Kattavuus

Teksti: Ari Lampinen, joulukuu 2014

Viimeisin päivitys kesäkuussa 2019

 

 

Tällä sivulla seurataan EU:n puhtaan liikenteen infrastruktuuridirektiivin mukaisen metaaniasemaverkon kansallisen kattavuuden saavuttamista Suomessa ottaen huomioon EU:n ilmastopolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteet.

 

EU:n vuonna 2014 julkaistun puhtaan liikenteen infrastruktuuridirektiivin velvoitteet koskevat metaani-, vety- ja sähköasemia riippumatta primäärienergialähteestä, mutta useat muut direktiivit (mm. UE-direktiivi) edellyttävät uusiutuvaa primääristä liikenne-energiaa. Tällä Suomen asemakattavuuden kehitystä seuraavalla sivulla keskitytään uusiutuvan metaanin (UE-metaanin) tankkausverkoston kehitykseen. Sen lisäksi huomioita esitetään myös fossiilimetaanin tankkausverkoston kehityksestä, koska sekin muodollisesti kontributoi infrastruktuuridirektiivin velvoitteiden toteuttamiseen, vaikka ei vaikuta kestävän liikenteen energiajärjestelmän  luomiseen eikä UE-liikenteen kehitystä ja liikenteen ilmastovaikutusta koskevien direktiivien toteutukseen.

Puhtaan liikenteen infrastruktuuridirektiivi edellyttää koko EU:n kattavan julkisen ja avoimen metaaniasemaverkon rakentamista. EU:n laajuinen metaaniliikkuvuus edellyttää avoimia asemia (joissa erillissopimuksia operaattoreiden kanssa ei velvoiteta), mutta myös muut julkiset asemat palvelevat kattavuuden kehitystä vähintään paikallisesti ja alueellisesti.  Lisäksi huomioita annetaan myös yksityisista UE-metaaniasemista, koska nekin vaikuttavat UE-liikenteen ja sitä koskevien direktiivien toteutukseen. Varsinkin raskaan liikenteen yksityiset asemat ovat nyt ja tulevaisuudessa merkittävässä roolissa UE-metaanin kokonaiskulutuksen kehityksessä. Direktiivi koskee kaikkea liikennettä ja se sisältää suoria velvoitteita maantie- ja vesiliikenteelle. Toistaiseksi Suomessa on otettu käyttöön vain maantieliikennettä (ja liikkuvia työkoneita) palvelevia UE-metaaniasemia, joten muita liikennemuotoja ei alla käsitellä. Infrastruktuuridirektiiviin jäi valmistelun epätarkkuuksien ja poliittisten kompromissien seurauksena joitakin direktiivin tarkoituksen vastaisia heikkouksia, jotka tässä ohitetaan. Oletus on, että niitä tullaan korjaamaan direktiivin tulevissa päivityksissä.

Taulukossa 1 annetaan yhteenveto maantieliikennettä koskevista päävelvoitteista infrastruktuuridirektiivin tarkoituksen mukaisesti jättäen sen tulevaisuudessa korjattavat osat huomiotta. Taulukko sisältää myös uusiutuvaa metaania koskevat tavoitteet, joissa infrastruktuuridirektiivin lisäksi useat muut direktiivit on otettu huomioon, sekä toteutuksen tilanteen yhteenvedon.

 

Taulukko 1. Yhteenveto maantieliikennettä koskevista velvoitteista, tavoitteista ja toteutuksen tilanteesta.

Kehityskohde Velvoite Tavoite Toteutuksen tilanne
1. Maantieliikenteen CMG-verkko 2020 Julkisia asemia kaikilla kaupunkialueilla ja kaikkien pääväylien varrella enintään 150 km etäisyydellä. Velvoitteen toteutus CBG-asemilla. Vähintään 1 asema 100.000 asukasta kohti. Velvoite ja tavoite 20/36 kaupunkialueella sekä 8/16 pääväylällä. Asematiheystavoite 1/8 alueella ja 5/19 maakunnassa. Julkisia CMG-asemia 43, joista 38 CBG-asemia.
2. Maantieliikenteen CMG-verkko 2025 Korkeintaan 150 km etäisyys julkisten asemien välillä koko maan kattavassa asemaverkossa. Velvoitteen toteutus vähintään 100 julkisella CBG-asemalla, joita on sijoitettu kaikille valta- ja kantateille sekä kaikkien maakuntien suurimpiin taajamiin. Julkisia CBG-asemia 6/8 Eurooppatiellä, 21/28 valtatiellä, 12/43 kantatiellä, 6/8 alueella ja 12/19 maakunnassa, joista 10 maakunnassa enimmäisetäisyys lähimmälle asemalle < 150 km.
3. Maantieliikenteen LMG-verkko 2025 Korkeintaan 400 km etäisyys julkisten asemien välillä TEN-T-ydinverkossa (Naantali-Vaalimaa + Helsinki-Tornio). Velvoitteen toteutus vähintään 9 LBG-asemalla. Tavoitteen toteuttamista ei ole käynnistetty: LBG-asemia ei ole. Velvoite saavutettiin kokonaisuudessaan LNG-asemilla vuonna 2019. LNG-asemia on 6.
4. Maantieliikenteen CBG/LBG-verkko 2050 Fossiilisen metaanin liikennekäyttö loppunut. > 1000 julkista sekä raskasta liikennettä palvelevaa suurta yksityistä asemaa. 6 julkista ja muutama yksityinen fysikaalisen biokaasun tankkausasema.

 

Taulukkoon 2 on koottu UE-metaaniasemaverkon kattavuuden kehityksen kannalta keskeiset indikaattorit ja niiden muutokset. Asemaverkon kattavuus/20 km tarkoittaa korkeintaan 20 km päässä julkiselta CBG-asemalta asuvien määrää. Asemakartan liikennemerkit peittävät oletusnäkymällä aluetta noin 20 km säteeltä tankkausaseman ympäriltä, joten kattavuusalue jää liikennemerkkien alle (tämä ei päde, mikäli karttaa suurennetaan tai pienennetään). CBG-kunnalla tarkoitetaan kuntaa, jonka alueella on julkisia CBG-asemia tai joka kuuluu kokonaan tai osittain julkisia CBG-asemia sisältävään kaupunkialueeseen.

 

Taulukko 2. UE-metaaniasemaverkon kattavuuden kehityksen perusindikaattorit.

Indikaattori Tilanne Muutos 2017 Muutos 2018 Muutos
2019
Julkisia CBG-asemia 38 +10 +1 +3
Julkisia CBG100-asemia 37 +9 +1 +3
Avoimia julkisia CBG100-asemia 36 +8 +1 +4
Suuria yksityisiä raskaan liikenteen CBG-asemia 2 +1 -1 +1
LBG-asemia 0      
Julkisia fysikaalisen biokaasun tankkausasemia 6 +5 -2 -1
Julkisten CBG-asemien operaattoreita 11 +7 -2 -1
Julkisia UE-metaaniasemia/100.000 asukasta 0,69 +42% +3% +9%
Alueita, joissa asematiheystavoite toteutunut 1/8 (13%)     +1
Maakuntia, joissa asematiheystavoite toteutunut 5/19 (26%) +3 -1  
Kaupunkialueita, joissa asematiheystavoite toteutunut 16/36 (44%) +4 +1 +1
Alueita, joissa CBG100-asemia 6/8 (75%) +3    
Maakuntia, joissa CBG100-asemia 12/19 (63%) +4    
Kaupunkialueita, joissa CBG-asemia 20/36 (56%) +6   +1
CBG-kuntia 51/311 (16%) +13 -2 +7
CBG-asemia kaupunkialueilla 31 +8 +2 +2
CBG-asemia sisältävien kaupunkialueiden väkiluku 2,8 milj. +28% -4% +10%
- sen osuus Suomen väkiluvusta 51 % +28% -4% +10%
TOP10-kaupunkeja, joissa CBG-asemia 7 (70%) +4 -1  
TOP20-kaupunkeja, joissa CBG-asemia 13 (65%) +6    
CBG-asemia TOP20-kaupungeissa 22 +7 +2 +1
Kaupunkialueiden ulkopuolisia kuntia, joissa CBG-asemia 3/243 (1%) +1 -1  
CBG-asemia kaupunkialueiden ulkopuolella 7 +2 -1 +1
Asemaverkon kattavuus/20 km (väkiluku) 3,0 milj. +28% -3% +10%
- sen osuus Suomen väkiluvusta 54 % +28% -3% +10%
Alueita, joissa CBG-asemia kaikilla kaupunkialueilla 1/7 (14%) +1    
Maakuntia, joissa CBG-asemia kaikilla kaupunkialueilla 6/18 (33%) +2   +1
Maakuntia, joissa 150 km tavoite toteutunut 10/19 (53%) +4    
Pääväyliä, joissa 150 km vaatimus toteutettu 8/16 (50%) +1    
CBG-asemia pääväylien varrella (< 3 km etäisyydellä) 29 +7 +2 +2
Maakuntia, joissa CBG-asemia kaikilla pääväylillä 7/18 (39%) +4 -1 +1
Alueita, joissa CBG-asemia kaikilla pääväylillä 1/7 (14%)      
Pääväyliä, joiden varrella CBG-asemia 14/16 (88%) +2    
Eurooppateitä, joiden varrella CBG-asemia 6/8 (75%)      
Muita valtateitä, joiden varrella CBG-asemia 21/28 (75%) +5 -1 +1
Muita pääteitä, joiden varrella CBG-asemia 12/47 (26%) +5 -1 +1

 

Indikaattori

2017 lopussa

Muutos 2017

 

Julkisia CBG-asemia

34

+10 (+42 %)

 

Julkisia CBG100-asemia

33

+9 (+38 %)

 

Julkisia LBG-asemia

0

-

 

Julkisten CBG-asemien operaattoreita

14

+7 (+100 %)

SE

Alueita, joissa julkisia CBG100-asemia

6/8 (75 %)

+3 (+100 %)

SE

Maakuntia, joissa julkisia CBG100-asemia

12/19 (63 %)

+4 (+50 %)

 

Kaupunkialueita, joissa julkisia CBG-asemia

19/37 (51 %)

+6 (+46 %)

 

Julkisia CBG-asemia kaupunkialueilla

27

+8 (+42 %)

 

Julkisia CBG-asemia sisältävien kaupunkialueiden väkiluku

2,6 miljoonaa

(+28 %)

 

- Sen osuus Suomen väkiluvusta

47 %

(+28 %)

 

TOP10-kaupunkeja, joissa julkisia CBG-asemia

8 (80 %)

+3 (+60 %)

 

TOP20-kaupunkeja, joissa julkisia CBG-asemia

13 (65 %)

+6 (+86 %)

 

Kaupunkialueiden ulkopuolisia kuntia, joissa julkisia CBG-asemia

4/244 (2 %)

+1 (+33 %)

 

Julkisia CBG-asemia kaupunkialueiden ulkopuolella

7

+2 (+40 %)

 

Alueita, joissa julkisia CBG-asemia kaikilla kaupunkialueilla

0/8 (0 %)

-

 

Maakuntia, joissa julkisia CBG-asemia kaikilla kaupunkialueilla

5/19 (26 %)

+2 (+67 %)

=SE

Alueita, joissa 150 km vaatimus toteutettu

1/8 (13 %)

-

 

Maakuntia, joissa 150 km vaatimus toteutettu

9/19 (42 %)

+3 (+50 %)

 

Valtateitä, joilla julkisia CBG-asemia

26/34 (68 %)

+3 (+13 %)

 

Julkisia CBG-asemia valtateiden varrella (korkeintaan 2 km etäisyydellä)

29

+8 (+38 %)

 

Maakuntia, joissa CBG-asemia kaikilla valtateillä

1/19 (5 %)

-

 

Valtateitä, joissa 150 km vaatimus toteutettu

12/34 (35 %)

-

 

Kantateitä, joilla julkisia CBG-asemia

12/43 (23 %)

+4 (+50 %)

=SE

 



Lue lisää: https://www.cbg100.net/news/biokaasuasemaverkko-kasvoi-reilusti-vuonna-2017/

Taulukossa 3 annetaan julkisen CMG-asemaverkon toteutuksen tilanne kaupunkialueittain väkiluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä (väkiluvut ovat vuodelta 2017). Kunnan nimen jälkeen suluissa oleva luku kertoo väkiluvun mukaisen sijoituksen Suomen kuntien joukossa. Punaisella on kirjoitettu kaupunkialueella olevat kunnat, joiden alueella on CNG-asemia, mutta ei CBG-asemia (mikäli ko. CNG-asemat sijaitsevat kaupunkialueella).

Suomen yhteensä 36 kaupunkialueesta sekä velvoite että tavoite on toteutunut 20 kaupunkialueella (vihreä ja sininen teksti), ja niistä 19 kaupunkialueella CBG100-asemilla (vihreä teksti). Velvoitteen, mutta ei tavoitetta, toteuttaneita kaupunkialueita ei tällä hetkellä ole, mutta Turun kaupunkialueella tavoite toteutui 3 vuotta velvoitteen toteutumisen jälkeen. Tällä hetkellä CNG-asemat eivät vaikuta kaupunkialuevelvoitteen toteuttamiseen. Tavoitteen toteuttaneiden kaupunkialueiden yhteenlaskettu väkiluku on 2,8 miljoonaa, joka on 51 % Suomen väkiluvusta.

Kaupunkialueet määritellään asukastiheyden perusteella, ja ne eivät noudata kuntarajoja. Direktiivin tarkoittama kaupunkialue ei ole täsmälleen sama kuin Suomessa kansallisesti määritelty. Direktiivissä on kyse biokaasuauton käytön mahdollistavan tankkauspalvelun läheisyydestä. Esimerkiksi Salon kunnassa sijaitseva asema ei sijaitse Suomen kansallisen määritelmän mukaisesti Salon kaupunkialueella, mutta direktiivin velvoitteen se täyttää, koska etäisyys Salon keskustaan on vain 5 km. Monet biokaasuasemat sijaitsevat jätekeskuksissa, jotka on tarkoituksellisesti sijoitettu kansallisen määritelmän mukaisten kaupunkialueiden ulkopuolelle, mutta silti keskusten läheisyyteen.

 

Taulukko 3. Kaupunkialueiden toteutus.

  Kaupunkialue Väkiluku Saavutettu Kuntia CMG-
 asemia
CBG-asemia CBG100-asemia
1. Helsinki 1.268.000 Tavoite 2011 Helsinki (1), Espoo (2), Vantaa (4) 10 9 9
2. Tampere 334.000 Tavoite 2011 Tampere (3), Nokia (33), Lempäälä (45) 4 3 3
3. Turku 272.000 Tavoite 2019 Turku (6), Raisio (43) 2 1 1
4. Oulu 200.000 Tavoite 2017 Oulu (5) 2 2 2
5. Jyväskylä 123.000   Jyväskylä (7)      
6. Lahti 119.000 Tavoite 2011 Lahti (8) 2 1 1
7. Kuopio 89.000   Kuopio (9)      
8. Pori 84.000 Tavoite 2017 Pori (10) 1 1 1
9. Joensuu 68.000   Joensuu (12)      
10. Vaasa 68.000 Tavoite 2017 Vaasa (14), Mustasaari (58) 1 1  
11. Lappeenranta 56.000 Tavoite 2011 Lappeenranta (13) 1 1 1
12. Rovaniemi 53.000   Rovaniemi (17)      
13. Kotka 52.000 Tavoite 2011 Kotka (19) 1 1 1
14. Seinäjoki 50.000   Seinäjoki (16)      
15. Hämeenlinna 50.000 Tavoite 2017 Hämeenlinna (15) 1 1 1
16. Kouvola 48.000 Tavoite 2011 Kouvola (11) 1 1 1
17. Hyvinkää 43.000 Tavoite 2011 Hyvinkää (23) 1 1 1
18. Porvoo 38.000 Tavoite 2011 Porvoo (21) 1 1 1
19. Mikkeli 37.000 Tavoite 2017 Mikkeli (18) 1 1 1
20. Kokkola 37.000   Kokkola (22)      
21. Rauma 34.000   Rauma (27)      
22. Lohja 33.000 Tavoite 2013 Lohja (24) 1 1 1
23. Kajaani 30.000   Kajaani (30)      
24. Salo 29.000 Tavoite 2018 Salo (20) 1 1 1
25. Imatra 28.000 Tavoite 2012 Imatra (40) 1 1 1
26. Riihimäki 28.000 Tavoite 2011 Riihimäki (38) 1 1 1
27. Kemi 27.000   Kemi (50)      
28. Savonlinna 22.000   Savonlinna (32)      
29. Forssa 21.000 Tavoite 2013 Forssa (67) 1 1 1
30. Pietarsaari 21.000   Pietarsaari (60)      
31. Varkaus 19.000   Varkaus (52)      
32. Raahe 19.000   Raahe (41)      
33. Valkeakoski 17.000   Valkeakoski (49)      
34. Tornio 17.000   Tornio (46)      
35. Hamina 16.000 Tavoite 2013 Hamina (56) 1 1 1
36. Iisalmi 15.000   Iisalmi (48)      
  YHTEENSÄ 2.824.000 20/36   35 31 30

 

Taulukkoon 4 on koottu CBG-asemaverkon toteutuksen tilanne 20 väkiluvultaan suurimmassa kaupungissa sisältäen julkiset asemat, suuret yksityiset asemat, liikennebiokaasun tuotantolaitokset sekä kaupunkibussiliikenne. Kaupunkibussiliikenne on tärkein liikennebiokaasun käyttösovellus; se on täysin kunnallisen päätösvallan alainen ja kunnallisesta päätöksenteosta riippuva. Väkiluvut ovat vuodelta 2018.

 

Taulukko 4. TOP20-kaupunkien toteutus.

  Kaupunki Väkiluku Julkisia CBG100-asemia 1.asema Tuotannon aloitus Huom.
1. Helsinki 650.033 4 2011   Tuotantoa oli 1941-1946, suuri yksityinen CBG-asema 2012, CBG-kaupunkibusseja oli 2012-2017
2. Espoo 283.944 3 2011 2012  
3. Tampere 235.487 2 2011    
4. Vantaa 228.166 2 2017   CBG-kaupunkibusseja oli 2012-2017
5. Oulu 203.623 2 2017 2017  
6. Turku 191.664       CNG-asema 2016, CBG100-asema kaupunkialueella 2019
7. Jyväskylä 141.414     2017 CBG100-asema oli 2017-2018, CNG-asema 2017, CBG100-asema 5 km päässä (Laukaa) vuodesta 2004
8. Lahti 120.002 1 2011 2014 CBG-kaupunkibussivalmistus vuodesta 2013 (Scania), mutta ei käytössä Lahden kaupunkibussiliikenteessä
9. Kuopio 118.727        
10. Pori 84.391 1 2017    
11. Kouvola 83.231 1 2011 2011  
12. Joensuu 76.577        
13. Lappeenranta 72.705 1 2011   CBG-kaupunkibussiliikenne vuodesta 2019
14. Vaasa 67.596       Julkinen ja suuri yksityinen CBG-asema sekä tuotanto kaupunkialueella 2017, CBG-kaupunkibussiliikenne vuodesta 2017
15. Hämeenlinna 67.558 1 2017    
16. Seinäjoki 63.296        
17. Rovaniemi 62.963        
18. Mikkeli 53.843 2 2017 2017  
19. Kotka 52.930 1 2011    
20. Salo 52.332 1 2018    
      22 13/20 6/20  

 

Taulukko 5 kertoo toteutuksesta kaupunkialueiden ulkopuolella sisältäen julkiset biokaasuasemat ja liikennebiokaasun tuotantolaitokset. Osa taulukossa mainituista kunnista (Mikkeli, Lohja, Hyvinkää ja Mäntsälä) sisältyy osittain kaupunkialueille, mutta mainitut asemat eivät sijaitse kaupunkialueilla. Kunnan nimen jälkeen suluissa oleva luku kertoo väkiluvun mukaisen sijoituksen Suomen kuntien joukossa. Järjestys taulukossa on asetettu toteutusvuoden perusteella. Eräissä muissa kunnissa on yksityisiä CBG-asemia, mutta niitä ei taulukossa ole lueteltu. Väkiluvut ovat vuodelta 2018.

 

Taulukko 5. Toteutus kaupunkialueiden ulkopuolella.

  Kunta Väkiluku Saavutettu CBG100-
asemat
Asemia
yhteensä
Tuotannon
aloitus
1. Laukaa (62) 19.000 2004 Leppävesi 1 2002
2. Lohja (24) 46.000 2011 Muijala 1  
=3. Uusikaarlepyy (130) 7.000 2014 Jepua 1 2014
=3. Joutsa (188) 4.000 2014 Joutsa 1 2014
5. Mäntsälä (53) 21.000 2014 Mäntsälä 1  
6. Mikkeli (18) 54.000 2017 Haukivuori 1 2017
7. Hyvinkää (23) 47.000 2019 Palopuro 1 2019
  YHTEENSÄ 7       7 5

 

Direktiivin velvoitteet eivät suoraan koske kaupunkialueiden ulkopuolisia kuntia, mutta niiden asemat vaikuttavat kokonaiskattavuuteen. Tavoitteena ei ole julkisten CBG-asemien perustaminen jokaiseen kuntaan, koska se ei ole tarpeen.

 

Vasemmalla olevalla kartalla on väritetty tumman vihreällä ja sinisellä 48 kuntaa, jotka kokonaan tai osittain kuuluvat tavoitteen toteuttaneisiin kaupunkialueisiin (Taulukko 3). Sininen tarkoittaa, että alueella ei ole CBG100-asemia. Vaalean vihreällä on väritetty 3 kaupunkialueiden ulkopuolista kuntaa, joiden alueella on vähintään yksi julkinen CBG-asema (Taulukko 5). Mustalla väritetyt 19 kuntaa kuuluvat kaupunkialueisiin, joissa velvoitetta ei ole toteutettu (Taulukko 3). Valkoiseksi on jätetty kunnat, jotka ovat kaupunkialueiden ulkopuolella ja joiden alueella ei ole julkisia CMG-asemia. Osassa niistä on yksityisiä CBG-asemia, mutta niitä ei karttaan ole merkitty.

 

Taulukko 6 kertoo julkisen asemaverkon velvoitteen toteutuksen tilanteesta tieverkossa. Vuoden 2020 vaatimuksena on korkeintaan 150 km etäisyys julkisten asemien välillä maantieliikenteen pääväylillä (kartta oikealla).

Pääväylät on määritelty LVM-asetuksessa. Ne koostuvat valtateistä (Vt), Eurooppateistä (E), kantateistä (Kt), seututeistä (St) ja yhdysteistä (Yt). Ne eivät ole rajoittuneet valtateiden linjauksiin. Useista valtateistä vain osa on mukana pääväyläverkossa ja moni valtatie on jätetty kokonaan pääväyläverkon ulkopuolelle. Kaikki Eurooppatiet sisältyvät ainakin osittain pääväyläverkkoon. Toisessa vaiheessa vuonna 2025 velvoite laajenee koko Suomen kattavaksi.

Vuoden 2020 velvoite ja tavoite on saavutettu 8 pääväylällä. Näiden lisäksi 6 pääväylällä tavoite on toteutettu osittain. Loput 2 pääväylää odottavat toteuttamisen käynnistämistä. Paksunnetulla on kirjoitettu asemat, jotka yksin ovat toteuttaneet pääväylän tavoitteen. Pääväylien varrella on yhteensä 29 CBG-asemaa ja 5 CNG-asemaa. CNG-asemia ei ole taulukossa mainittu, koska niillä ei ole toteutettu yhdenkään pääväylän velvoitetta eikä yhdenkään pääväylän asemaverkko koostu pelkästään niistä. Siis CNG-asemat eivät vaikuta pääväylävelvoitteen toteuttamiseen.

Tietyyppikohtaisesti asemia löytyy

  • 6/8 Eurooppatieltä (puuttuu: E4 ja E45)
  • 21/28 valtatieltä (puuttuu: 14, 16, 18, 21, 27, 28 ja 29)
  • 12/43 kantatieltä ja 0/4 Ahvenanmaan päätieltä
 

Taulukko 6. Toteutus maantieliikenteen pääväylillä.

Pääväylä

Tilanne

Asemat

Helsinki-Naantali (Vt1, Kt40, E18, E67)

Tavoite saavutettu 2011

5 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 55 km

Helsinki, Espoo, Lohja, Salo, Raisio

Helsinki-Pori (Vt2, Vt1, E18)

Tavoite saavutettu 2013

4 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 130 km

Helsinki, Espoo, Forssa, Pori

Helsinki-Vaasa (Vt3, Vt19, Vt18, E12)

Osittain toteutettu

1. asema 2011

Helsinki, Riihimäki, Hämeenlinna, Tampere

Helsinki-Inari (Vt4, E75)

Osittain toteutettu

1. asema 2011

Helsinki, Vantaa, Mäntsälä, Lahti, Joutsa, Oulu

Helsinki-Vaalimaa (Vt7, E18)

Tavoite saavutettu 2011

4 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 90 km

Helsinki, Porvoo, Kotka, Hamina

Helsinki(Vuosaari)-Kirkkonummi (Kt50, St103, E18)

Tavoite saavutettu 2017

3 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 20 km

Vantaa (2), Espoo

Kajaani-Heinola(Lusi) (Vt5, E63)

Osittain toteutettu

1. asema 2017

Mikkeli

Kajaani-Loviisa(Koskenkylä) (Vt6)

Osittain toteutettu

1. asema 2011

Imatra, Lappeenranta, Kouvola

Turku-Oulu (Vt8, Vt4, E8)

Osittain toteutettu

1. asema 2014

Raisio, Pori, Mustasaari, Uusikaarlepyy, Oulu

Turku-Niirala (Vt9, E63, Yt1851)

Osittain toteutettu

1. asema 2011

Raisio, Tampere

Kouvola-Rauma (Vt12)

Tavoite saavutettu 2014

4 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 130 km

Kouvola, Lahti, Tampere, Nokia

Kouvola-Kotka (Vt15, St355)

Tavoite saavutettu 2011

2 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 50 km

Kouvola, Kotka

Uusikaarlepyy(Jepua)-Seinäjoki (Vt19)

Tavoite saavutettu 2014

1   CBG100-asema, enimmäisetäisyys 80 km

Uusikaarlepyy

Hanko-Mäntsälä (Vt25)

Tavoite saavutettu 2011

3 CBG100-asemaa, enimmäisetäisyys 80 km

Lohja (2), Mäntsälä

Tornio-Kilpisjärvi (Vt21, E4, E8, E45)

Toteuttamatta

 

Tornio-Keminmaa (Vt29, E4, E8)

Toteuttamatta

 

YHTEENSÄ: 16

TOTEUTETTU: 8/16

29 asemaa

 

 

Direktiivin velvoitteet ovat kansallisia, eivät maakunnallisia, mutta toteutuksen seurannassa maakunnallinen kehitys on hyvä mittari. Kartassa vasemmalla sekä taulukossa 7 esitetään tankkausverkon kattavuus Suomen 19 maakunnassa erilaisin perustein.

Kartalla on väritetty vihreällä 12 maakuntaa, joiden alueella on julkisia CBG100-asemia. Niistä on tumman vihreällä väritetty 5 maakuntaa, joissa asematiheystavoite on toteutunut eli niistä löytyy vähintään 1 julkinen CBG-asema 100.000 asukasta kohti. Mustalla väritetyistä 7 maakunnasta julkiset CBG-asemat puuttuvat.

Taulukossa 7 kehitystä tarkastellaan tarkemmin sisältäen asemien lisäksi tuotantolaitokset. 6 maakunnassa kaupunkialuetavoite (Taulukko 3) on saavutettu niiden kaikilla kaupunkialueilla. 7 maakunnassa asemia löytyy kaikilta niiden kautta kulkevilta pääväyliltä (Taulukko 6). 10 maakunnan alueella (saaret poislukien) etäisyys lähimpään julkiseen CBG-asemaan on korkeintaan 150 km. Se ei ole seurausta pelkästään kyseisten maakuntien asemista, vaan johtuu osittain naapurimaakuntien asemista. Jalostetun liikennebiokaasun tuotanto on käynnistetty 11 maakunnassa, joista kahdessa ei ole julkisia CBG-asemia. Tuotantolaitokset puuttuvat kolmesta julkisia asemia sisältävästä maakunnasta. Väkiluvut ovat vuodelta 2019.

Ahvenanmaalla ei ole kaupunkialueita eikä pääväyliä, joten näitä saavutuksia tarkkaillaan vain 18 maakunnassa (Ahvenanmaalle on merkitty ohitussymboliksi "#").

 

Taulukko 7. Toteutus maakunnallisesti.

 

Maakunta

(väkiluku)

Tuotannon
aloitus

Julkisia CBG-asemia
(aloitus)

Asema-tiheys-
tavoite toteutunut

Asemia
kaikilla kaupunki-alueilla

Asemia kaikilla pääväylillä

150 km tavoite toteutunut

1. Keski-Suomi
(275.000)
2002
Laukaa
2 (2004)
Laukaa
       
2. Kymenlaakso
(173.000)
2011
Kouvola
3 (2011)
Kouvola
2011 2013 2011 2011
3. Uusimaa
(1.675.000)
2012
Espoo
15 (2011)
Helsinki
  2013 2017 2011
4. Pohjois-Pohjanmaa
(412.000)
2012
Haapajärvi
2 (2017)
Oulu
    2017  
5. Kanta-Häme
(171.000)
2013
Forssa
3 (2011)
Riihimäki
2013 2017   2011
6. Pohjanmaa
(181.000)
2014
Jepua
2 (2014)
Uusikaarlepyy
2017     2017
7. Päijät-Häme
(200.000)
2014
Lahti
1 (2011)
Lahti
  2017   2011
8. Etelä-Savo
(144.000)
2017
Haukivuori
2 (2017)
Mikkeli
2017   2017 2017
9. Varsinais-Suomi (479.000) 2018
Parainen
2 (2018)
Salo
  2019 2019 2018
10. Etelä-Karjala
(128.000)
  2 (2011)
Lappeenranta
2012 2012 2011 2012
11. Pirkanmaa
(515.000)
  3 (2011)
Tampere
    2014 2011
12. Satakunta
(218.000)
  1 (2017)
Pori
      2017
13. Kainuu
(73.000)
2016
Sotkamo
         
14. Etelä-Pohjanmaa
(190.000)
2017
Kauhajoki
         
=15. Lappi
(178.000)
           
=15. Keski-Pohjanmaa
(68.000)
           
=15. Pohjois-Savo
(245.000)
           
=15. Pohjois-Karjala
(162.000)
           
=15. Ahvenanmaa
(30.000)
      # #  

 

YHT.  19

11/19

12/19

5/19

6/18

7/18

10/19

2014 taulukossa oli mukana myös yksi yksityinen asema Helsingissä. Se on edelleen toiminnassa, mutta jätetty tästä taulukosta pois, koska siinä halutaan keskittyä julkiseen asemaverkkoon poikkeuksena maakunnat, joissa on vain yksityisiä asemia. Pohjois-Pohjanmaa on mukana, vaikka siellä ei enää vuoden 2016 lopussa ollut asemaa, koska siellä tapahtunut pioneerityö tulee muistaa.

Maakunta 1. asema Asemia 2016 Esimerkkikuntia Kattavuus Jalostamoita (1. käyttöön)
Keski-Suomi 2002 2 Laukaa, Jyväskylä, Joutsa 150.000 3 (2002)
Kymenlaakso 2011 3 Kouvola, Kotka, Hamina 160.000 2 (2011)
Uusimaa 2011 11 Espoo, Helsinki, Vantaa, Porvoo, Lohja, Hyvinkää, Mäntsälä 1.400.000 1 (2012)
Kanta-Häme 2011 2 Forssa, Riihimäki, Hyvinkää 40.000 2 (2013)
Päijät-Häme 2011 1 Lahti 100.000 1 (2014)
Pirkanmaa 2011 2 Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala 280.000  
Etelä-Karjala 2011 2 Lappeenranta, Imatra 90.000  
Pohjanmaa 2014 1 Uusikaarlepyy, Pietarsaari 10.000 1 (2014)
Pohjois-Pohjanmaa 2012
(yksityinen)
0   0 0 (2012)
Kainuu 2016 (yksityinen) 1 Sotkamo 10 1 (2016)
YHTEENSÄ 2002 25 Helsinki (1), Espoo (2), Tampere (3), Vantaa (4), Jyväskylä (7), Lahti (9), Kouvola (10), Lappeenranta (13), Kotka (19) > 2,2 milj. 11

 



Lue lisää: https://www.cbg100.net/suomen-biokaasutankkausverkosto/kattavuus/

 

Taulukkoon 8 on koottu toteutus alueittain asemien käyttöönottojärjestyksessä. Suomen julkinen CBG-tankkausverkko ulottuu 6 alueelle. Vain 2 alueella CBG-infrastruktuurin toteuttamista ei lainkaan ole aloitettu. Väkiluvut ovat vuodelta 2019.

Asematiheystavoite (vähintään 1 julkinen CBG-asema 100.000 asukasta kohti) on saavutettu yhdellä alueella. Yhdellä alueella asemia löytyy sen kaikilla kaupunkialueilla. Yhdellä alueella asemia löytyy kaikilla sen kautta kulkevilla pääväylillä. Ahvenanmaalla ei ole kaupunkialueita eikä pääväyliä, joten sen kohdalle on merkitty ohitussymboli "#".

Tuotannon aloitus tarkoittaa Taulukossa 8 jalostetun liikennebiokaasun tuotannon aloitusta julkisilla asemilla myyntiä varten. Neljällä alueella (Etelä-Suomi, Sisä-Suomi, Pohjois-Suomi ja Lounais-Suomi) liikennebiokaasun tuotanto käynnistettiin alunperin yksityisiä tankkausasemia varten. Niistä kolmessa (muut paitsi Lounais-Suomi) liikennebiokaasun tuotanto aloitettiin myöhemmin myös julkisia tankkausasemia varten. Kahdella alueella (Länsi-Suomi ja Itä-Suomi) liikennebiokaasun tuotanto käynnistettiin alunperin julkisia tankkausasemia varten.

 

Taulukko 8. Toteutus alueittain.

  Alue
(asukkaita)
1. CBG100-asema Julkisia
 CBG-
asemia
Asemia/
100.000 asukasta
(tavoitteen saavutus)
Asemia kaikilla pää-väylillä Asemia
kaikilla kaupunki-
alueilla
Tuo-tannon
aloitus
1. Etelä-Suomi
(2.348.000)
1941 Helsinki (yksityinen)
2011 Kouvola (julkinen)
24 1,02
(2019)
  2017 2011
2. Sisä-Suomi
(791.000)
2002 Laukaa (yksityinen)
2004 Laukaa (julkinen)
5 0,63 2014   2004
3. Pohjois-Suomi
(485.000)
2007 Nivala (yksityinen)
2017 Oulu (julkinen)
2 0,41     2017
4. Länsi-Suomi
(439.000)
2014 Jepua (julkinen) 2 0,46     2014
5. Itä-Suomi
(551.000)
2017 Haukivuori (julkinen) 2 0,36     2017
6. Lounais-Suomi
(697.000)
2017 Pori (julkinen) 3 0,43      
=7. Lappi
(179.000)
           
=7. Ahvenanmaa
(30.000)
      # #  
  YHT. 6/8 1941 Helsinki (yksityinen)
2004 Laukaa (julkinen)
38 1/8 1/7 1/7 5/8