Yleistiedot Suomen verkosta

Viimeisin päivitys: 20.7.2018

 

Yhteenveto

  • Julkisia biokaasuasemia (CBG100): 35 kpl (100 % uusiutuvaa metaania)
  • Julkisia sekoiteasemia (CBGxx): 1 kpl (osittain uusiutuvaa metaania)
  • Julkisia fossiilimetaaniasemia (CNG, LNG): 4 kpl (100 % fossiilimetaania)
  • Suuria yksityisiä raskaan liikenteen biokaasuasemia: 1 kpl
  • Useita muita yksityisiä biokaasuasemia

 

1. Julkiset biokaasuasemat (CBG100) ja sekoiteasemat (CBGxx)

  • Koko Suomen historian ajan reaktoribiokaasu on ollut ainut ajoneuvoissa käytetty uusiutuvan metaanin laji.
  • Biokaasua on saatavissa julkisilta asemilta puhtaana (100 %:na) ja sekoituksena fossiilisen metaanin kanssa. Kaikilla asemilla metaanipolttoaine myydään paineistettuna standardin mukaisesti 200 bariin, joten se sopii kaikille metaaniautoille. Ensimmäinen sekoiteasema otettiin käyttöön toukokuussa 2017. Sitä ennen koko Suomen vuonna 1941 alkaneen liikennebiokaasun käytön historian ajan biokaasua oli saatavissa asemilla pelkästään puhtaana (CBG100).
  • CBG100-asemat: Suomessa on 35 julkista biokaasun tankkausasemaa, joissa myydään 100 % biokaasua. Ne on merkitty karttaan CBG-liikennemerkeillä ja CBG100-tunnuksilla. Niistä on saatavissa asematietolomake vasemmalta löytyvän painikkeen "Asemakohtaiset tiedot" kautta.
  • CBGxx-asemat: Suomessa on 1 julkinen tankkausasema, joka myy biokaasun ja fossiilisen metaanin sekoitusta. Nämä asemat merkitään karttaan CMG-sekoiteasemamerkeillä ja CBGxx-tunnuksilla, jossa "xx" kertoo biokaasun minimitilavuusprosenttiosuuden, joka on sama kuin minimienergiaosuus. Loppu on fossiilista metaania.
  • LBG-asemat: Suomessa ei toistaiseksi ole aloitettu nesteytetyn biokaasun käyttöä, joten LBG-asemia ei vielä ole julkisessa eikä yksityisessä käytössä.
  • LCBG-asemat: Suomessa ei toistaiseksi ole otettu käyttöön CBG-asemia, joissa biokaasu varastoidaan nesteytettynä.
  • Kaikki julkiset asemat ovat automaattiasemia, jotka ovat aina auki.
  • Kaikki julkiset asemat ovat ns. nopeatankkausasemia, jolloin tankkauksen kesto on minuutteja (kuten bensiinin ja dieselöljyn tankkaus).
  • Avoimet julkiset asemat: Julkiset asemat ovat yhtä lukuun ottamatta avoimia asemia eli ne eivät edellytä sopimuksia operaattoreiden kanssa ja sopimukseen liittyviä tankkauskortteja (mutta neljällä operaattorilla on myös sopimusjärjestelmä tarjolla). Se tarkoittaa, että kuka tahansa voi tankata niistä ja maksaa joko pankkikorteilla, luottokorteilla, käteisellä tai laskulla asemasta riippuen. Kuitenkin kahdella asemalla (CBG100 Laukaa ja CBG100 Forssa) se käy vain virka-aikaan; muulloin niissä käytetään tankkauskortteja.
  • Muut julkiset asemat: Yhden julkisen aseman (CBG100 Lempäälä) käyttö edellyttää sopimuksen operaattorin kanssa (se ei siis ole avoin julkinen asema).
  • Vuoteen 2015 asti kaikki julkisilla asemilla myyty liikennebiokaasu oli kokonaan jäteperäistä. Vuonna 2016 energiakasviperäinen biokaasu tuli markkinoille, mutta sen osuus on toistaiseksi jäänyt alle 1 %:iin myydyn liikennebiokaasun kokonaismäärästä.
  • Kaikki liikennebiokaasu on valmistettu Suomessa kokonaan kotimaisista raaka-aineista.
  • Biokaasun hinta julkisilla asemilla vaihtelee välillä 1,20-1,48 €/kg. Koska kilon energiasisältö vastaa noin 1,5 litraa bensiiniä, bensiiniekvivalentti hintahaarukka on 0,80-0,98 €/l. Joillakin operaattoreilla on tankkauskohtaisen maksun rinnalla vaihtoehtoisesti tarjolla kuukausihinnoittelu, jolloin asiakas maksaa kuukausittain kiinteän maksun tankkausmäärästä riippumatta. Tällöin todellinen hinta kg kohti voi olla alempi tai korkeampi kuin tankkauskohtaiset hinnat.
  • Liikennebiokaasun myyjiä julkisilla tankkausasemilla on 14:
  1. Metener Oy (vuodesta 2004; avattiin yksityisenä vuonna 2002 ja voitiin ottaa julkiseen käyttöön vasta, kun biokaasuautojen käyttövoimavero oli kumottu vuoden 2004 alusta lukien): avoin käyttö alusta alkaen
  2. Gasum Oy (vuodesta 2011): avoin käyttö vuoden 2014 joulukuusta alkaen
  3. Haminan Energia Oy (vuodesta 2013): avoin käyttö alusta alkaen
  4. Envor Group Oy (vuodesta 2013): avoin käyttö vuoden 2014 alusta alkaen
  5. Joutsan Ekokaasu Oy (vuodesta 2014): avoin käyttö alusta alkaen
  6. Jepuan Biokaasu Oy (vuodesta 2014): avoin käyttö alusta alkaen
  7. Nivos Energia Oy (entinen Mäntsälän Sähkö Oy) (vuodesta 2014): avoin käyttö alusta alkaen
  8. Lempäälän Lämpö Oy (vuodesta 2017): ei ole avoin asema eli käyttö edellyttää sopimuksen operaattorin kanssa
  9. Stormossen Oy (vuodesta 2017): avoin käyttö alusta alkaen
  10. Biohauki Oy (vuodesta 2017): avoin käyttö alusta alkaen
  11. Mustankorkea Oy (vuodesta 2017): avoin käyttö alusta alkaen
  12. Suupohjan ammatti-instituutti (vuodesta 2017): avoin käyttö alusta alkaen
  13. Kiertokaari Oy (vuodesta 2017): avoin käyttö alusta alkaen
  14. BioSairila Oy (vuodesta 2017): avoin käyttö alusta alkaen
  • Asemien merkkiä klikkaamalla saa yksityiskohtia kustakin asemasta (englanniksi). Suomenkieliset tiedot CBG100-asemista saa valitsemalla vasemmalla olevasta valikosta "Asemakohtaiset tiedot". Sekoiteasemat ja fossiilimetaaniasemat eivät ole ko. luettelossa.
  • Kaikilla asemilla on NGV1-standardin mukaiset tankkausliittimet, jotka käyvät kaikkiin metaanihenkilöautoihin ja muihin kevyisiin metaaniautoihin (lukuun ottamatta useimpia venäläisvalmisteisia autoja) ja lähes kaikkiin raskaisiin metaaniautoihin. Kahdella julkisella asemalla on lisäksi NGV2-standardin mukaisia liittimiä, joita käytetään pelkästään raskaissa autoissa nopeampaa tankkausta varten. Niitä löytyy myös yksityisiltä asemilta.
  • Kaikki Suomen biokaasuasemat palvelevat maantieajoneuvoja ja liikkuvia työkoneita. Muita liikennemuotoja (kuten vesi- ja raideliikenne) palvelevia biokaasuasemia ei vielä Suomessa ole.
  • Joillakin biokaasuasemilla on tarjolla myös muita ajoneuvojen energialähteitä: kaasumaisia ja/tai nestemäisiä polttoaineita ja/tai sähköä. Tätä ei ole mainittu kartalla.

 

2. Yksityiset biokaasuasemat

  • Yksityiset tankkausasemat eivät sisälly kartalle. Niitä on käytössä useita eri tyyppejä sekä nopea- että hidastankkauksella ja sekä NGV1- että NGV2-liittimillä.
  • Yksityiset asemat ovat joko biokaasuasemia (CBG100) tai sekoiteasemia (CBGxx).

 

3. Liikennebiokaasun tuotantolaitokset

  • Kaikki Suomessa liikennepolttoaineena käytettävä uusiutuva metaani on peräisin biokaasureaktoreista. Kaatopaikkakaasua, synteettistä biokaasua, tuulimetaania, aurinkometaania ym. ei Suomessa vielä ole tarjolla ajoneuvoihin.
  • Kaikki Suomessa liikennekäyttöön myytävä metaanipolttoaine (sekä UE-metaani että fossiilimetaani) on jalostettua. Puhdistettua biokaasua ei koskaan ole myyty julkisilla asemilla, mutta yksityisten asemien kautta sitä on aiemmin tankattu. (Sen sijaan sähkön ja lämmön tuotannossa käytetään yleensä puhdistettua biokaasua, koska jalostus on useimmiten tarpeetonta ja raaka biokaasu on teknisesti käyttökelvotonta.)
  • Sekä julkisilla että yksityisillä asemilla tankattava liikennebiokaasu valmistetaan Suomessa biokaasujalostamoissa. Sitä ei toistaiseksi ole tuotu ulkomaisista jalostamoista.
  • Suomen kaikki biokaasujalostamot on rakennettu biokaasureaktoreiden ja puhdistuslaitosten yhteyteen. Kaikkien biokaasujalostamoiden tuottamaa jalostettua biokaasua käytetään liikennepolttoaineena, mutta osa jalostamoista tuottaa kaasua myös muihin tarkoituksiin.
  • Liikennebiokaasun kuljetuksessa tuotanto- ja tankkauspaikkojen välillä on Suomessa käytössä 4 teknologiaa: paikallinen biokaasuputki, kansallinen kaasuverkko, kunnallinen kaasuverkko ja CBG-konttien maantiekuljetus kuorma-autoilla

 

4. Fossiilimetaaniasemat

  • Fossiilimetaaniasemilla tarkoitetaan asemia, joissa tankattava kaasu on 100 % fossiilista. Sekoiteasemilla tarkoitetaan asemia, joissa tankattava kaasu on osittain fossiilista. Niistä kerrotaan osassa 1.
  • Kaikki Suomessa kaikkiin tarkoituksiin myytävä fossiilimetaani on jalostettua (puhdistettua fossiilimetaania ei Suomen markkinoilla ole). Venäjän maakaasujalostamoilta peräisin oleva kaasu siirretään kansallisessa kaasuverkossa. LNG-terminaalien kautta laivoilla Suomeen tuleva kaasu on jalostettu lähtömaissa; se kuljetetaan Suomen sisällä pääasiassa maanteitse kuorma-autoilla, mutta myös kaasuverkon kautta.
  • Kartassa on mukana Suomen julkiset fossiilimetaaniasemat, jotka eivät myy biokaasua. Niitä on myytävien tuotteiden perusteella lajitellen kolmenlaisia ja ne on erotettu erimuotoisilla symboleilla: neliö = CNG, pystyneliö = LNG, ympyrä = LNG+CNG.
  • Niissä myytävän kaasun ilmastolaatu ilmaistaan symbolien värillä. Sininen tarkoittaa maakaasua. Musta tarkoittaa asemaa, jonka myymä kaasu voi olla maakaasua, mutta myös mitä tahansa muuta fossiilista metaanipolttoainetta.
  • Julkiset fossiilimetaaniasemat jakaantuvat neljään teknologiaan. LNG-asemilla myydään nesteytettyä fossiilimetaania. CNG-asemilla myydään paineistettua fossiilimetaania, joka on asemalla varastoitu paineistettuna. LCNG-asemilla myydään paineistettua fossiilimetaania, joka on asemalla varastoitu nesteytettynä (sekä pienessä CNG-välivarastossa). LNG+LCNG-asemilla on LNG-varasto, josta fossiilimetaania myydään sekä nesteytettynä että paineistettuna.
  • Joillakin biokaasuasemilla on saatavissa valinnaisesti fossiilista metaania. Niitä ei ole merkitty karttaan, koska ne eivät lisää tankkausasemien kokonaismäärää.
  • Suomessa on myös yksityisiä fossiilimetaaniasemia, jotka edustavat useaa teknologiaa.
  • Julkisten fossiilimetaaniasemien operaattoreita oli enimmillään neljä, mutta nykyään vain yksi (Gasum). Osittain fossiilimetaania julkisilla sekoiteasemilla myyviä operaattoreita on yksi (Stormossen).

 

 

Verkon kehitystä koskevia uutisia