat palvelevat kattavuuden kehitystä vähintään paikallisesti ja alueellisesti.  Lisäksi huomioita annetaan myös yksityisista UE-metaaniasemista, koska nekin vaikuttavat UE-liikenteen ja sitä koskevien direktiivien toteutukseen. Varsinkin raskaan liikenteen yksityiset asemat ovat nyt ja tulevaisuudessa merkittävässä roolissa UE-metaanin kokonaiskulutuksen kehityksessä. Direktiivi koskee kaikkea liikennettä ja se sisältää suoria velvoitteita maantie- ja vesiliikenteelle. Toistaiseksi Suomessa on otettu käyttöön vain maantieliikennettä (ja liikkuvia työkoneita) palvelevia UE-metaaniasemia, joten muita liikennemuotoja ei alla käsitellä. Infrastruktuuridirektiiviin jäi valmistelun epätarkkuuksien ja poliittisten kompromissien seurauksena joitakin direktiivin tarkoituksen vastaisia heikkouksia, jotka tässä ohitetaan. Oletus on, että niitä tullaan korjaamaan direktiivin tulevissa päivityksissä.

Taulukossa 1 annetaan yhteenveto maantieliikennettä koskevista päävelvoitteista infrastruktuuridirektiivin tarkoituksen mukaisesti jättäen sen tulevaisuudessa korjattavat osat huomiotta. Taulukko sisältää myös uusiutuvaa metaania koskevat tavoitteet, joissa infrastruktuuridirektiivin lisäksi useat muut direktiivit on otettu huomioon, sekä toteutuksen tilanteen yhteenvedon.

 

Taulukko 1. Yhteenveto maantieliikennettä koskevista velvoitteista, tavoitteista ja toteutuksen tilanteesta.

Kehityskohde Velvoite Tavoite Toteutuksen tilanne
1. Maantieliikenteen CMG-verkko 2020 Avoimia julkisia asemia kaikilla kaupunkialueilla ja kaikkien pääväylien varrella korkeintaan 150 km etäisyydellä, yhteensä vähintään 55. Velvoitteen toteutus CBG-asemilla. Vähintään 1 asema 100.000 asukasta kohti. Kaupunkialuetavoite toteutunut 20/37 kaupunkialueella. Pääväylätavoite toteutunut 12/34 valtatiellä. Asematiheystavoite toteutunut 6/19 maakunnassa. Julkisia CMG-asemia 39, joista 36 CBG-asemia.
2. Maantieliikenteen CMG-verkko 2025 Korkeintaan 150 km etäisyys julkisten asemien välillä koko maan kattavassa asemaverkossa. Velvoitteen toteutus vähintään 100 julkisella CBG-asemalla, joita on sijoitettu kaikille valta- ja kantateille sekä kaikkien maakuntien suurimpiin taajamiin. Julkisia CBG-asemia 6/8 alueella ja 13/19 maakunnassa, joista 3 alueella ja 10 maakunnassa enimmäisetäisyys lähimmälle asemalle < 150 km. CBG-asemia 26/34 valtatiellä ja 13/47 kantatiellä.
3. Maantieliikenteen LMG-verkko 2025 Korkeintaan 400 km etäisyys julkisten asemien välillä TEN-T-ydinverkossa (Naantali-Vaalimaa + Helsinki-Tornio). Velvoitteen toteutus vähintään 9 LBG-asemalla. Tavoitteen toteuttamista ei ole käynnistetty: LBG-asemia ei ole. LNG-asemia on 4, joilla velvoite on saavutettu valtatiellä Naantali-Vaalimaa ja toteutettu osittain valtatiellä Helsinki-Tornio.
4. Maantieliikenteen CBG/LBG-verkko 2050 Fossiilisen metaanin liikennekäyttö loppunut. > 1000 julkista sekä raskasta liikennettä palvelevaa suurta yksityistä asemaa. 9 julkista ja muutama yksityinen fysikaalisen biokaasun tankkausasema.

 

Taulukkoon 2 on koottu UE-metaaniasemaverkon kattavuuden kehityksen kannalta keskeiset indikaattorit ja niiden muutokset. "Valtatiet" tarkoittavat Eurooppateitä ja manner-Suomen valtateitä (ks. Taulukko 6). "Kantatiet" tarkoittavat manner-Suomen kantateitä ja Ahvenanmaan pääteitä (ks. Taulukko 7). Asemaverkon kattavuus/20 km tarkoittaa korkeintaan 20 km päässä julkiselta CBG-asemalta asuvien määrää. Asemakartan liikennemerkit peittävät oletusnäkymällä aluetta noin 20 km säteeltä tankkausaseman ympäriltä, joten kattavuusalue jää liikennemerkkien alle (tämä ei päde, mikäli karttaa suurennetaan tai pienennetään). CBG-kunnalla tarkoitetaan kuntaa, jonka alueella on julkisia CBG-asemia tai joka kuuluu kokonaan tai osittain julkisia CBG-asemia sisältävään kaupunkialueeseen.

 

Taulukko 2. UE-metaaniasemaverkon kattavuuden kehityksen perusindikaattorit.

Indikaattori Tilanne Parantunut viimeksi Muutos 2017 Muutos 2018
Julkisia CBG-asemia 36 2018 +10 +2
Julkisia CBG100-asemia 35 2018 +9 +2
Avoimia julkisia CBG100-asemia 34 2018 +8 +2
Suuria yksityisiä raskaan liikenteen CBG-asemia 1 2017 +1 -1
LBG-asemia 0 ei koskaan - -
Julkisia fysikaalisen biokaasun tankkausasemia 9 2017 +5 -
Julkisten CBG-asemien operaattoreita 14 2017 +7 -
Julkisia UE-metaaniasemia/100.000 asukasta 0,65 2018 +42% +6%
Alueita, joissa asematiheystavoite toteutunut 0/8 (0%) ei koskaan - -
Maakuntia, joissa asematiheystavoite toteutunut 6/19 (32%) 2017 +3 -
Kaupunkialueita, joissa asematiheystavoite toteutunut 15/37 (41%) 2018 +4 +1
Alueita, joissa CBG100-asemia 6/8 (75%) 2017 +3 -
Maakuntia, joissa CBG100-asemia 13/19 (68%) 2018 +4 +1
Kaupunkialueita, joissa CBG-asemia 20/37 (54%) 2018 +6 +1
CBG-kuntia 47/311 (15%) 2018 +13 +1
CBG-asemia kaupunkialueilla 29 2018 +8 +2
CBG-asemia sisältävien kaupunkialueiden väkiluku 2,6 milj. 2018 +28% +1%
- sen osuus Suomen väkiluvusta 48 % 2018 +28% +1%
TOP10-kaupunkeja, joissa CBG-asemia 8 (80%) 2017 +4 -
TOP20-kaupunkeja, joissa CBG-asemia 14 (70%) 2018 +6 +1
CBG-asemia TOP20-kaupungeissa 21 2018 +7 +2
Kaupunkialueiden ulkopuolisia kuntia, joissa CBG-asemia 4/243 (2%) 2017 +1 -
CBG-asemia kaupunkialueiden ulkopuolella 7 2017 +2 -
Asemaverkon kattavuus/20 km (väkiluku) 2,7 milj. 2018 +28% +2%
- sen osuus Suomen väkiluvusta 49 % 2018 +28% +2%
Alueita, joissa CBG-asemia kaikilla kaupunkialueilla 0/7 (0%) ei koskaan - -
Maakuntia, joissa CBG-asemia kaikilla kaupunkialueilla 5/18 (28%) 2017 +2 -
Alueita, joissa 150 km tavoite toteutunut 3/8 (38%) 2018 +1 +1
Maakuntia, joissa 150 km tavoite toteutunut 10/19 (53%) 2018 +3 +1
- niiden väkiluku 3,9 milj. 2018 +21% +14%
- sen osuus Suomen väkiluvusta 71 % 2018 +21% +14%
CBG-asemia valtateiden varrella (< 2 km etäisyydellä) 29 2018 +8 +2
CBG-asemia kantateiden varrella (< 2 km etäisyydellä) 15 2018 +5 +2
Valtateitä, joilla CBG-asemia 26/34 (76%) 2017 +6 -
Kantateitä, joilla CBG-asemia 13/47 (28%) 2018 +5 +1
Maakuntia, joissa CBG-asemia kaikilla valtateillä 1/18 (6%) 2013 - -
Maakuntia, joissa CBG-asemia kaikilla kantateillä 2/19 (11%) 2012 - -
Valtateitä, joissa 150 km vaatimus toteutettu 12/34 (35%) 2017 +1 -
Maakuntia, joissa liikennebiokaasun tuotantolaitoksia 10/19 (53%) 2017 +3 -
Alueita, joissa liikennebiokaasun tuotantolaitoksia 5/8 (63%) 2017 +2 -

 

Indikaattori

2017 lopussa

Muutos 2017

 

Julkisia CBG-asemia

34

+10 (+42 %)

 

Julkisia CBG100-asemia

33

+9 (+38 %)

 

Julkisia LBG-asemia

0

-

 

Julkisten CBG-asemien operaattoreita

14

+7 (+100 %)

SE

Alueita, joissa julkisia CBG100-asemia

6/8 (75 %)

+3 (+100 %)

SE

Maakuntia, joissa julkisia CBG100-asemia

12/19 (63 %)

+4 (+50 %)

 

Kaupunkialueita, joissa julkisia CBG-asemia

19/37 (51 %)

+6 (+46 %)

 

Julkisia CBG-asemia kaupunkialueilla

27

+8 (+42 %)

 

Julkisia CBG-asemia sisältävien kaupunkialueiden väkiluku

2,6 miljoonaa

(+28 %)

 

- Sen osuus Suomen väkiluvusta

47 %

(+28 %)

 

TOP10-kaupunkeja, joissa julkisia CBG-asemia

8 (80 %)

+3 (+60 %)

 

TOP20-kaupunkeja, joissa julkisia CBG-asemia

13 (65 %)

+6 (+86 %)

 

Kaupunkialueiden ulkopuolisia kuntia, joissa julkisia CBG-asemia

4/244 (2 %)

+1 (+33 %)

 

Julkisia CBG-asemia kaupunkialueiden ulkopuolella

7

+2 (+40 %)

 

Alueita, joissa julkisia CBG-asemia kaikilla kaupunkialueilla

0/8 (0 %)

-

 

Maakuntia, joissa julkisia CBG-asemia kaikilla kaupunkialueilla

5/19 (26 %)

+2 (+67 %)

=SE

Alueita, joissa 150 km vaatimus toteutettu

1/8 (13 %)

-

 

Maakuntia, joissa 150 km vaatimus toteutettu

9/19 (42 %)

+3 (+50 %)

 

Valtateitä, joilla julkisia CBG-asemia

26/34 (68 %)

+3 (+13 %)

 

Julkisia CBG-asemia valtateiden varrella (korkeintaan 2 km etäisyydellä)

29

+8 (+38 %)

 

Maakuntia, joissa CBG-asemia kaikilla valtateillä

1/19 (5 %)

-

 

Valtateitä, joissa 150 km vaatimus toteutettu

12/34 (35 %)

-

 

Kantateitä, joilla julkisia CBG-asemia

12/43 (23 %)

+4 (+50 %)

=SE

 



Lue lisää: https://www.cbg100.net/news/biokaasuasemaverkko-kasvoi-reilusti-vuonna-2017/

Taulukossa 3 annetaan julkisen CMG-asemaverkon toteutuksen tilanne kaupunkialueittain väkiluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Kunnan nimen jälkeen suluissa oleva luku kertoo väkiluvun mukaisen sijoituksen Suomen kuntien joukossa. Suomen yhteensä 37 kaupunkialueesta velvoite on toteutunut 21 kaupunkialueella (vihreä, sininen ja punainen teksti), joista 20 kaupunkialueella myös tavoite on toteutunut (vihreä ja sininen teksti), ja niistä 19 kaupunkialueella CBG100-asemilla (vihreä teksti). Tavoitteen toteuttaneiden kaupunkialueiden yhteenlaskettu väkiluku on 2,63 miljoonaa, joka on 48 % Suomen väkiluvusta.

Kaupunkialueet määritellään asukastiheyden perusteella, ja ne eivät noudata kuntarajoja. Direktiivin tarkoittama kaupunkialue ei ole täsmälleen sama kuin Suomessa kansallisesti määritelty. Direktiivissä on kyse biokaasuauton käytön mahdollistavan tankkauspalvelun läheisyydestä. Esimerkiksi Salon kunnassa sijaitseva asema ei sijaitse Suomen kansallisen määritelmän mukaisesti Salon kaupunkialueella, mutta direktiivin velvoitteen se täyttää, koska etäisyys Salon keskustaan on vain 5 km. Monet biokaasuasemat sijaitsevat jätekeskuksissa, jotka on tarkoituksellisesti sijoitettu kansallisen määritelmän mukaisten kaupunkialueiden ulkopuolelle, mutta silti keskusten läheisyyteen.

 

Taulukko 3. Kaupunkialueiden toteutus.

  Kaupunkialue Väkiluku Saavutettu Esimerkkikuntia CMG-
 asemia
CBG-asemia CBG100-asemia
1. Helsinki 1.232.000 Tavoite 2011 Helsinki (1), Espoo (2), Vantaa (4) 9 8 8
2. Tampere 328.000 Tavoite 2011 Tampere (3), Lempäälä (45) 3 3 3
3. Turku 262.000 Velvoite 2016 Turku (6) 1 0 0
4. Oulu 196.000 Tavoite 2017 Oulu (5) 1 1 1
5. Jyväskylä 122.000 Tavoite 2017 Jyväskylä (7) 1 1 1
6. Lahti 117.000 Tavoite 2011 Lahti (8) 1 1 1
7. Kuopio 87.000 ei Kuopio (9) 0 0 0
8. Pori 85.000 Tavoite 2017 Pori (10) 1 1 1
9. Vaasa 68.000 Tavoite 2017 Vaasa (15), Mustasaari (59) 1 1 0
10. Joensuu 67.000 ei Joensuu (12) 0 0 0
11. Lappeenranta 55.000 Tavoite 2011 Lappeenranta (13) 1 1 1
12. Kotka 52.000 Tavoite 2011 Kotka (19) 1 1 1
13. Rovaniemi 52.000 ei Rovaniemi (17) 0 0 0
14. Hämeenlinna 50.000 Tavoite 2017 Hämeenlinna (14) 1 1 1
15. Kouvola 49.000 Tavoite 2011 Kouvola (11) 1 1 1
16. Seinäjoki 49.000 ei Seinäjoki (16) 0 0 0
17. Hyvinkää 43.000 Tavoite 2011 Hyvinkää (24) 1 1 1
18. Porvoo 38.000 Tavoite 2011 Porvoo (21) 1 1 1
19. Mikkeli 37.000 Tavoite 2017 Mikkeli (18) 1 1 1
20. Kokkola 36.000 ei Kokkola (22) 0 0 0
21. Rauma 34.000 ei Rauma (27) 0 0 0
22. Lohja 33.000 Tavoite 2013 Lohja (23) 1 1 1
23. Kajaani 30.000 ei Kajaani (30) 0 0 0
24. Salo 30.000 Tavoite 2018 Salo (20) 1 1 1
25. Imatra 29.000 Tavoite 2012 Imatra (40) 1 1 1
26. Riihimäki 28.000 Tavoite 2011 Riihimäki (38) 1 1 1
27. Kemi 27.000 ei Kemi (49) 0 0 0
28. Savonlinna 22.000 ei Savonlinna (32) 0 0 0
29. Forssa 22.000 Tavoite 2013 Forssa (67) 1 1 1
30. Pietarsaari 21.000 ei Pietarsaari (58) 0 0 0
31. Varkaus 20.000 ei Varkaus (50) 0 0 0
32. Raahe 19.000 ei Raahe (41) 0 0 0
33. Valkeakoski 17.000 ei Valkeakoski (52) 0 0 0
34. Tornio 17.000 ei Tornio (46) 0 0 0
35. Hamina 16.000 Tavoite 2013 Hamina (55) 1 1 1
36. Iisalmi 16.000 ei Iisalmi (47) 0 0 0
37. Heinola 15.000 ei Heinola (61) 0 0 0
  YHTEENSÄ 2.630.000 20 + 1 / 37   31 29 28

 

Taulukkoon 4 on koottu CBG-asemaverkon toteutuksen tilanne 20 väkiluvultaan suurimmassa kaupungissa sisältäen julkiset asemat, suuret yksityiset asemat sekä liikennebiokaasun tuotantolaitokset. Väkiluvut ovat vuodelta 2017. Julkisia CBG100-asemia sisältävien TOP20-kaupunkien (14 kpl) yhteenlaskettu väkiluku on 2,3 miljoonaa, mikä on 42 % Suomen väkiluvusta.

 

Taulukko 4. TOP20-kaupunkien toteutus.

  Kaupunki Väkiluku Julkisia CBG100-asemia 1.asema Asemia/
100.000 asukasta
Tuotannon aloitus Huom.
1. Helsinki 642.045 4 2011 0,62 - Tuotantoa oli 1941-1946, suuri yksityinen CBG-asema oli 2012-2017
2. Espoo 277.375 3 2011 1,08 2012  
3. Tampere 230.537 2 2011 0,87 -  
4. Vantaa 221.821 1 2017 0,45 -  
5. Oulu 201.124 1 2017 0,50 2017  
6. Turku 188.584 0 - 0 - CNG-asema 2016
7. Jyväskylä 139.260 1 2017 0,72 2017  
8. Lahti 119.395 1 2011 0,84 2014  
9. Kuopio 117.842 0 - 0 -  
10. Pori 84.779 1 2017 1,18 -  
11. Kouvola 84.548 1 2011 1,18 2011  
12. Joensuu 75.652 0 - 0 -  
13. Lappeenranta 72.685 1 2011 1,38 -  
14. Hämeenlinna 67.601 1 2017 1,48 -  
15. Vaasa 66.876 0 - 0 - Julkinen ja suuri yksityinen CBG-asema sekä tuotanto kaupunkialueella 2017
16. Seinäjoki 62.457 0 - 0 -  
17. Rovaniemi 62.037 0 - 0 -  
18. Mikkeli 54.390 2 2017 3,68 2017  
19. Kotka 53.730 1 2011 1,86 -  
20. Salo 53.188 1 2018 1,88 -  
  YHT. 14/20   21        

 

Taulukko 5 kertoo toteutuksesta kaupunkialueiden ulkopuolella sisältäen julkiset biokaasuasemat ja liikennebiokaasun tuotantolaitokset. Osa taulukossa mainituista kunnista (Mikkeli, Lohja ja Mäntsälä) sisältyy osittain kaupunkialueille, mutta mainitut asemat eivät sijaitse kaupunkialueilla. Kunnan nimen jälkeen suluissa oleva luku kertoo väkiluvun mukaisen sijoituksen Suomen kuntien joukossa. Järjestys taulukossa on asetettu toteutusvuoden perusteella. Eräissä muissa kunnissa on yksityisiä CBG-asemia, mutta niitä ei taulukossa ole lueteltu.

 

Taulukko 5. Toteutus kaupunkialueiden ulkopuolella.

  Kunta Väkiluku Saavutettu CBG100-
asemat
Asemia
yhteensä
Tuotannon
aloitus
1. Laukaa (64) 19.000 2004 Leppävesi 1 2002
2. Lohja (23) 47.000 2011 Muijala 1 -
=3. Uusikaarlepyy (131) 8.000 2014 Jepua 1 2014
=3. Joutsa (187) 5.000 2014 Joutsa 1 2014
5. Mäntsälä (54) 21.000 2014 Mäntsälä 1 -
=6. Mikkeli (18) 54.000 2017 Haukivuori 1 2017
=6. Kauhajoki (80) 14.000 2017 Kauhajoki 1 2017
  YHTEENSÄ 7       7 2002

 

Direktiivin velvoitteet eivät suoraan koske kaupunkialueiden ulkopuolisia kuntia, mutta niiden asemat vaikuttavat kokonaiskattavuuteen. Tavoitteena ei ole julkisten CBG-asemien perustaminen jokaiseen kuntaan, koska se ei ole tarpeen.

 

Vasemmalla olevalla kartalla on väritetty tumman vihreällä ja sinisellä 43 kuntaa, jotka kokonaan tai osittain kuuluvat tavoitteen toteuttaneisiin kaupunkialueisiin (Taulukko 3). Sininen tarkoittaa, että alueella ei ole CBG100-asemia. Vaalean vihreällä on väritetty 4 kaupunkialueiden ulkopuolista kuntaa, joiden alueella on vähintään yksi julkinen CBG-asema (Taulukko 5). Punaisella on väritetty 7 kuntaa, jotka kokonaan tai osittain kuuluvat velvoitteen, mutta ei tavoitetta, toteuttaneisiin kaupunkialueisiin (Taulukko 3). Mustalla väritetyt 18 kuntaa kuuluvat kaupunkialueisiin, joissa velvoitetta ei ole toteutettu (Taulukko 3). Valkoiseksi on jätetty kunnat, jotka ovat kaupunkialueiden ulkopuolella ja joiden alueella ei ole julkisia CMG-asemia. Osassa niistä on yksityisiä CBG-asemia, mutta niitä ei karttaan ole merkitty.

 

Taulukko 6 kertoo julkisen CMG-asemaverkon velvoitteen toteutuksen tilanteesta maantieliikenteen pääväylillä eli kansainvälisen liikenteen Eurooppateillä sekä manner-Suomen valtateillä. Vaatimuksena on korkeintaan 150 km etäisyys julkisten asemien välillä. Sekä velvoite että tavoite on saavutettu 12 pääväylällä. Näiden lisäksi 14 pääväylällä tavoite on toteutettu osittain. Loput 8 pääväylää odottavat toteuttamisen käynnistämistä. Pääväylistä 13 on yhden sopivasti sijoitetun aseman päässä tavoitteen toteutumisesta (merkitty tähdellä). Niiden kaikkien toteutukseen riittäisi vähimmillään 10 uutta asemaa, mikäli asemista kolme sijoitettaisiin pääväylien risteykseen (Tornio, Nivala, Kyyjärvi). Vain 9 pääväylällä velvoitteen saavuttaminen edellyttää enemmän kuin yhden uuden aseman.

 

Taulukko 6. Toteutus maantieliikenteen kansainvälisillä ja kansallisilla pääväylillä.

Pääväylä Tilanne Asemat
E4 Tornio Toteuttaminen ei ole alkanut* ei ole
E8 Turku-Kilpisjärvi Osittain toteutunut
1. asema 2014
Turku, Pori, Mustasaari, Uusikaarlepyy, Oulu
E12/3 Helsinki-Vaasa Osittain toteutunut*
1. asema 2011
Helsinki, Vantaa, Riihimäki, Hämeenlinna, Lempäälä, Tampere, Mustasaari
E18 Naantali-Vaalimaa Tavoite saavutettu 2011
6 CBG100-asemaa,
enimmäisetäisyys 70 km
Salo, Lohja, Espoo, Vantaa, Porvoo, Kotka
E45 Kaaresuvanto-Kivilompolo Toteuttaminen ei ole alkanut* ei ole
E63 Turku-Sodankylä Osittain toteutunut
1. asema 2011
Turku, Lempäälä, Tampere, Jyväskylä
E67 Helsinki Tavoite saavutettu 2011
2 CBG100-asemaa 7 km päässä
Helsinki (2)
E75/4 Helsinki-Utsjoki + E6 Utsjoki Osittain toteutunut
1. asema 2011
Helsinki, Mäntsälä, Lahti, Joutsa, Jyväskylä, Oulu
1 Helsinki-Turku Tavoite saavutettu 2011
5 CBG100-asemaa,
enimmäisetäisyys 50 km
Helsinki, Espoo (2), Lohja, Salo
2 Palojärvi-Mäntyluoto Tavoite saavutettu 2013
2 CBG100-asemaa,
enimmäisetäisyys 130 km
Forssa, Pori
5 Heinola-Sodankylä Osittain toteutunut
1. asema 2017
Mikkeli
6 Koskenkylä-Kajaani Osittain toteutunut
1. asema 2011
Kouvola, Lappeenranta, Imatra
7 Helsinki-Vaalimaa Tavoite saavutettu 2011
4 CBG100-asemaa,
enimmäisetäisyys 90 km
Helsinki, Porvoo, Kotka, Hamina
8 Turku-Liminka Osittain toteutunut
1. asema 2014
Turku, Pori, Mustasaari, Uusikaarlepyy
9 Turku-Niirala Osittain toteutunut
1. asema 2011
Turku, Lempäälä, Tampere, Jyväskylä
10 Turku-Tuulos Tavoite saavutettu 2013
2 CBG100-asemaa,
enimmäisetäisyys 90 km
Forssa, Hämeenlinna
11 Nokia-Pori Tavoite saavutettu 2017
1 CBG100-asema,
etäisyys 100 km
Pori
12 Rauma-Kouvola Tavoite saavutettu 2014
3 CBG100-asemaa,
enimmäisetäisyys 140 km
Tampere, Lahti, Kouvola
13 Nuijamaa-Kokkola Osittain toteutunut*
1. asema 2011
Lappeenranta, Mikkeli, Jyväskylä
14 Juva-Parikkala Toteuttaminen ei ole alkanut* ei ole
15 Kotka-Mikkeli Tavoite saavutettu 2011
3 CBG100-asemaa,
enimmäisetäisyys 110 km
Kotka, Kouvola, Mikkeli
16 Ylistaro-Kyyjärvi Toteuttaminen ei ole alkanut* ei ole
18 Jyväskylä-Vaasa Osittain toteutunut*
1. asema 2017
Jyväskylä, Mustasaari
19 Jalasjärvi-Uusikaarlepyy Osittain toteutunut*
1. asema 2014
Uusikaarlepyy
20 Oulu-Kuusamo Osittain toteutunut*
1. asema 2017
Oulu
21 Tornio-Kilpisjärvi Toteuttaminen ei ole alkanut ei ole
22 Oulu-Kajaani Osittain toteutunut*
1. asema 2017
Oulu
23 Pori-Joensuu Osittain toteutunut
1. asema 2017
Pori, Jyväskylä
24 Lahti-Jämsä Tavoite saavutettu 2011
1 CBG100-asema,
etäisyys 120 km
Lahti
25 Hanko-Mäntsälä Tavoite saavutettu 2011
3 CBG100-asemaa,
enimmäisetäisyys 80 km
Lohja (2), Mäntsälä
26 Hamina-Luumäki Tavoite saavutettu 2013
1 CBG100-asema,
etäisyys 50 km
Hamina
27 Kalajoki-Iisalmi Toteuttaminen ei ole alkanut* ei ole
28 Kokkola-Mainua Toteuttaminen ei ole alkanut* ei ole
29 Keminmaa-Tornio Toteuttaminen ei ole alkanut* ei ole
YHTEENSÄ: 34 TOTEUTETTU: 12/34 29 + 1 asemaa

 

Taulukko 7 kertoo toteutuksesta Suomen päätieverkon muilla väylillä eli kantatieverkossa sekä Ahvenanmaan pääteillä. Ne palvelevat ensisijaisesti maakunnallista liikennettä. Direktiivin velvoitteet eivät suoraan koske niitä, mutta niiden asemat vaikuttavat kokonaiskattavuuteen. Vuoden 2025 tavoitteena on, että jokaisella kantatiellä on vähintään 1 julkinen CBG-asema ja ainakin yhden Ahvenanmaan päätien varrelta löytyy julkinen CBG-asema. Ei ole tarpeen tavoitella samaa kuin valtateillä eli 150 km enimmäisetäisyyttä. Suomen 43 kantatiestä 13:lla on vähintään yksi julkinen CBG-asema. Ahvenanmaalta CBG-asemat puuttuvat kokonaan.

 

Taulukko 7. Toteutus Suomen päätieverkon muilla väylillä.

Tie Tilanne Asemat
Kantatie 44
Kauhajoki-Sastamala
Tavoite saavutettu 2017
1 CBG100-asema, enimmäisetäisyys 150 km
Kauhajoki
Kantatie 45
Helsinki-Hyvinkää
Tavoite saavutettu 2011
1 CBG100-asema, etäisyys 50 km
Helsinki
Kantatie 46
Kouvola-Heinola
Tavoite saavutettu 2011
1 CBG100-asema, etäisyys 70 km
Kouvola
Kantatie 50
Kirkkonummi-Helsinki
Tavoite saavutettu 2017
2 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 20 km
Espoo, Vantaa
Kantatie 51
Helsinki-Karjaa
Tavoite saavutettu 2011
1 CBG100-asema, enimmäisetäisyys 60 km
Espoo
Kantatie 52
Raasepori-Jokioinen
Tavoite saavutettu 2018
1 CBG100-asema, enimmäisetäisyys 60 km
Salo
Kantatie 54
Hollola-Tammela
Tavoite saavutettu 2011
1 CBG100-asema, enimmäisetäisyys 60 km
Riihimäki
Kantatie 55
Porvoo-Mäntsälä
Tavoite saavutettu 2011
2 CBG100-asemaa, etäisyys 35 km
Porvoo, Mäntsälä
Kantatie 57
Hämeenlinna-Pälkäne
Tavoite saavutettu 2017
1 CBG100-asema, etäisyys 30 km
Hämeenlinna
Kantatie 62
Imatra-Mikkeli
Tavoite saavutettu 2012
2 CBG100-asemaa, etäisyys 140 km
Imatra, Mikkeli
Kantatie 65
Tampere-Virrat
Tavoite saavutettu 2014
1 CBG100-asema, etäisyys 100 km
Tampere
Kantatie 67
Kaskinen-Seinäjoki
Tavoite saavutettu 2017
1 CBG100-asema, enimmäisetäisyys 60 km
Kauhajoki
Kantatie 72
Mikkeli-Suonenjoki
Tavoite saavutettu 2017
2 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 70 km
Mikkeli, Haukivuori
40, 43, 53, 58, 63, 66, 68, 69, 86 Ei toteutettu, mutta lähin CBG-asema alle 50 km päässä ei ole
41, 56, 71, 73, 74, 75,
76, 77, 78, 79, 80, 81, 82, 83,
87, 88, 89, 91, 92, 93 ja 98
Ei toteutettu ja lähin CBG-asema yli 50 km päässä ei ole
Ahvenanmaan päätiet 1-4 Ei toteutettu ei ole
YHTEENSÄ: 47 TOTEUTETTU: 13/47 15 asemaa

 

Direktiivin velvoitteet ovat kansallisia, eivät maakunnallisia, mutta toteutuksen seurannassa maakunnallinen kehitys on hyvä mittari. Vasemmalle olevalla kartalla ja taulukossa 8 esitetään tankkausverkon kattavuus Suomen 19 maakunnassa erilaisin perustein.

Kartalla on väritetty vihreällä 13 maakuntaa, joiden alueella on julkisia CBG100-asemia. Niistä on tumman vihreällä väritetty 10 maakuntaa, joiden alueella (saaret poislukien) etäisyys lähimpään julkiseen CBG-asemaan on korkeintaan 150 km. Niiden yhteenlaskettu asukasmäärä on 3,9 miljoonaa, joka on 71 % Suomen väestöstä. Se ei ole seurausta pelkästään kyseisten maakuntien alueella olevista asemista, vaan johtuu osittain naapurimaakuntien asemista. Vaalean vihreällä on väritetty 3 muuta maakuntaa, joista löytyy julkisia CBG100-asemia.

Mustalla väritetyistä 6 maakunnasta julkiset CBG-asemat puuttuvat.

Taulukossa 8 kehitystä tarkastellaan tarkemmin sisältäen asemien lisäksi tuotantolaitokset. Viidessä maakunnassa kaupunkialuetavoite (Taulukko 3) on saavutettu niiden kaikilla kaupunkialueilla. Asematiheystavoite, vähintään 1 julkinen CBG-asema 100.000 asukasta kohti, on saavutettu 6 maakunnassa.

Kymenlaakso on ainut maakunta, jossa on julkisia CBG-asemia kaikilla sen kautta kulkevilla valtateillä (6 kpl; Taulukko 6). Kahdessa maakunnassa (Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) on julkisia CBG-asemia kaikilla niiden kautta kulkevilla kantateillä (Taulukko 7).

Ahvenanmaalla ei ole kaupunkialueita eikä valtateitä, joten näitä saavutuksia tarkkaillaan vain 18 maakunnassa (Ahvenanmaalle on merkitty ohitussymboliksi "#").

Jalostetun liikennebiokaasun tuotantolaitoksia on 10 maakunnassa, joista yhdessä ei ole julkisia CBG-asemia. Kolmessa maakunnassa tuotanto aloitettiin yksityistä asemaa varten, mutta niistä kahdessa on myöhemmin ryhdytty tuottamaan myös julkisille asemille. Seitsemässä maakunnassa ensimmäisen julkisen aseman biokaasu oli alunperin toisesta maakunnasta kuljetettua (viiteen se tuli Kouvolasta), mutta niistä kolmessa aloitettiin myöhemmin oma tuotanto. Tuotantolaitokset puuttuvat neljästä julkisia asemia sisältävästä maakunnasta.

 

Taulukko 8. Toteutus maakunnallisesti.

 

Maakunta

(väkiluku)

Tuotannon
aloitus

Julkisia CBG-asemia
(aloitus)

Asema-tiheys-
tavoite toteutunut

Asemia
kaikilla kaupunki-alueilla

Asemia kaikilla valtateillä

150 km tavoite toteutunut

1.

Keski-Suomi

(276.000)

2002
Laukaa

3 (2004)

Laukaa

2017

2017

 

 

2.

Kymenlaakso

(175.000)

2011
Kouvola

3 (2011)

Kouvola

2011

2013

2013

2011

3.

Uusimaa

(1.660.000)

2012
Espoo

13 (2011)

Helsinki

 

2013

 

2011

4. Pohjois-Pohjanmaa
(412.000)
2012
Haapajärvi

1 (2017)

Oulu

     

 

5.

Kanta-Häme

(172.000)

2013
Forssa

3 (2011)

Riihimäki

2013

2017

 

2011

6.

Päijät-Häme

(201.000)

2014
Lahti

1 (2011)

Lahti

 

 

 

2011

7.

Pohjanmaa

(181.000)

2014
Jepua

2 (2014)

Uusikaarlepyy

2017

 

 

2017

8.

Etelä-Savo

(147.000)

2017
Haukivuori

2 (2017)

Mikkeli

2017

 

 

 

9.

Etelä-Pohjanmaa

(191.000)

2017
Kauhajoki

1 (2017)

Kauhajoki

 

 

 

2017

10.

Etelä-Karjala

(130.000)

 

2 (2011)

Lappeenranta

2012

2012

 

2012

11.

Pirkanmaa

(512.000)

 

3 (2011)

Tampere

 

 

 

2011

12.

Satakunta

(220.000)

 

1 (2017)

Pori

 

 

 

2017

13. Varsinais-Suomi (480.000)   1 (2018)
Salo
      2018
14. Kainuu 2016
Sotkamo
0        

=15.

Keski-Pohjanmaa

 

 

 

 

 

 

=15.

Lappi

 

 

 

 

 

 

=15.

Pohjois-Karjala

 

 

 

 

 

 

=15.

Ahvenanmaa

 

 

 

#

#

 

=15.

Pohjois-Savo

 

 

 

 

 

 

 

YHT.

10/19

13/19

6/19

5/18

1/18

10/19

2014 taulukossa oli mukana myös yksi yksityinen asema Helsingissä. Se on edelleen toiminnassa, mutta jätetty tästä taulukosta pois, koska siinä halutaan keskittyä julkiseen asemaverkkoon poikkeuksena maakunnat, joissa on vain yksityisiä asemia. Pohjois-Pohjanmaa on mukana, vaikka siellä ei enää vuoden 2016 lopussa ollut asemaa, koska siellä tapahtunut pioneerityö tulee muistaa.

Maakunta 1. asema Asemia 2016 Esimerkkikuntia Kattavuus Jalostamoita (1. käyttöön)
Keski-Suomi 2002 2 Laukaa, Jyväskylä, Joutsa 150.000 3 (2002)
Kymenlaakso 2011 3 Kouvola, Kotka, Hamina 160.000 2 (2011)
Uusimaa 2011 11 Espoo, Helsinki, Vantaa, Porvoo, Lohja, Hyvinkää, Mäntsälä 1.400.000 1 (2012)
Kanta-Häme 2011 2 Forssa, Riihimäki, Hyvinkää 40.000 2 (2013)
Päijät-Häme 2011 1 Lahti 100.000 1 (2014)
Pirkanmaa 2011 2 Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala 280.000  
Etelä-Karjala 2011 2 Lappeenranta, Imatra 90.000  
Pohjanmaa 2014 1 Uusikaarlepyy, Pietarsaari 10.000 1 (2014)
Pohjois-Pohjanmaa 2012
(yksityinen)
0   0 0 (2012)
Kainuu 2016 (yksityinen) 1 Sotkamo 10 1 (2016)
YHTEENSÄ 2002 25 Helsinki (1), Espoo (2), Tampere (3), Vantaa (4), Jyväskylä (7), Lahti (9), Kouvola (10), Lappeenranta (13), Kotka (19) > 2,2 milj. 11

 



Lue lisää: https://www.cbg100.net/suomen-biokaasutankkausverkosto/kattavuus/

 

Taulukkoon 9 on koottu toteutus alueittain asemien käyttöönottojärjestyksessä. Suomen julkinen CBG-tankkausverkko ulottuu 6 alueelle. Vain 2 alueella CBG-infrastruktuurin toteuttamista ei lainkaan ole aloitettu. Saaria lukuun ottamatta 3 alueella enimmäisetäisyys lähimmälle julkiselle CBG-asemalle on korkeintaan 150 km. Se ei ole seurausta pelkästään kyseisillä alueilla olevista asemista, vaan myös naapurialueiden asemista. Vuoden 2020 asematiheystavoitetta, vähintään 1 julkinen CBG-asema 100.000 asukasta kohti, ei ole saavutettu yhdelläkään alueella.

Toistaiseksi yhdelläkään alueella niiden kaikille kaupunkialueille ei ole perustettu asemia, mutta moni alue on lähellä tämän tavoitteen saavuttamista. Sekä Etelä- että Sisä-Suomessa on jäljellä enää yksi kaupunkialue ilman CBG-asemia. Ahvenanmaalla ei ole kaupunkialueita, joten sen kohdalle on merkitty ohitussymboli "#".

Tuotannon aloitus tarkoittaa Taulukossa 9 jalostetun liikennebiokaasun tuotannon aloitusta julkisilla asemilla myyntiä varten, mutta Taulukossa 8 ilmoitetaan jalostetun biokaasun tuotannon aloitus ajoneuvokäyttöä varten riippumatta siitä, onko ensimmäinen laitos tarkoitettu yksityiselle vai julkiselle asemalle. Helsingin 1940-luvun laitoksissa ei tuotettu jalostettua biokaasua.

 

Taulukko 9. Toteutus alueittain.

  Alue 1. CBG100-asema Julkisia
 CBG-
asemia
Asemia/
100.000 asukasta
150 km
tavoite
toteutunut
Asemia
kaikilla kaupunki-
alueilla
Tuo-tannon
aloitus
1. Etelä-Suomi 1941 Helsinki (yksityinen)
2011 useita julkisia asemia
22 0,94 2012   2012
2. Sisä-Suomi 2002 Laukaa (yksityinen)
2004 Laukaa (julkinen)
6 0,76     2004
3. Pohjois-Suomi 2012 Haapajärvi (yksityinen)
2017 Oulu (julkinen)
1 0,21     2017
4. Länsi-Suomi 2014 Jepua (julkinen) 3 0,68 2017   2014
5. Itä-Suomi 2017 Haukivuori (julkinen) 2 0,36     2017
6. Lounais-Suomi 2017 Pori (julkinen) 2 0,28 2018    
=7. Lappi - 0 0      
=7. Ahvenanmaa - 0 0   #  
  YHT. 6/8 1941 Helsinki (yksityinen)
2004 Laukaa (julkinen)
36 0,65 3/8 0/7 5/8